Tällainen on Firenzen-instituutti, jossa Alexander Stubbilla on professuuri – “Hän ratsastaa lainahöyhenillä”, tylyttää emeritusprofessori
Alexander Stubb on vaalikampanjan aikana esittäytynyt professorina, vaikka hänen työnsä Firenzen Eurooppa-Instituutissa ei vastaa suomalaisten yliopistojen professuurien vaatimustasoa.
Alexander Stubbin professuuri on herättänyt keskustelua kampanjan loppumetreillä.
Presidenttiehdokas Alexander Stubb on työskennellyt Firenzen Yliopistollisessa Eurooppa-Instituutissa (EUI:ssa) Transnational Governance -keskuksen johtajana maaliskuusta 2020 lähtien. Vaalitenteissä Stubb on maininnut moneen otteeseen professuurinsa Firenzessä. Vaalikoneissa Stubbin ammatiksi on merkitty professori, ja hän viittaa itseensä professorina myös profiilissaan X:ssä.
Ei ihme, että ihmisille on saattanut muodostua hänestä kuva akateemisesti ansioituneena professorina.
Stubbin professorin arvo ja akateeminen ura ovat herättäneet viime päivinä keskustelua sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Ilta-Sanomat kyseenalaisti Stubbin uran akateemisia meriittejä. Stubb myönsikin Ilta-Sanomille, ettei häntä voi kutsua akateemikoksi, eikä hänellä ole viime vuosilta julkaisutoimintaa.
”Ei ole hirveästi tutkimuksellista uutta”
Stubbin akateeminen ura alkoi pienestä, amerikkalaisesta alle 3000 opiskelijan Furman yliopistosta, jonne hän pääsi golfstipidendillä. Nuorena Stubbista piti tulla golfammattilainen.
Sittemmin hän on ansioitunut akateemisesti. 1980- ja 1990-luvulla Stubb on julkaissut muutamia akateemisia julkaisuja ja väitellyt tohtoriksi kansainvälisistä suhteista London School of Economicsista vuonna 1999. Se on arvostettu yliopisto, jonka kansainvälinen ranking oli 45 vuonna 2024.
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan emeritusprofessori J. P. Roos ei ole vakuuttunut Alexander Stubbin akateemisista meriiteistä.
“Hänen väitöskirjansa on nähdäkseni ihan kelpo työ, vaikka se käsittelee yleisesti ottaen Stubbin omia kokemuksia ja intressejä EU:sta. Se on käytäntöön orientoitunut väitöskirja, jossa ei ole hirveästi tutkimuksellista uutta”, J.P. Roos sanoo.
Roos on ollut kuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaana.
Emeritusprofessori Raimo Väyrynen on toiminut Firenzessä sijaitsevan Euroopan yliopistoinstituutin korkeimman elimen (high council) puheenjohtajana ja myöhemmin instituutin nelihenkisen ulkopuolisen arviointilautakunnan jäsenenä. Hänen mielestään Stubbin väitöskirja ei ole maailman huippua, mutta ei pohjanoteerauskaan.
Väyrynen myös huomauttaa, että väitöskirja on jo 25 vuotta vanha.
Alexander Stubb ei kelpaisi Helsingin yliopiston professoriksi
Väitöskirjan jälkeen Stubb toimi pitkään politiikassa, kunnes siirtyi taas akateemiselle puolelle. Hänet valittiin Euroopan yliopistoinstituuttiin (EUI), joka ei J.P. Roosin mukaan ole yliopisto eikä tutkijakoulutuslaitoskaan.
“Sen kansainvälinen ranking on 826, eli varsin alhainen. Siellä on kahden tasoisia professoreja: akateemisesti meritoituneita, jotka valitaan pitkän prosessin kautta, ja sitten sellaisia, joita voisi kutsua suomalaisittain työelämäprofessoreiksi.”
Stubbilla on Roosin mukaan jälkimmäisen kaltainen asema. Hänet kutsuttiin professoriksi poliittisen kokemuksen ansiosta, eikä hänellä ole EUI:n ajalta tieteellisiä julkaisuja, vaan lähinnä keskusteluja ja blogikirjoituksia.
“Pähkinänkuoressa akateemisten ihmisten kritiikki Stubbia kohtaan on, että hän ratsastaa lainahöyhenillä. Siinä mielessä häntä ei pitäisi tituleerata professoriksi. Ihmettelen, ettei media ole enemmän puuttunut tähän. Ilta-Sanomissa Stubb nyt kuitenkin reilusti myönsi tämän, mikä on hänelle ansioksi.”
J.P. Roosin mielestä on poikkeuksellista, ettei Stubbilla ole julkaisutoimintaa, sillä se on keskeinen osa professorin tehtäviä. Yliopiston kolmas tehtävä on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja sitä Stubb on harrastanut.
“Siinä mielessä voi sanoa, että Stubb toimii EUI:ssa ihan toisissa tehtävissä kuin professorina. Opetusta hän kuitenkin kertoo antaneensa.”
Ovatko Stubbin puheet vaalitenteissä olleet mielestäsi ristiriidassa akateemisten ansioiden kanssa?
“Poliittisia meriittejä hänellä on paljon. Ainakaan minä en ole kuullut tentissä kysymyksiä, jotka koskisivat hänen toimintaansa instituutissa. Joidenkin mielestä tällä ei ole merkitystä ja toisten mielestä on. Pitäisi esittää meriitit oikeassa valossa eikä liioitella niitä, kun pyrkii keskeisiin tehtäviin yhteiskunnassa. Selvää on, että Stubbin akateemisilla ansioilla ei olisi mitään edellytyksiä päästä Helsingin yliopiston professoriksi.”
“25 viime vuoden aikana Stubb ei ole juurikaan julkaissut“
Raimo Väyrysen mielestä Stubbin akateemisen uran alkupuoli on hyvä. Stubbilla on puolenkymmentä kansainvälisesti vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Ne löytyvät hänen väitöskirjansa lähdeluettelosta.
“Ne ovat vanhoja, kunnollisia tuloksia hyvästä yliopistosta. Likimain kaikki tutkijat viittaavat omiin julkaisuihinsa, eli se ei ole millään tavalla poikkeuksellista. Tosin 25 viime vuoden aikana Stubb ei ole juurikaan julkaissut.”
Papereita, kuten vertaisarvioimattomia kirjoituksia, Stubbilla on kolmisenkymmentä. Niitä Väyrynen ei kuitenkaan pidä tutkimuksina. Puolenkymmentä artikkelia on julkaistu arvostetuissa lehdissä. Väyrynen perustaa arvionsa vuoteen 1998 mennessä julkaistuihin artikkeleihin.
“Alexander Stubbin professuuri ei ole normaali professuuri“
Miksi osa yleisöstä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on siinä käsityksessä, ettei Stubb ole julkaissut lainkaan tieteellisiä artikkeleita?
“Perätöntä informaatiota liikkuu. Korostan, että julkaisuja ei ole monta, ja jos suomalaisessa yliopistossa olisi professuuri auki, Stubb tuskin saisi sitä. Hänellä on kuitenkin väitöskirja arvostetusta yliopistosta ja joitakin kansainvälisiä, tosin vanhoja artikkeleita.”
Väyrynen uskoo, että osittain ihmiset eivät ymmärrä, mikä EUI on. Stubbin professuuriin ei kuulu Väyrysen mukaan varsinaista tutkimusvelvollisuutta, vaan se keskittyy laitoksen johtamiseen.
“Stubbin professuuri ei ole normaali professuuri. Stubbin tiedekunta eli School of Transnational Governance on keskittynyt käytäntöön soveltavaan tiedon välittämiseen.”
Stubbin tiedekunta on tarkoitettu Väyrysen mukaan maisteritason virkamiestason koulutukseen. Siinä edellytetään paitsi akateemista näyttöä, myös perehtymistä Euroopan integraatioon.
“Stubbilla on nähdäkseni kohtuullinen akateeminen näyttö ja käytännön kautta hankittu perehtyneisyys Euroopan integraatioon ja kansainvälisiin järjestöihin.”
Maailmalla professori voi tarkoittaa mitä vain
Raimo Väyrysen mukaan EUI on korkeatasoinen ja hyvässä maineessa oleva instituutti, josta voidaan puhua myös yliopistona. Kansainvälisesti instituuttikin on normaali nimitys.
Väyrynen ottaa esimerkiksi ruotsalaisen Karolinska instituutin, jossa on voitettu lääketieteen Nobelin palkintoja.
“Julkisuudessa on puhuttu myös siitä, että EUI:n maisteriopinnot kestävät vain kaksi vuotta. Se on täysin normaali pituus maisteriopinnoille. Perusopintojen pitää olla suoritettuna, ennen kuin pääsee EUI:hin. Suomesta on tullut oikein pätevää joukkoa, joka on sijoittunut hyvin työelämään.”
Voisiko Stubbia nimittää työelämäprofessoriksi?
“Ehkä se olisi mahdollista, mutta työelämäprofessori on aika lailla suomalainen käsite, jota ei maailmalla käytetä. Maailmalla professori voi tarkoittaa mitä tahansa. Eri kulttuureissa ja maissa on erilainen sisältö. Suomessa professorin titteli on ollut korkeatasoinen, mutta se on laventunut myös muun muassa tutkimuslaitoksiin.”
”Stubbin professuuri on käytäntöön orientoitunut”
Alexander Stubbin akateemiset meriitit ovat Raimo Väyrysen mukaan väitöskirjan osalta kunnolliset. Varhaisessa tuotannossa ei ole mitään vikaa, mutta sen jälkeen hän ei ole tuottanut juuri mitään, vaan on toiminut politiikassa.
“Ei Stubb ole akateemiselle uralle lähtenyt. Korostan vielä, että Stubbin professuuri on käytäntöön orientoitunut. Stubb tuntee Euroopan unionin varmaan paremmin kuin useimmat suomalaiset.”
Väyrynen on huomannut, että monet hänen kollegansa ovat kommentoineet Stubbin akateemisuutta sosiaalisessa mediassa.
“Paljon puhutaan paneutumatta asiaan. Toiseksi, sotketaan yliopisto ja instituutti. Instituutti on kansainvälisessä käytössä oleva tavallinen nimitys. Kolmanneksi, siinä on ehkä vähän pahaa tahtoa mukana. En halua kuitenkaan ottaa kantaa politiikkaan. Jos jotakin kannatan, niin EUI:ta.”
X:ssä Stubbin professuuri jakaa mielipiteitä.
Osa katsoo, että professorilla ja “professorilla” on eroa, eikä Stubbista voisi Suomessa tulla professoria. Toiset taas hehkuttavat Stubbia EUI:n professuurin vuoksi ja pitävät sitä yhtenä syynä, jonka takia hänet tulisi valita tasavallan presidentiksi.
Seura lähestyi myös EUI:n emeritusprofessori Martin Kohlia ja kysyi tältä kommentteja, mutta Kohl sanoi olevansa haluton vastaamaan Stubbin professuuria koskeviin kysymyksiin.