Suomessa on maailman parhaat kirjastot – Kanadalainen toimittaja kertoo miksi

Kanadassa on uutta se, että kirjasto on muutakin kuin kirjojen ja lehtien säilytyspaikka, jonka asiakkaita ovat lapset ja eläkeläiset. Tulevaisuuden kirjaston malli löytyy Suomesta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Seinäjoen kaupunginkirjasto Apila edustaa modernia suomalaista tulkintaa julkisesta tilasta. Valmistuttuaan 2012 se valittiin vuoden betonirakennukseksi.

Kanadassa on uutta se, että kirjasto on muutakin kuin kirjojen ja lehtien säilytyspaikka, jonka asiakkaita ovat lapset ja eläkeläiset. Tulevaisuuden kirjaston malli löytyy Suomesta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miikka Järvinen

Suomalaiset pitävät veronmaksajien rahoittamaa hyvinvointiyhteiskuntaa usein itsestäänselvyytenä. Arkisuuden taakse unohtuva erityisyys tulee esille, kun ulkomaalainen – varsinkin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuleva – kertoo perehtyneensä aiheeseen, ja ihastuneensa.

Kanadalainen toimittaja Marc Richardson hehkuttaa Montreal Gazette -sanomalehden kolumnissaan Pohjoismaiden ja erityisesti Suomen kirjastolaitosta.

Julkisten palveluiden osalta eteläistä naapuriaan edistyksellisemmässä Kanadassa kirjastot ovat perinteiseen tapaan olleet paikkoja, joissa säilytetään kirjoja ja lehtiä, ja joiden kanta-asiakkaita ovat lapset ja eläkeläiset.

Näin ei tarvitse olla, eikä enää olekaan. Richarsdon nostaa esimerkiksi kokonaisvaltaisempaa ajattelutapaa edustavan Benny Libraryn Montrealissa.

Richardson mainitsema kokonaisvaltaisuus voi olla Kanadassa uutta, mutta Suomessa tutumpi juttu. Benny Library on kaikessa erityislaatuisuudessaan vain kirjasto, joka toimii myös ihmisten tapaamispaikkana ja kulttuurikeskuksena, tuttua kaikille suomalaisille.

Skandinaavit tekevät sen paremmin

Jos Pohjoismaissa kaikki tehdään Richardsonin mukaan pikkuisen paremmin kuin Kanadassa, niin kirjastolaitoksen suhteen Suomi on markkinajohtaja.

Suomalaisten kirjastojen hienous ei välttämättä ole kirjojen tai muiden nimikkeiden valikoima, vaan se filosofia, jolla kirjastot on suunniteltu. Kirjastojen perusajatus meillä on tarjota kaikille avoin julkinen tila, joka nyt vaan sattuu olemaan täynnä kirjoja.

Kirjastoihin suomalaiset suuntaavat kahville ja lukemaan päivän lehden, sekä etätöihin silloin kun tunkkainen toimisto alkaa ahdistaa, tai vain rentoutumaan.

Suomen kirjastojen kruununjalokivi on Richardsonin mukaan rakenteilla oleva Helsingin keskustakirjasto Oodi, jossa saman katon alta kirjaston kanssa tulee löytymään ravintola, elokuvateatteri, kahvila, musiikkistudio ja runsaasti avointa työskentelytilaa.

Kaikille yhteisen monitoimitilan ajatusta on Richardsonin mukaan haettu Montrealin Benny Libraryyn. Nykyajan ja varsinkin tulevaisuuden kirjaston tulee olla moderni versio kaupungin keskusaukiosta, paikka jonne kokoonnutaan tapaamaan ihmisiä.

Suomessa näin usein onkin, ja Benny Library on samoilla jäljillä. Rakennuksen tulee itsessään houkutella ihmisiä sisään, valoisat ja avarat luonnonvalossa kylpevät työtilat ovat myös nähtävyys ohikulkijoille.

Kirjastot ovat Suomessa monitoimitiloja. Esimerkiksi viime vuonna vietettiin 10.5. valtakunnallista Kansanmusiikin päivää, jonka konserteista huomattava osa järjestettiin kirjastoissa.

X