Tango ja Tangomarkkinat liikuttavat sydäntä ja sielua – ”Kumppani astui elämään tanssin kautta onnellisena sattumana”
Seura-kerho kokosi uusia ja pitkäaikaisia tilaajiaan yhteen Seinäjoen Tangomarkkinoille. Tangokadulla iloittiin tanssi- ja iskelmäkulttuurin uudesta nosteesta.
Suomalaista tangoa ei ole suotta lisätty Unescon kulttuuriperintöluetteloon. Tanssi liikuttaa sielua, tuo hyvää mieltä ja yhdistää yksinäisiä.
Seinäjoen keskustassa aurinko helottaa kuumasti. Kadut vilisevät ihmisiä ja tunnelma on iloisen kupliva. Tango ja muu iskelmä kiirivät korviin torilla ja katulavoilla.
Nyt ollaan Suomi-tangon pääkaupungissa.
Suomen suvi, Tangomarkkinat ja Seuran koju Tangokadun vilskeessä kuuluvat yhteen kuin muurinpohjaletut ja mansikkahillo. Joukko Seuran lukijoita ja tangon ystäviä kokoontui tapaamaan toisiaan, päätoimittaja Erkki Meriluotoa sekä tangokuninkaallisia, jotka pääsivät Meriluodon haastateltavaksi kertomaan tangomuistoistaan ja uusista kuulumisista.
Seinäjoen Tangomarkkinat juhli tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan, mutta Suomessa tangoa kuultiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1913, kun se liittyi nuorimmaisena muotitanssien letkaan. Todellinen tangobuumi koettiin 1960-luvulla, kun Reijo Taipale levytti oman versionsa armoitetun tangosäveltäjän Unto Monosen Satumaasta.
Yksi kaikkien aikojen tangokesistä yli 130 000 kävijällä koettiin Seinäjoella 1999, jolloin Petri Hervanto ja Taina Kokkonen julistettiin tangokuninkaallisiksi.
Hervanto muistaa hyvin, millaiseen pyöritykseen kruunupäät imaistiin heti tulosten selvittyä. Vuonna 2019 tangokuninkaalliset perustivat yhdistyksen tukemaan toisiaan ja edistämään tanssimusiikin säilymistä. Hervanto on toiminut yhdistyksen sihteerinä alusta lähtien.
”Kokoonnumme säännöllisin väliajoin tapaamisiin ja tekemään hyvää. Viemme musiikkia palvelukoteihin, kouluihin ja vanhustenkoteihin. Viimeksi keräsimme Mieli ry:lle potin konserttituotoistamme.”
Senioreiden karaokekerho liikuttaa ja lievittää yksinäisyyttä
Jyväskyläläiset Seppo ja Kyllikki Paananen ovat niin ikään pitkäaikaisia Seuran lukijoita ja tangokävijöitä.
Kesän päätapahtumaan Tangomarkkinoille he tulivat mökiltään Karstulasta.
”Tango on aina tango, mutta meille on myös kerääntynyt tänne Seura-lehden lukijamatkoilta kymmenen hengen kaveripoppoo. Tapaamme täällä Seinäjoella joka vuosi”, Seppo kertoo.
”Monen Seura-kerholaisen tavoin mekin fanitamme Hallikaisen Jukkaa. Jukan vetämissä karaokeissa olemme laulaneet Seuran lukijamatkoilla, joista ensimmäisen teimme vuonna 2014. Karaokea olemme laulaneet täällä Tangoillakin”, Kyllikki lisää.
Pariskunta vetää Jyväskylässä eläkeläisten karaokekerhoa, joka kokoontuu säännöllisesti kerran viikossa yhteen noin kolmentoista hengen porukalla. Kerran kuukaudessa kaupunki tarjoa tilat karaoketansseille, joihin saa osallistua kuka tahansa myös kerhon ulkopuolelta.
Sepon mukaan osa tulee tanssimaan ja laulamaan, osa muuten vain kuuntelemaan. Pääasia on, että yhteisessä seurassa virkistytään ja torjutaan yksinäisyyttä.
”Ja on aina hyvä, jos joku saa takapuolensa tuolista ylös ja innostuu tanssimaan – tanssihan on erinomainen liikuntamuoto!”
Hänellä on myös vinkki mahdollisille uusille miespuolisille tulijoille:
”Aina kun minä saan mikrofonin käteeni, kuulutan alkavaksi sekahaun. Yleensähän meitä miehiä on tanssilattialla vähemmän, mikä tarkoittaa sitä, että vientiä riittää!”
Paljon on tangoja, jotka liikauttavat sielua, Paanaset sanovat. Yksi niistä on ainakin perinteinen ja kaunis Unto Monosen säveltämä ja sanoittama Satumaatango.
Seppo Paalanen itsekin laulaa karaokessa tangoja, vaikka useimmiten avauslaulun onkin Kari Tapion Bella Capri.
”Saatan päättää Tango Amoreen tai Kylmiin huuliin.”
Lue myös: Arja Koriseva: Minua luullaan edelleen tyhjännaurajaksi
Iskelmäkulttuuri on nosteessa
Lavatanssi-illat ovat nyt loppuunmyytyjä, ja iskelmämusiikki vetää ihmisiä konserttisaleihin ja karaokebaareihin. Suomalainen tango tunnustetaan ulkomaita myöten; vuonna 2017 se lisättiin Unescon elävän perinnön kansalliseen luetteloon.
Seuran kojulta bongattua tangokuningasta Marko Maunukselaa ilahdutti liki 50 000 osallistujan määrä ja loppuunmyyty Tangomarkkinoiden juhlakonsertti.
”Olen jo pidempään aavistellut, että tanssi- ja iskelmäkulttuuri kokee uuden nousun. Myös nuorta kuulijakuntaa näkyy mukavasti katukuvassa.”
