Kansa jota emme ole viitsineet tuntea – ”Suomalaisilla on edelleen yksi sokea piste – tiedämme Suomen alkuperäisväestöstä saamelaisista hävettävän vähän”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Seuran toimituspäällikkö Petri Korhonen.
Seuran toimituspäällikkö Petri Korhonen. © Pekka Nieminen / Otavamedia
"Omien tietojen päivitys saamelaisuudesta, neljän valtion alueella olevasta kansasta ja sen arkisesta nykyelämästä tekee hyvää muillekin kuin koululaisille", kirjoittaa Seuran toimituspäällikkö Petri Korhonen.

Australian alkuperäisasukkailla aboriginaaleilla on pian yksi anteeksipyynnön muistojuhlansa, jota vietetään 13. helmikuuta. Maan parlamentti pyysi tuona päivänä vuonna 2008 anteeksi alkuperäiskansojen aiempaa tylyä kohtelua. Seuraavaksi, 26. toukokuuta maassa vietetään vielä isommin kansallista anteeksipyynnön päivää.

Syyskuun neljäntenä perjantaina taas Yhdysvaltain intiaaniheimoilla on oma kansallisen muistamisen päivänsä. Kanadassa inuiittien oletetaan juhlivan juhannuksen tienoilla samaa.

Miten tämä liittyy suomalaisiin? No siten, että lähes kaikki nuo päivät ja niiden merkityksen selitykset löytyvät erilaisista kotimaisista koululaisten oppikirjoista.

Lukiolaiset voivat saada valtavasti tietoa esimerkiksi pohjoisamerikkalaisten intiaaniheimojen kohtaloista Villissä Lännessä 1800-luvulla, ja syytä onkin: suuressa maassa on tapahtunut paljon sellaista julmaa, mikä on hyvä vastaisen varalle muistaa. Opiksi ja varoitukseksi.

Meillä on edelleen yksi sokea piste: saamelaiset

Mutta kaiken tämän tietomäärän vastineeksi meillä on edelleen yksi sokea piste: tiedämme Suomen alkuperäisväestöstä saamelaisista hävettävän vähän.
EU-alueen ainoa alkuperäiskansa sivuutetaan monissa koulukirjoissa vain muutamilla ylimalkaisilla maininnoilla.

Ikäänkuin heidän läsnäolonsa nyky-Suomessa – niin pääkaupunkiseudulla, maakuntien taajamissa kuin Lapin alueellakin – olisi niin itsestäänselvyys, ettei siitä tarvitse erikseen kertoa. Tällaista läpikatsomista ja näkymättömyyttä saamelaiset ovat saaneet kokea vuosisatojen ajan.

Monelta on voinut mennä ohi jopa sekin, että torstaina 6. helmikuuta Suomessa on saamelaisten kansallispäivä.

Siksi monelta on voinut mennä ohi jopa sekin, että torstaina 6. helmikuuta Suomessa on saamelaisten kansallispäivä.
(Pohjoissaameksi se lienee Sámi álbmotbeaivi, inarinsaameksi Säämi aalmugpeivi ja koltansaameksi Saa’mi meersažpei’vv.)

Tiedonpuutteistamme ei pidä syyttää nykykoulua: se tekee parhaansa. Samoin kuin ennenkin, paljon riippuu opettajan viitseliäisyydestä. Opetussuunnitelmat ovat vain minimi, enemmänkin saa tietoa jakaa jos vain opettaja jaksaa.

Monissa kouluissa kerrotaankin monipuolisesti, innostavasti ja kiehtovasti siitä, miten hienoja, taustoiltaan ja perinteiltään erilaisia ihmisiä tässä maassa asuu Hangosta Utsjoelle asti.

Omien tietojen päivitys saamelaisuudesta, neljän valtion alueella olevasta kansasta ja sen arkisesta nykyelämästä tekee hyvää muillekin kuin koululaisille. Se olisi tarpeen meille aikuisillekin.

Olen nauttinut kovasti internetistä löytyvän mainion Oktavuohta.com -verkkosivuston selaamisesta. Sen kautta huomaa helposti, miten paljon rikkautta tuohon lähellä meitä olevaan, turhaan liian tuntemattomaksi jääneeseen kulttuuriin mahtuu. Suosittelen!

Lue kaikki Petri Korhosen kirjoitukset täältä.

Lue myös: Saamelaisten historia on yhä näkymätön osa suomalaista yhteiskuntaa, vaikka he ovat asuttaneet Saamenmaata jo ennen nykyisiä valtiorajoja

X