Uhanalaisten eläinlajien ahdinko syvenee myös Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena – Useita lajeja uhkaa myös salakalastus ja kestämätön metsästys

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt kaikkialla nopeasti, kertoo WWF:n tuore raportti. Myös monet suomalaiset lajit ovat vaarassa.

Selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt keskimäärin 60 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2014. Nopeinta eläinten määrän väheneminen on tropiikin alueilla, kuten Etelä- ja Keski-Amerikassa, jossa eläinten määrä on vähentynyt jopa 89 prosenttia vuodesta 1970.

Myös Suomessa ilmastonmuutos sekä kestämätön metsästys ovat vaarantaneet monia lajeja.

Ahdinko suurinta makean veden selkärankaisilla

WWF Suomen pääsihteerin Liisa Rohwederin mukaan sekä globaalisti että Suomessa uhanalaisimmat lajit ovat  makean veden selkärankaisissa. Globaalisti niiden lukumäärä on vähentynyt 83 prosenttia.

”Kaikki Suomen makean veden kalat ja vaelluskalat ovat uhanalaisia. Syinä on erityisesti ihmisten tekemät padot ja turhat nousuesteet, jotka tukkivat vaelluskalojen pääsyä kutupaikoille, josta esimerkiksi taimenet kärsivät”, Rohweder sanoo.

Liisa Rohwederin mukaan vesivoimaloiden rakentamat erilaiset padot estävät virtavesien kalojen liikkuvuuden. Hänen mukaan voimaloiden tuotanto ja hyöty on todella pientä.

”Jotkin voimalat ovat jo lakanneet tuottamasta energiaa, mutta esteet ovat pysyneet paikallaan”, Rohweder muistuttaa.

Kaikista kuuluisin uhanalainen makean veden selkärankainen on saimaannorppa. Se on uhanalaistunut erityisesti sivusaalisongelman vuoksi. Myös lumen ja jään väheneminen on erityisesti kuuteille haitallista.

”Saimaanorppa ja itämeren norppa kärsivät jo nyt ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Sen edetessä vaikutukset tulevat olemaan vielä suuremmat.”

Riistalinnuista puolet uhanalaisia

Liisa Rohwederin mukaan linnut ovat suurin ryhmä maalla elävistä selkärangattomista villieläimistä, joiden tulevaisuus on uhattuna. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että lintuja metsästetään paljon Suomessa.

”Suomessa riistalajeihin kuuluvista linnuista lähes puolet ovat jo nyt uhanalaisia ja silti niiden metsästys on hyväksytty. Esimerkiksi punasotka, tukkasotka, koskelo ja nokikana ovat erittäin uhanalaisia riistalajeja Suomessa.”

Kestämätön kalastus ja salakalastus

Itämeren lohi on esimerkki meressä elävästä selkärankaisesta eläimestä, joka on uhanalaistunut kestämättömän kalastuksen takia.

”Siihen kohdistuu liian suuret kalastuskiintiöt ja salakalastusta. Esimerkiksi Puola salakalastaa arvioiden mukaan 30 000 lohta vuodessa”, Liisa Rohweder kertoo.

WWF:n mukaan Pohjanlahdella esiintyy luontaisia lohikantoja enää 13 joessa – Suomessa vain Simojoessa ja Tornionjoessa. Jokien patoamisen seurauksena yli 90 prosenttia lohikannoista on menetetty.

Ilmastonmuutoksen seurauksena uudet lajit ja elinpiirit

Kettu on jo nyt levittäytynyt yhä pohjoisemmaksi ja vallannut tilaa naalilta, mikä myös vaikuttaa naalin pesimiseen alueella.  Rohweder uskoo, että kettu jatkaa elintilansa laajentamista ilmastonmuutoksen seurauksena ja täten pistää naalia yhä ahtaammalle.

Ilmastonmuutos tuo tulevaisuudessa myös Suomeen vieraslajeja, jotka alkavat valtaamaan elintilaa kotimaisilta lajeilta.

”Arvioiden mukaan, jos lämpötila nousee kaksi astettakin, se vähentää selkärankaisten eläinten määrään globaalisti 8 prosenttia”, Liisa Rohweder muistuttaa.

Täsmennys 1.11. 8:06: Lintulajien nimiä täsmennetty

X