Vieraita kieliä tarvitaan työelämässä yhä enemmän – Miksi kielten opiskelu lukiossa on kuitenkin vähentynyt?
Ylioppilaaksi voi nyt päästä ilman ainuttakaan vieraan kielen koetta – ja yllättävän moni lukiolainen käyttääkin tilaisuutta hyväkseen.
Ylioppilaskokeissa useiden kielten osallistujamäärät ovat vähentyneet 2010-luvulla.
Rajuinta pudotus on ollut saksassa, jossa A-oppimäärän kirjoittajien lukumäärä on puolittunut vuosikymmenen alusta.
Kehitykseen on useita eri syitä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että vuodesta 2005 yhdenkään vieraan kielen kirjoittaminen ei ole ollut pakollista.
Nykyään vain yksi koe, äidinkieli, on kaikille pakollinen osa ylioppilastutkintoa.
Sen lisäksi kokelaan pitää valita vähintään kolme koetta seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikan koe tai joku reaaliaine.
Pakkoruotsi syö kieliä
Vuosittain yli 400 suomalaista saa valkolakin läpäisemättä yhdenkään vieraan kielen koetta. Heitä on noin puolitoista prosenttia kaikista ylioppilaista.
”Yllättävän korkea luku”, kommentoi Jaakko Mäki, englanninopettajien yhdistyksen entinen puheenjohtaja.
Mäki ei kuitenkaan pidä ongelmana, että osa abiturienteista tyytyy vain suomen ja ruotsin kielikokeisiin.
”Enemmän olen huolissani siitä, että turhan moni jättää ruotsin väliin.”
Tämä huoli voi olla kohta historiaa, sillä Antti Rinteen (sd) hallitus aikoo tehdä toisesta kotimaisesta kielestä pakollisen.
Jos uudistus toteutuu, on helppo ennustaa, että vieraiden kielten yo-kirjoittaminen vähenee entisestään.