Pohjois-Norjassa suomalaisyrittäjät palvelevat turisteja – Pykeijan Elsa, 78, lämmittää Jäämeren saunaa: ”Täällä olisi vaikka mitä mahdollisuuksia”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Pykeijan Elsa
Pykeijan Elsa, 78, on paikkakunnan tunnetuin asukas. Elsa Haldorsen omistaa yhä Pykeijan merenrantamökit ja Jäämeren saunan. © Juha Kauppinen
Suomalaiset matkustavat Pohjois-Norjaan maisemien, vanhan kielen ja kalastuksen perässä. Ja tietysti Jäämeren.

Matkailusta innostuneet suomalaiset ovat huristelleet jo vuosikymmeniä autoillaan muihin Pohjoismaihin, etenkin Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Sama suunta on nykyäänkin.

Vuosien varrella matkustajamäärät ovat vain kasvaneet. Kun vuonna 1995 Norjaan tehtiin Tilastokeskuksen mukaan 40 000 lyhyttä matkaa, suosio oli selvässä nousussa ennen koronapandemiaa.

Vuonna 2014 suomalaiset tekivät 180 000 matkaa Norjaan, ja seuraavana vuonna jo 270 000 kertaa. Vuodesta 2017 suomalaisten matkustusmäärät vakiintuivat yli 310 000 matkaan vuodessa, koronasta huolimatta.

Suosikkikohteina Finnmark, Varanger, Altan ja Hammerfest

Norjan matkailuvirastosta kerrotaan, että suomalaiset ovat perinteisesti matkustaneet Finnmarkiin, Varangeriin ja Altan sekä Hammerfestin alueelle. Viimeisen kolmen vuoden aikana Lofootit on noussut suomalaisten suosikkikohteeksi, mutta Pohjois-Norjan tutut paikat vetävät yhä väkeä.

Selvitimme näillä alueilla asuvilta suomalaisilta matkailuyrittäjiltä, mikä suomalaisia vetää Norjaan.

Maisemat sykähdyttävät yhä Pohjois-Norjassa

Heikki Haarala pyörittää vaimonsa Sirpan kanssa leirintäaluetta Altan kaupungin kupeessa. Alta River Campingin kesäkausi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin.

”On tohinaa ihan koko ajan! Tämä toukokuu on ollut aika älytön. Korona on varmasti vaikuttanut, ja nyt kaikki ketkä kynnelle vain kykenevät, kulkevat täällä.”

Tällä hetkellä leirintäalueella majailee etenkin saksalaisia ja hollantilaisia, suomalaisten sesonki alkaa juhannuksesta. Heikki uskoo suomalaisten saapuvan Norjaan maisemien perässä.

”Norjan puolella ei ole koskaan tylsännäköistä. Maisemat ovat täällä paljon komeampia kuin Suomessa ja jaksavat yhä sykähdyttää. Täällä on vuoria ja merta.”

Heikki ja Sirpa ovat olleet Norjassa yrittäjinä pian kymmenen vuotta. Aiemmin heillä oli oma yritys Pyhätunturilla ja ensimmäiset vuodet he kulkivat kahden maan väliä. Heillä on yhä mökit Pyhätunturilla, mutta koti on ollut Norjassa viimeiset seitsemän vuotta.

”Tänne on Pyhältä matkaa vain 500 kilometriä, ja tulimme usein tänne lomailemaan. Alta on hieno paikka ja tykästyimme tähän. Kävimme katsomassa varmaan kymmentä leirintäaluetta, ei ollut hetken huumaa.”

Alta Camping Pohjois-Norjassa

Alta River Camping sijaitsee Finnmarkin maakunnassa Pohjois-Norjassa. Juha Kauppinen

”Sydäntalvellakaan ei ole päivää ilman asiakkaita”

Suomalaisena Norjassa yrittämistä on helpottanut suomalainen kirjanpitäjä. Totuttelua on ainoastaan siinä, että asioiden hoitaminen ei ole yhtä ripeää kuin Suomessa.

Kymmenessä vuodessa matkustajamäärät ovat lisääntyneet, ja viime vuosina turistit ovat alkaneet liikkua yhä enemmän asuntoautoilla. Koronakaan ei vaikuttanut, sillä matkailijoiden sijaan leirintäalueella majoittui työmiehiä kuukausivuokralla.

”Kun tulimme tänne, oli suht hiljaista. Oli päiviä, kun ovi ei käynyt ollenkaan. Nyt sydäntalvellakaan ei ole päivää ilman asiakkaita. Kaikki tulevat katsomaan revontulia, on hiihtosafaria ja koiravaljakkokisoja. Tämä vuosi näyttää menevän paljon yli nollan.”

Ensimmäisenä auki ja viimeisenä kiinni – ”Täällä on isommat saaliit”

Kalastusmatkailuyrittäjä Marjo Ihalempiä on juuri aloittanut Skoganvarre Villmarkin kesäsesongin. Kesäkukat ovat jo kasvamassa terassilla, ja turisteja kulkee leirintäalueen pihalla.

”Minulla on yleensä ensimmäisenä auki ja viimeisenä kiinni. Nyt on vielä hiljaista, mutta periaatteessa kesäsesonki alkoi jo 1. maaliskuuta, kun lohilupien myynti alkoi. Myyn eniten kalastuslupia koko Pohjois-Norjassa”, Marjo Ihalempiä kertoo.

Lakselvajoen kala-apajat houkuttelevat kalastajia: joelle myytiin kalastuslupia 1,3 miljoonalla kruunulla 37 minuutissa. Noin puolet Marjon asiakkaista on suomalaisia.

”Täällä on isommat saaliit ja kalat ovat hyvälaatuisia. Myös luonto vetoaa suomalaisiin. Jotkut tulevat tähän ja lähtevät viikon vaellukselle. Kuskaan heidät yhteen paikkaan ja haen toisesta. Jonkin verran käy myös marjastajia, sienestäjiä ja metsästäjiä, sillä myyn myös metsästyslupia.”

Osa asiakkaista saapuu Skoganvarreen jopa kolme kertaa vuodessa. Moni varaa seuraavan majoituksen jo ennen lähtöään.’

Motoristi Pohjois-Norjassa

Pohjois-Norja houkuttaa matkailijoita myös moottoripyörillä ja asuntoautoilla. Juha Kauppinen

”Suomalainen sisu ei anna periksi”

Marjo Ihalempiä asuu virallisesti Inarin Kaamasessa, mutta kotona hän ehtii olla lähinnä talvikuukausina leirintäalueen ollessa kiinni. Skoganvarre Villmarkissa hän aloitti työt 11 vuotta sitten ja osti paikan itselleen kuusi vuotta sitten.

Alussa norjalaiset karsastivat suomalaista yrittäjää.

”Suomalainen sisu ei anna periksi, nyt olemme ystäviä. Kaikki ovat huomanneet, että kaikki hyötyvät toisistaan. Turistit käyttävät palveluita Lakselvissa. Matkailu on Suomessa paljon edellä Norjaa.”

Marjolla on 40 ympärivuorokautista asuntovaunuvuokralaista, eikä koronapandemiakaan juuri vaikuttanut liiketoimiin. Naton tukikohta on lähellä Skoganvarrea, ja koronan alussa Naton työntekijät vuokrasivat Marjolta kaikki huoneistot.

”Kävi hyvä tuuri. Täällä oli myös ennen koronaa pahin tulva 200 vuoteen. Silloin monet firmat vuokrasivat minulta asuntoja, kun tulva tuhosi paljon mökkejä.”

Lue myös: Kurvaa Helsingistä Nordkappiin – Koe autolomalla Lapin parhaat palat ja upeimmat maisemat

Nordkappin kalliojyrkänne

Nordkappin kalliojyrkänteeltä avautuu huima näkymä Jäämerelle. © raimo haapaniemi

Jäämeri ja vanha kieli houkuttelevat

Pykeija on suomalaisille tuttu nimi, samoin kuin sen tunnetuin asukas Pykeijan Elsa. 78 vuoden iästä huolimatta Elsa Haldorsen omistaa yhä Pykeijan merenrantamökit ja Jäämeren saunan, mutta toiminta on hiljalleen siirtymässä hänen vanhimman poikansa Pålin yritykselle Varangerbryggelle. 50-vuotias poika irtisanoi työnsä Kirkkoniemessä viime vuonna ja on ostanut osan Elsan taloista.

Se oli Elsalle suuri helpotus.

”Poika teki sydänten työn! Luulin, että minun täytyy myydä tämä pois, kun on jo ikää ja vähän sydänvaivaa. Niin kauan kuin jalat ja pää pelaavat, lämmitän saunaa ja juttelen ihmisten kanssa.”

Aikaisemmin 90 prosenttia Pykeijaan saapuvista turisteista on ollut suomalaisia, mutta pandemia-aikana norjalaisten määrä on lisääntynyt. Elsa tietää 33 vuoden kokemuksella, mikä vetää suomalaisia Pykeijaan.

”Se vanha suomen kieli on tärkeimpiä syitä. Pykeija on pittoreski kylä, ja monet tulevat tänne uudelleen ja uudelleen.”

Myös Jäämeri houkuttelee matkailijoita: vuosittain Pykeijan rannasta pulahtaa uimaan yli 4 000 talviuimaria.

Vain vähän hotelleja pohjoisessa – ”Täällä olisi vaikka mitä mahdollisuuksia”

Elsaa huolettaa, miten Pykeijan parkkipaikat riittävät, kun ruuhkaisin sesonki alkaa heinäkuussa. Tällä hetkellä yksi parkkipaikoista on koulun pihassa.

Elsa oli ollut pitkään myös paikallispolitiikassa mukana ja osallistuu yhä myös poliittisiin keskusteluihin. Hän toivoo, että Norjan valtio antaisi tukea Suomi-taloon, josta Pykeijassa on haaveiltu jo kymmenen vuotta.

”Tuon esiin näkemyksiäni siitä, mitä pitäisi tehdä. Muut saattavat luulla, että olen vanha, mutta en ole päästä vanha. Minulla on hyvät suhteet Suomeen ja saan paljon tietoa Suomesta. Ihmettelen, miksi Inarin kunnassa on 20 hotellia ja meillä vain kaksi jäähotellin lisäksi. Täällä olisi vaikka mitä mahdollisuuksia.”

Norjan kuningas Harladilla fiini vaimo

Pykeijassa on käynyt vuosien varrella arvovaltaisia vieraita presidentti Urho Kekkosesta ja pääministeri Matti Vanhasesta lähtien. Myös Norjan kuningas Harald ja kuningatar Sonja ovat kunnioittaneet Pykeijaa vierailullaan vuonna 1992. Tuolloin kyläläisistä 70 onnekasta pääsi käymään kuninkaan laivassa järjestetyssä juhlassa.

Kutsuista järjestettiin arvonta, johon kaikki 15–80-vuotiaat pykeijalaiset saivat osallistua arvontaan. Elsa oli yksi onnettaren suosikeista.

”Kuningas ja kuningatar olivat niin luonnollisia ja kukaan ei ollut arvokkaampi kuin toinen. Eräs Lennu löi kuningasta olkapäälle ja sanoi: ’Voi miten fiini vaimo sinulla on.’ Kukaan ei ollut tohtinut sanoa kuninkaalle sellaista, mutta kuningas vain nauroi ja vastasi: ’Minun vaimoni on oikein fiini’.”

Lue myös: Norjan lumoavat Lofootit houkuttavat matkailijoita upeilla vuorimaisemilla ja valkoisilla hiekkarannoilla

Norjan Lofootit

Sääolosuhteet saattavat vaihdella paljon lyhyessäkin ajassa. Pääsääntöisesti ilmasto on kuitenkin leuto ympäri vuoden. © Miika Pietiläinen

X