Työuran raastavimmat päätökset – Näin niistä kertovat johtajanaiset Merja Ylä-Anttila, Hille Korhonen ja viisi muuta: ”Tuona päivänä sisältäni kuoli jotain”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Johtajanaiset-kirjassa kuusi suomalaista huippujohtajaa kertovat avoimesti urastaan, valinnoistaan, pettymyksistään, raskaiden aikojen sietämisestä sekä uran ja perheen ristipaineista.
Johtajanaiset-kirjassa kuusi suomalaista huippujohtajaa kertoo avoimesti urastaan, valinnoistaan, pettymyksistään, raskaiden aikojen sietämisestä sekä uran ja perheen ristipaineista.
Yt-neuvottelut ja irtisanomiset raastavat myös johtajien kanttia. Tuoreessa Johtajanaiset-kirjassa suomalaiset huippujohtajat kertovat avoimesti urastaan, valinnoistaan ja raskaiden aikojen sietämisestä. Mikä on ollut kaikista vaikein paikka?  

”Se päivä oli työhistoriani mustin päivä. Istuimme pienessä ikkunattomassa neuvotteluhuoneessa aamukahdeksasta iltakuuteen. – – – Tuskin olen koskaan ollut niin vihattu kuin sillä hetkellä.”

MTV Uutisten entinen päätoimittaja, nykyinen yrittäjä Anu Kuistialan tuoreessa Johtajanaiset-kirjassa (Alma Talent, 2019) johtavassa asemassa olevat naiset kertovat parhaat oivalluksensa työelämästä ja johtamisesta, raottaen samalla myös omia kipukohtiaan – mikä on ollut heidän uransa pahin paikka, vaikein urapäätös?

Anu Kuistiala kirjoittaa, että lähes aina vaikeimmiksi sanotut päätökset liittyvät yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin. Moni johtaja kokee olevansa silloin työuransa tiukimman haasteen edessä: pitää samanaikaisesti pelastaa ja tuhota, tietäen, että muita vaihtoehtoja ei ole.

Kuusi huippujohtajaa sekä Kuistiala itse kertovat omat vaikeimmat urapäätöksensä.

Liiketoimintajohtaja Marianne Vikkula: Ihmisten irtisanominen on ollut kovimpia paikkoja

Marianne Vikkula

”Mottoni on, että mihin ikinä lähtee, suorituksen tason ja riman pitää olla korkealla”, Marianne Vikkula sanoo Johtajanaiset-kirjassa. © Speakersforum

Wolt Enterprisesin liiketoimintajohtaja Marianne Vikkulan, 24, vaikeimmat päätökset ovat liittyneet ennen kaikkea rekrytointeihin tai vääriin rekrytointeihin. Ihmisten irtisanominen on ollut kovimpia paikkoja, mitä Vikkula on omien sanojensa mukaan viimeisten vuosien aikana joutunut tekemään.

”Vaikka olisi ollut kuinka tiukka rekrytointiprosessi, tuntuu pahalta huomata, että se ei toimikaan”, Vikkula kuvailee.

Vikkula pohtii Johtajanaiset-kirjassa, tehdäänkö muulle tiimille oikeutta, jos rekrytointi on ollut epäonnistunut.

”Jos yksi laahaa perässä ja hidastaa muita, niin onko oikein, että hän saa jäädä?” Vikkula sanoo.

Toimitusjohtaja Hille Korhonen: ”Sydän särkyi, vaikka päätös oli oikea”

Hille Korhonen

”Olen tavoitteellinen, vaativa, oikeudenmukainen ja varsinkin viime vuosina osallistava eli modernia työkulttuuria eteenpäin vievä”, Hille Korhonen kuvailee johtamistyyliään.  © Sampo Korhonen

”Yksi iso ja raskas päätös oli, kun päätin sulkea Euroopan vanhimman toiminnassa olevan posliinitehtaan Ruotsissa”, Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Hille Korhonen, 58, kertoo Johtajanaiset-kirjassa.

”Matkalla tehtaalle lentokentältä vastassa ollut mies kertoi, että hänen vanhempansa ja isovanhempansa ovat olleet tehtaalla töissä. Sydän särkyi häntä kuunnellessa, vaikka tiesin, että päätös oli oikea.”

Tehdas lopetettiin ja 150 ihmistä irtisanottiin. Korhonen seisoi päätöksensä takana: päätös mahdollisti sen, että kaikilla muilla yrityksessä työskentelevillä ihmisillä olisi jatkossa töitä.

Henkilökohtaisella tasolla vaikeinta Korhoselle on ollut poissaolo omien lasten luota työn ja matkustamisen vuoksi.

”Selvisin tästä ajattelemalla, että olen ollut heidän kanssaan kotona, kun he olivat pieniä. Kyllä he pärjäävät ja heillä on pysyviä aikuissuhteita.”

Pääjohtaja Susanna Pettersson: Ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi huolettaa

Johtajanainen Susanna Pettersson

Ihmisten tasapuolinen kohtelu, luottamus, yhdessä tekeminen ovat Susanna Petterssonin arvot.  © Heli Hirvelä

Ruotsin Kansallismuseon pääjohtaja Susanna Petterssonin, 53, mukaan kaikkein vaikeimpia asioita ovat yt-neuvottelut ja irtisanomiset, joissa puhutaan ihmisten toimeentulosta, hyvinvoinnista ja tunteista.

”Tuollaisissa tilanteissa otan aina avuksi ammattilaiset miettimään kokonaisuutta. Teen suunnitelman ja testaan sitä joko lakimiehen tai työnohjaajan kanssa”, Pettersson kertoo Johtajanaiset-teoksessa.

”Mitä enemmän tiedän ja mitä paremmin olen katsonut erilaiset skenaariot etukäteen, sitä varmemmalla pohjalla seison ja pystyn myös auttamaan ihmisiä.”

Pettersson kertoo kirjassa myös, että pahinta ja organisaatiota rapauttavinta ovat hänen mielestään oman edun tavoittelijat ja kurittomat ohittajat.

”Vaikeampia tapauksia ovat henkilöt, jotka ovat itse epävakaita, manipulatiivisia ja suorastaan tarkoituksellisesti tuhoa tuottavia. Sellaiset menevät helposti ihon alle.”

Pääsihteeri Paula Lehtomäen vaikein henkilökohtainen valinta: ”Se päätös ei syntynyt yhdessä yössä”

”Kannan vastuuta, arvostan vuorovaikutusta ja olen elämäniloinen”, Paula Lehtomäki kuvailee Johtajanaiset-kirjassa tyyliään johtaa. © Tiia Ahjotuli

”Ylivoimaisesti tiukin hetki oli syksyllä 2009, kun pohdin, pyrinkö Matti Vanhasen jälkeen Keskustan puheenjohtajaksi. Se oli vaikea päätös eikä syntynyt yhdessä yössä”, Paula Lehtomäki kertoo Johtajanaiset-kirjassa.

Yhtenä syynä oli ajanpuute, pienet alle kouluikäiset lapset.

”Totta kai tiesin, ettei sellaista tilaisuutta aukea enää uudelleen, mutta aina aukeaa jotain muuta”, Lehtomäki kertoo kirjassa.

”Totuus on myös, että 2- ja 4-vuotiaiden lasten äiti pohtii asioita vähän eri näkökulmasta kuin vaikkapa samanikäisten lasten isä.”

Hallitusammattilainen Leena Niemistö: ”Pohdin asioita rationaalisesti”

Johtajanainen Leena Niemistö

”Pidän haasteista ja ongelmien ratkaisemisesta”, Leena Niemistö kuvailee. Sampo Korhonen

”Itselleni oli iso päätös luopua puhtaasti lääkärin ja tutkijan työstä ja hypätä uuteen, tuntemattomaan rooliin. En tiennyt yhtään, kuinka hyvä olisin johtajana”, hallitusammattilainen Leena Niemistö, 56, kertoo Johtajanaiset-kirjassa.

Seuraava suuri, Niemistölle henkilökohtaisesti vaikeampi päätös oli lääkärikeskus Dextran myynti.

”Pohdin asioita rationaalisesti, mutta kun on ollut rakentamassa upeaa työpaikkaa, jossa kaikki katsovat yhteen suuntaan, niin tunteet tulevat vahvasti mukaan.”

Niemistön mukaan tämä vuosi on ollut erityisen vaikea: hän on ollut päättämässä kaksista mittavista yt-neuvotteluista.

”Kun päätökset koskevat ihmisiä, joiden kanssa olen ollut rakentamassa menestystarinaa, haluaisin varmistaa, että henkilöitä koskevat päätökset tehdään mahdollisimman oikeudenmukaisesti.”

Maikkarin yt-neuvottelut veivät Merja Ylä-Anttilan yöunet

Johtajanainen Merja Ylä-Anttila

”Olen innostava, inspiroiva ja ihmisläheinen. Olen myös päämäärähakuinen, kilpailuhenkinen ja ennustettava käytökseltäni”, Merja Ylä-Anttila kuvailee johtamistyyliään Johtajanaiset-kirjassa. Tommi Tuomi

Nykyinen Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila, 59, muistelee valvottuja öitä.

”Ainoa pidempi aika työelämässä, jolloin oikeasti nukuin huonosti, valvoin ja koin niin sanottua eksistentiaalista yksinäisyyttä, oli MTV Uutisten rankat yt-neuvottelut vuonna 2015”, Ylä-Anttila kertoo.

Vajaa 40 henkilötyövuotta lähes 130 hengen työyhteisöstä irtisanottiin tai työsuhteet muuten loppuivat.

”Kyllä se valvotti ja oli raskas juttu.”

Ylä-Anttila kertoo joutuneensa saneeraamaan uransa aikana uutistoimintaa median murrosvuosien seurauksena rajusti ja moneen kertaan.

”Ne ovat olleet vaativia paikkoja ja vaikeusastetta lisää, kun työyhteisö on hitsautunut yhteen ja kaikki tuntevat toisensa.”

Lue myös: Kuinka MTV:n karaisema Merja Ylä-Anttila uudistaa Yleä? Näin vastaa monessa liemessä keitetty toimitusjohtaja

Anu Kuistiala on MTV Uutisten entinen päätoimittaja, nykyinen itsenäinen yrittäjä. Anulla on pitkä kokemus esimiestehtävistä ja hän kertoo kirjassa myös itsestään. Miten selvitä kriisien keskellä ja voittaa oman mielen esteet

Anu Kuistialalla on pitkä kokemus esimiestehtävistä ja hän kertoo Johtajanaiset-kirjassa myös itsestään: miten selvitä kriisien keskellä ja voittaa oman mielen esteet?  © Alma

Myös Anu Kuistiala muistelee Johtajanaiset-teoksessaan vuotta 2015, erityisesti kesäkuun 11. päivää, jolloin MTV Oy:stä irtisanottiin yhteensä 82 työntekijää.

”Se päivä oli työhistoriani mustin päivä. Istuimme pienessä ikkunattomassa neuvotteluhuoneessa aamukahdeksasta iltakuuteen. Sisään tuli säännöllisin väliajoin uutistoimituksen työntekijöitä kuulemaan katkerat sanat. Tuskin olen koskaan ollut niin vihattu kuin sillä hetkellä.”

Päätoimittajana tuolloin toiminut Kuistiala kertoo tunteneensa kaikki irtisanottavat henkilökohtaisesti ja oli tehnyt monen kanssa töitä lähes 20 vuotta.

Ylä-Anttila hoiti puhumisen ja Kuistiala toimi todistajana.

”Kuulin jälkikäteen, että osa piti minua kylmänä, kun vain istuin enimmäkseen hiljaa. Olin kuvitellut, että on kaikille helpompaa, jos vain yksi yrittää lohduttaa”, Kuistiala kertoo.

”Ajattelin myös, että kuulostan teennäiseltä ja tekopyhältä, jos yritän keksiä jotain rohkaisevaa sanottavaa.”

Kuistiala kertoo olleensa aidosti pahoillaan kaikkien puolesta, vaikka ulkopuolisin silmin hän saattoi vaikuttaa tylyltä.

”Kun päivä lopulta päättyi, itkin vuolaasti ja tunsin olevani todella paska tyyppi. Häpeän ja epäonnistumisen tunteet tulvivat mieleeni, vaikka tiesin, etten voi mitään taloudellisille realiteeteille,” Kuistiala muistelee.

”Tuona päivänä sisältäni kuoli jotain.”

Lähde: Johtajanaiset (Anu Kuistiala, Alma Talent 2019)

X