Tiedusteluasiantuntija: ”Venäjä ei halua miehittää Itä-Ukrainaa” – Yhtäläisyys Putinin aikeille löytyy Egyptin hyökkäyksestä Israeliin vuonna 1973

Venäjä on keskittänyt armeijansa joukkoja Ukrainan ympärille, ja pyrkii voimatoimilla uhkailemalla saamaan neuvottelut Itä-Ukrainan autonomiasta käyntiin, arvioi tiedusteluasiantuntija.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Venäjän armeijan arviolta yli 100 000 sotilaan joukot ovat leiriytyneet lähelle Ukrainan pohjois-, itä- ja etelärajaa.

Venäjä on keskittänyt armeijansa joukkoja Ukrainan ympärille, ja pyrkii voimatoimilla uhkailemalla saamaan neuvottelut Itä-Ukrainan autonomiasta käyntiin, arvioi tiedusteluasiantuntija.
(Päivitetty: )
Teksti:
Juha Pippuri

Venäjä pelaa länsirajallaan kovaa peliä. Maan armeija harjoitteli suureellisesti koko viime vuoden ajan. Nyt sen joukot harjoittelevat aivan Ukrainan rajan lähettyvillä.

”Uskoisin, että Venäjä haluaa poliittisen prosessin käyntiin Itä-Ukrainan separatistialueiden autonomiasta. En usko, että Venäjä haluaa vallata aluetta”, sanoo Puolustusvoimien entinen apulaistiedustelupäällikkö, nykyinen Jyväskylän yliopiston tiedustelun ja hybridiuhkien opettaja, eversti evp. Martti J. Kari.

Separatistien alueiden saadessa autonomian Putin saisi kaipaamansa suojavyöhykkeen sekä veto-oikeuden sille, että Ukraina ei koskaan voisi liittyä Natoon.

”Venäjä ei halua, eikä sen kannata miehittää Itä-Ukrainaa.”

Jos asevoimaa käytetään, Kari pitää mahdollisena, että Venäjän joukot voivat tehdä matalan tason operaation esimerkiksi Harkovan alueella Koillis-Ukrainassa saadakseen poliittisen prosessin liikkeelle.

”Sotaväen tehtävä on toteuttaa politiikkaa”, eversti evp. muistuttaa.

Tuoreimpien tiedustelutietojen mukaan Venäjä onkin liikuttanut joukkojaan Smolenskin alueen leireistä lähemmäs Ukrainan rajaa. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Varusmiesten koulutuskauden tyypillisiä harjoitteita ja kovapanosammuntoja

Venäjän armeijan arviolta yli 100 000 sotilaan joukot ovat leiriytyneet lähelle Ukrainaan pohjois- itä- ja etelärajaa. Joukkojen harjoittelu on osaltaan varusmiesten koulutuskauden vaiheelle tyypillistä harjoittelua.

Toisaalta joukot harjoittelevat hyökkäystä eri aselajien ja taisteluosastojen yhteistoimintana muun muassa kovapanosammunnoilla.

”Ukrainan itäpuolelle keskitettyjen Venäjän armeijan pataljoonien taisteluosastoja on purettu, ja niistä on muodostettu prikaateja ja divisioonia. Näitä sodanajan laajempia vakiokokoonpanoja on helpompi johtaa”, sanoo sotatieteiden tohtori Vladimir Panschin.

Maailmalla tilanteen pelätään eskaloituvan Venäjän hyökkäykseksi Ukrainaan. Pelkoa ei ainakaan hälventänyt Venäjän lähettämät turvataevaatimukset länsivalloille.

Venäjälle voimankäytöllä uhkaaminen on politiikan jatke

Martti J. Kari näkee Venäjän voimankäytöllä uhkaamisen sille tyypillisenä politiikan jatkeena. Hänen mukaansa Venäjä tekee kaiken siten, miten se tulkitsee omia lakejaan ja kansainvälistä oikeutta.

”Venäjä kokee, että se on oikeutettu tekoihin, jotta sen läntisellä rajalla säilyisi puskurivyöhyke Natoon. Arvioisin, että Venäjän joukot ovat siellä, jotta vuonna 2015 allekirjoitettu Minskin sopimus saataisiin täytäntöön.”

Minsk II -sopimuksen pykälässä 11 sovittiin perustuslakiuudistuksesta, jonka myötä itsenäisiksi julistautuneet ”tasavallat” saisivat erityisaseman. Pykälässä 12 sovittiin Ukrainan lakien ja Etyjin säännösten mukaisten vaalien järjestämistä separatistien hallinnassa olevilla alueilla.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on viitannut puheissaan edellä mainittuihin asioihin.

”Venäjän ei nähdäkseni kannata liittää Itä-Ukrainaa alueeseensa, koska silloin se ei voisi vedota turva-alueisiinsa ja vivuta Ukrainaa pysymään pois Natosta.”

Kari uskoo Venäjän arvioivan, että lähes kaikki muut maat paitsi Ukraina voisivat hyväksyä Minskin toisen sopimuksen toimeenpanon osaksi kansainvälistä oikeusjärjestystä.

Tällöin kuitenkin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinto joutuisi sisäpoliittiseen myrskyyn ja mahdollisesti pois vallasta.

Jotakin on keksittävä, ettei kukaan menetä kasvojaan.

Putinin aikeet kuin Anwar Sadatin vuonna 1973

Martti J. Kari vertaa tilannetta Egyptin hyökkäykseen Suezin kanavan yli Israeliin vuoden 1973 Jom kippur -sodassa. Ennen hyökkäystä Egypti oli yrittänyt saada neuvotteluteitse takaisin vuoden 1967 kuuden päivän sodassa menettämänsä Siinain erämaan. Neuvottelut eivät koskaan käynnistyneet.

”Israel luuli, että Egypti haluaa vallata koko maan. Egypti puolestaan tiesi, että se ei ole mahdollista. Egyptin presidentti Anwar Sadat halusi vain joitain alueita kanavan toiselta puolelta, jotta saisi poliittisen prosessin käyntiin.”

Lopulta Egypti eteni kuitenkin aluksi pidemmälle. Muutaman viikon sotimisen jälkeen sotaonni kääntyi, ja Israel eteni edellistä rintamalinjaa pidemmälle Egyptin alueelle.

Lue myös: Seura selvitti: Baltiassa jaetaan jo neuvoja kansalle – ”Näin teet vastarintaa, jos Venäjä hyökkää”

X