Villieläimet vaeltavat ilmaston muuttuessa – Nämä eläinlajit rantautuvat Suomeen

Jaa artikkeli
Pesukarhu
© ISTOCKPHOTO
Kohta meillä hemmotellaan villieläinten bongareita. Jos ilmasto lämpenee nykyisellä tahdilla, Suomeen saapuu joukko maahanmuuttajalajeja, jotka erottuvat metsiköstä kuin nenä päästä.

Kultasakaali on jo rajalla

Eurooppaa valloittava kultasakaali (Canis aureus) on jo lähellä. Voi olla, että joku nopeajuoksuinen yksilö on jo käväissytkin täällä Venäjältä – sitä ei kukaan tiedä.

Sutta pienempi mutta kettua ronskimman kokoinen ulvova pikkupeto on asettunut pesimään Baltian maihin. Virossa näitä on viitisenkymmentä, ja havaintoja on ilmeisesti tehty jo Karjalankannakseltakin.

Sakaali

Sakaali voi olla jo täällä. © ISTOCKPHOTO

Pesukarhu Amerikasta

Seuraavaksi perässä jolkottelee pesukarhu (Procyon lotor). Rosvonnaamaista, tassuistaan kätevää eläintä on nähty jo Latviassa ja Ruotsissa.

Aikoinaan Saksassa luontoon istutettuja amerikkalaiseläimiä on Keski-Euroopassa arviolta yli miljoona.

Tällä etenemisvauhdilla niitä hipsii Suomeen näytille parin lähivuosikymmenen aikana – ja lopputuloksena voi olla supikoiramainen maan valloitus.

Tammihiiri tekee paluun

Tammihiiri (Eliomys quercinus), joka katosi meiltä 1980-luvulta, tekee luultavasti paluun Viron kautta.

Tammihiiri

Tammihiiri ehti jo hävitä meiltä Baltiaan, mutta se palaa Suomeen minä päivänä tahansa. © ISTOCKPHOTO

Pienet kauriseläimet lisääntyvät

Nykyisistä eläimistä parhaiten Etelä-Suomen uudenaikaisiin talviin sopeutuvat metsäkauris, valkohäntäpeura ja villisika. Vanhan ajan talvien umpiroutainen maa esti tehokkaasti villisikoja tonkimasta ruokaa itselleen.

Pienet kauriseläimet puolestaan eivät pärjänneet yli 50-senttisessä lumessa kahlatessaan vaan jäivät petojen saaliiksi.

Nyt lumettomuuden takia ne pääsevät kipittämään ilveksiltä karkuun, ja lisääntyminenkin on varmempaa.

Supikoirista ei tule pulaa

Myös supikoira, kani ja rusakko pärjäävät yhä paremmin lisääntyen ja täyttäen maata monella seudulla etelästä alkaen. Jätteensyöjänä supi tulee toimeen lähes millä tahansa ravinnolla.

Tiaiset, rastas ja viherpeippo ilakoivat

Linnuista talitiainen, sinitiainen, mustarastas ja viherpeippo ovat onnessaan kun sää muuttuu leppeämmäksi. Rehevöityvät metsät ja taajamissa lintulautojen runsaus auttavat näitä pysymään talvetkin samoilla asuinsijoilla.

Ilmastonmuutoksen vaikutus vuodenaikoihin

Talitiainen pärjää yhä paremmin rehevöityvässä luonnossa. © ISTOCKPHOTO

Hyönteiset uhkaavat jo metsiämme

Hyönteispuolella lajien kamppailusta tulee rajumpaa ja rumaa.

Perhosista metsien kannalta uhkaavia menestyjätulokkaita ovat havu- ja lehtinunna. Ensinmainittu jäystää mielellään havupuita, toinen nimensäkin mukaan tappaa lehtipuita.

Harlekiinileppäpirkko taas yrittää tehdä kotimaisille leppäkerttulajeille samaa mitä euroopanmajava teki kanadanmajavalle. Vahva päällepäsmäri syrjäyttää kiltit alkuperäisasukkaat.

Punkki ja hirvikärpänen muuttuvat koko maan vitsaukseksi, ja niitä levittää kauriskannan kasvu.

Ilmastonmuutoksen vaikutus vuodenaikoihin

Puita tuhoavat harmaanrumat perhoslajit lisääntyvät. © ISTOCKPHOTO

X