Toivoa herättävä koronavertailu: Suomen sairaalapotilaiden lukumäärä nousee selvästi hitaammin kuin muualla Pohjoismaissa

Jaa kaverilleTilaa Seura
© CDC/Science Photo Library
Sairaala- ja tehohoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä kasvaa Suomessa selvästi hitaammin kuin naapurimaissa. Tälle ei ole helppoa selitystä. Asiantuntijan mukaan Suomessa tehdyt rajoitustoimet eivät ole ehtineet vielä vaikuttaa potilasmääriin.

Suomessa oli tämän työviikon päättyessä 1615 varmennettua koronavirustartuntaa. Viime päivinä tartuntojen määrä on kasvanut varsin maltillisesti viikon takaiseen kotimaiseen vauhtiin, ja myös monien muiden valtioiden kasvukäyriin verrattuna.

Kehitys on herättänyt suomalaisissa varovaista toiveikkuutta.

Huojentuneisuuden tunnetta on lisännyt myös se, että koronan takia sairaala- ja tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrät ovat nekin kasvaneet viime päivinä suhteellisen hallitusti.

Esimerkiksi tiistaina suomalaisissa sairaaloissa oli hoidossa 137 koronapotilasta. Tänään perjantaina heitä oli 160. Potilaiden määrä kasvoi siis kolmessa päivässä 1,3-kertaiseksi. Vielä runsas viikko sitten laitoshoitoa tarvitsevien määrä lähes kaksinkertaistui kolmessa päivässä.

Tehohoidossa on tällä hetkellä 72 suomalaispotilasta. Se on 1,3 kertaa enemmän kuin kolme päivää aiemmin. Ja kun verrataan viime viikon tilanteeseen, silloin tehohoitopotilaiden määrä 1,8-1,9-kertaistui kolmessa päivässä.

Samaan aikaan Ruotsissa on tunnetusti Pohjoismaiden pahin koronatilanne. Länsinaapurin kansanterveysviraston johtava epidemiologi Anders Tegnell on selittänyt maan korkeita lukuja sillä, että Ruotsi on epidemian etenemisessä muita Pohjoismaita edellä ja naapurit tulevat perässä.

Suomessa koronapotilaiden lukumäärä on selvästi matalampi kuin muissa isoissa Pohjoismaissa.

Seura alkoi selvittää, onko lukujen valossa kyse siitä, että olemme vain jäljessä muita – vai poikkeaako kasvu-uramme naapureista. Selvityksen kohteeksi valittiin laitoshoidon ja kuolintapausten lisääntyminen. Tartuntalukujen vertailukelpoisuutta heikentää se, että tehtyjen testien määrä on vaihdellut maittain.

Tanskassa ja Norjassa kovempi kasvutahti

Suomessa saavutettiin viidenkymmenen sairaalahoitoa vaativan koronapotilaan rajapyykki 23. maaliskuuta. Tanskassa ja Norjassa tilanne oli sama jo viikkoa aiemmin. Ruotsin lukuja ei ole saatavilla.

Tuon pisteen jälkeen kehitys eri maissa erkaantui. Kun suomalaisten sairaalapotilaiden määrä oli yksitoista päivää myöhemmin 180 kappaletta, Norjassa heidän määränsä oli noussut samassa ajassa 303:een ja Tanskassa 430:een.

Seura esitteli luvut THL:n emeritusprofessorille Matti Jantuselle. Hänellä ei ole varmaa vastausta siihen, mistä erot näiden kolmen maan välillä johtuvat.

”Siihen, että rajoitustoimet näkyvät sairaanhoitoluvuissa, menee vähintään kaksi tai kaksi ja puoli viikkoa. Norjan tilannetta olen seurannut ja siellä aloitettiin viruksen leviämisen torjunta varsin löyhästi. Sillä voi ehkä olla vaikutusta heidän lukuihinsa.”

Suomessa hallitus julkisti ensimmäiset kansalaisten toimintaa rajoittavat toimenpiteet kolme viikkoa sitten. Valmiuslain selvästi tiukemmat määräykset astuivat voimaan hieman yli kaksi viikkoa sitten.

Jantusen mukaan sairaanhoidossa olevien potilaiden määrä ei ole paras mittari eri maiden vertailuun, sillä hoitoon pääsyn edellytykset vaihtelevat maittain. Sen sijaan tehohoidon kriteerit ovat kaikkialla jokseenkin samat.

Tehopotilaiden määrän kasvu Suomessa hitainta

Sunnuntaina 22. maaliskuuta Suomen sairaaloissa sai tehohoitoa kaksitoista koronaan sairastunutta ihmistä. Sitä ennen suomalaisten tehopotilaiden lukumäärä oli pysytellyt kymmenen alapuolella.

Tanskassa kohdattiin vastaava tilanne kuusi päivää aiemmin. Ruotsista ei ole saatavilla tietoja koko maasta, mutta kylläkin Tukholman alueelta, jossa vähintään kymmenen tehohoidossa olevan potilaan raja tuli vastaan kolme päivää ennen Suomea.

Norja ei ole julkaissut kattavia tehohoitotilastoja.

Kun kymmenen tehohoitopotilaan rajapyykistä oli kulunut kaksitoista päivää, Suomessa oli tehohoitopotilaita 72, Tanskassa 121 ja Tukholman alueella 124.

Suomen rajoitustoimet ovat tuskin ehtineet vaikuttaa teho-osastolle joutuneiden potilaiden lukumäärän. Mistä naapureita suopeampi kehitys voi johtua?

”Veikkaisin syyksi meidän muita vähäisempää sosiaalisuutta”, Jantunen sanoo.

Kuolleissakin Suomi jää muiden tahdista

Suomi pärjää hyvin myös vertailussa, jossa katsotaan koronaan menehtyneiden määrän kasvua sen jälkeen, kun valtiossa on kuollut vähintään kymmenen tautiin sairastunutta.

Sunnuntaina 29. maaliskuuta menehtyneiden koronapotilaiden lukumäärä nousi Suomessa yhteentoista.

Viisi päivää myöhemmin, tänään perjantaina, kuolleiden määrä oli noussut Suomessa 20:een. Norjassa lukema kohosi samassa ajassa 23:een, Ruotsissa 25:een ja Tanskassa 31:een.

Tuon pisteen jälkeen Ruotsin kuolleisuuden kasvuvauhti on kiihtynyt selvästi nopeammin kuin Tanskassa.

Jantusen käsitys Ruotsin tilanteesta on synkkä.

”Koronan torjunta on siellä löysintä maailmassa. Käynnissä on epäeettisin ihmiskoe toisen maailmansodan jälkeen.”

Toisaalta Jantusen mielestä Suomessakaan ei ole syytä hengähtää tai huokaista helpotuksesta. Esimerkiksi hengityslaitteita on käytössä vain rajallisesti, samoin tehohoitopaikkoja, vaikka niiden määrää on lisätty.

”Meillä tehdään edelleen liian vähän taudin torjumiseksi.”

X