Tietokirjailija Petteri Järvinen: Tämän takia Onecoin ja muut verkostohuijaukset onnistuvat niin hyvin
Teknologia on modernia taikuutta, sanoo tietokirjailija Petteri Järvinen – ja siksi haksahdamme WinCapitan ja Onecoinin kaltaisiin ihmerikastumisen lupauksiin.
Kansainvälinen Onecoin-verkostomarkkinointiketju päätyi Suomeen 2014: täkäläiset vetäjät saivat mukaan ihmisiä joita oli huijattu muutamaa vuotta aiemmin jo Wincapita-ketjussa.
Onecoin kuulosti syksyllä 2014 jännittävältä keinolta rikastua.
Tietotekniikkanörtit olivat jokunen vuosi aiemmin kehittäneet uuden keskinäisen maksuvälineen, virtuaalisen rahan. Täysin digitaalinen kryptovaluutta liikkuu vain verkossa, ilman pankkien välikäsiä ja maksuja, ja arvo määräytyy enemmän tai vähemmän aidon kysynnän mukaan.
Vuonna 2009 luotu Bitcoin oli tuolloin vuonna 2014 jo tehnyt ensimmäiset käyttäjänsä rikkaiksi, ja sille oli huhujen mukaan tulossa vielä ziljoonakertaista arvonnousua.
Onecoinin nimikin kuulosti maallikon korviin hyvin samalta kuin Bitcoin – joten ei ihme että Helsinkiin maailman ensimmäiseen Onecoin-herätyskokoukseen syyskuussa 2014 tuli innostuneita ihmisiä.
Tämä on yhtä kansainvälinen kuin Bitcoin, mutta parempi – ja kohta perustetaan pörssi jossa virtuuaalikolikoita saa kaupata! Kun tulet mukaan ja värväät kaverisikin, saat lisävoittoja! Sanoimmeko jo Bitcoin – olette varmaan kuulleet miten sillä on rikastuttu? Vielä ehdit mukaan Onecoiniin joka on melkein sama asia – mutta parempi!
Seuraaviin verkoston kokouksiin tuli pikkuhiljaa yhä enemmän väkeä, koska rikastuminen näytti varmalta ja vetäjien uskonvarmuus tarttui kuulijoihin.
Ikävä kyllä kyseessä oli kansainvälinen verkostomarkkinointihuijaus, jonka takana ei ollut luvattua pörssiä eikä ihmerahaa, Petteri Järvinen kertoo keskiviikkona julkaistussa uudessa Onecoin–tietokirjassaan.
Moni lähti tutkimatta mukaan, vaikka oli jo aiemmin tullut huijatuksi
Onecoinilaisten verkosto kasvoi vuosien ajan, kehui ulkomaisilla perustajaneroillaan, mainosti itseään sosiaalisessa mediassa harhaanjohtavin ilmoituksin – ja sai vietyä Suomessakin ihmisiltä kymmeniä miljoonia euroja.
”Olin hämmästynyt, miten helposti osa ihmisistä lähti mukaan ja miten he sijoittivat tuhansia euroja asiaan, mitä eivät tutkineet tarkemmin esimerkiksi googlaamalla. Erityisen hämmästynyt olin siitä, että osaa heistä oli huijattu aiemmin muun muassa Wincapita-rahankeräyksessä”, Petteri Järvinen kertoo Seuralle.
Nyt osa Onecoinin verkoston ulkomaisista johtohahmoista on kadonnut, osa myöntänyt poliisitutkinnassa huijauksensa, ja marraskuussa 2019 annettiin ensimmäiset tuomiot asiasta.
Silti kaikki jäsenet eivät vieläkään myönnä tulleensa petetyiksi. Osa harmittelee julkisesti, ettei itse saanut värvättyä tarpeeksi uusia jäseniä ketjuun, koska ahkerammalla työllä homma olisi ihan varmasti alkanut kannattaa minä hetkenä hyvänsä.
”Verkostomarkkinointi on pirullista, koska se syyllistää myös uhrin”, Järvinen sanoo.
Onecoinin kotimaiset vetäjät ovat löytäneet vastoinkäymisille myös syyllisiä: Petteri Järvisen sekä Yleisradion ja Helsingin Sanomien toimittajien aiheesta tekemät paljastusjutut.
Onecoin-uskovaisten mielestä nämä ikävät penkojat kehtasivat silkkaa pahuuttaan kaataa pienten ihmisten vaurastumiseksi luodun pyyteettömän hankkeen.
Tästä Järvinen on saanut verkossa niskaansa lokaa ja uhkailuja.
Petteri Järvinen tekee uudessa kirjassaan Onecoin-verkostolle täydellisen ruumiinavauksen. © Otavamedia / Pekka Nieminen
Seuraavat verkostot ovat jo täällä tai tulossa
Järvisellä on kirjassaan mainio teoria kryptovaluuttahuijausten onnistumisen syistä.
Hänen mukaansa lähes kaikki aiheeseen liittyvä teknologia on meille samaa kuin taikuus esi-isillemme.
Jos joku esiintyisi nyt alkemistivelhona ja lupaisi muuttaa rautaa kullaksi, emme uskoisi, toisin kuin vaikka 1600-luvun esivanhempamme.
Kun nykyaikana samanlainen ja samalla tavalla vakuuttavasti esiintyvä ihminen kertoo olevansa tekoälyvelho, luotamme häneen koska alitajuisesti uskomme teknologian pystyvän vaikka mihin. Emmekä rajallisilla tiedoillamme pysty tarkistamaan väitteitä.
Wincapita-huijauksenkin taustalla piti olla nerokas tietokoneohjelma, joka osaisi tehdä valuuttakauppoja nopeammin kuin ihmisen mieli.
Siksi teknohuijareita tulee koko ajan lisää, ja vanhatkin pyörivät pitkään.
”Vastaavia epämääräisiä tai suoranaisia valuuttahuijauksia ovat muun muassa Dagcoin, Leocoin, Coinspace, Firstcoin ja Cloud Horizon. Maailmalla Onecoin kasvaa yhä noin 50 hengellä vuorokaudessa, mutta se johtunee tietämättömyydestä,” Järvinen kertoo.
Seura on tässä jutussaan kertonut esimerkiksi Cloud Horizonista, jota Suomeen junailivat samat ihmiset joita oli näkynyt Onecoin-viritelmissäkin.