On olemassa ihmisiä, jotka eivät osaa keittää kahvia, mutta muistavat puhelinluettelon kertavilkaisulla – Tiede yrittää ymmärtää savant-lahjakkuutta
Ulkomailta ja Suomesta on löytynyt savant-lahjakkaita. Heidän aivonsa toimivat ällistyttävällä tavalla. Lahjat eivät näy arjessa.
Kun Leslie syntyi vuonna 1952 Wisconsinissa Yhdysvalloissa, kukaan ei uskonut hänen elävän vuotta kauempaa. Leslie oli sokea ja vaikeasti kehitysvammainen, eikä hänen nielemisrefleksinsä toiminut. Vanhemmat eivät halunneet vauvaa, joten hänet annettiin adoptoitavaksi.Leslien otti perheeseensä hyväsydäminen May Lemke, joka päätti pitää pojan hengissä ja rakastaa häntä kuin omaansa.
Näin pojasta tuli Leslie Lemke, jonka tarina hipoo uskomatonta.
Nerokasta pianonsoittoa
Leslien älykkyysosamääränsä oli alle 60 eli hän oli älyllisesti taantunut. Hän vietti päivät kuuntelemalla muita, ja illalla hän toisti sanatarkasti, toisten äänenpainoja erehtymättömästi jäljitellen, mitä päivän aikana oli puhuttu, aivan kuin hän olisi ollut nurkkaan sijoitettu nauhuri.
Lemken todellinen lahja paljastui, kun hän oli 16-vuotias. May ja hänen miehensä heräsivät keskellä yötä pianonsoittoon. Kun he nousivat ylös, he näkivät Leslien pianon ääressä. Eikä hän soittanut mitä tahansa pimputusta, vaan Tšaikovskin pianokonserttoa nro 1. Konsertto oli tullut aiemmin päivällä televisiosta, ja Leslie soitti sitä ulkomuistista, nuotilleen ja erehtymättä. Mainittakoon, että konserton soittaminen vaatii klassisen musiikin ammattilaiseltakin suurta virtuositeettia.
Tästä alkoi Leslien elämässä uusi vaihe. Hän ei ymmärtänyt nuotteja eikä ollut saanut musiikkiopetusta, ja silti hän saattoi soittaa mitä tahansa kuultuaan kappaleen vain kerran. Hän myös muisti kaikki soittamansa kappaleet prikulleen vielä vuosikymmenten kuluttua. Hänen repertuaariinsa kuului tuhansia kappaleita keveästä musiikista klassiseen.
Harvinainen oireyhtymä
Leslie Lemke kuuluu poikkeuksellisiin ihmisiin, joita on tieteellisessä kirjallisuudessa kutsuttu vanhalla nimellä idiot savants, suomeksi vain savantit. Nimi voi kuulostaa halventavalta, mutta se kuvaa ilmiötä, jossa ihminen ei välttämättä osaa sitoa kengännauhojaan, mutta hänellä on poikkeukselliset kyvyt jollakin elämänalueella.
Suomesta tiedetään muutaman vuoden takaa Tomin tarina. Tomi oli kehitysvammainen nuori mies, joka ei juurikaan osannut kommunikoida ja joka tarvitsi apua monissa arkisissa asioissa. Hän osasi kuitenkin soittaa pianoa, vaikka kukaan ei ollut sitä hänelle opettanut.
Hän soitti korvakuulolta iskelmiä ja kansanmusiikkia siten, että hänen kätensä olivat ristissä. Toinen käsi soitti melodiaa, toinen sointuja. Tomia tutkinut kasvatustieteen tohtori Minna Törmänen kirjoittaa, että Tomin musiikilliset lahjat olivat paljon kehittyneemmät kuin hänen muut taitonsa.
Monet savantit ovat lahjakkaita musiikissa, ja he osaavat soittaa kappaleista myös erilaisia tulkintoja. Muita lahjakkuuden alueita ovat matematiikka, kuvataide ja visuaalinen hahmottaminen. Osa savanteista on autisteja, osa muulla tavalla kehitysvammaisia tai vammautuneita.
Yleisin savant-lahjakkuuden muoto on niin sanottu kalenterinlaskenta, jota tavataan erityisesti autisteilla. Se tarkoittaa, että savantilta voi kysyä, mikä viikonpäivä oli helmikuun 18. päivä vuonna 1229, ja vastaus – joka on aina oikein – tulee kuin apteekin hyllyltä. Kalenterinlaskijat muistavat usein myös rajattoman määrän puhelinnumeroita, urheilutuloksia ja vaikkapa vuosia vanhoja bussiaikatauluja, joista ei ole kenellekään juuri hyötyä.
Lemken kaltaiset savantit ovat kuitenkin toista maata. Heidän kykynsä ovat niin ällistyttäviä, että ilman vammaisuuttakin heitä pidettäisiin neroina tai poikkeusihmisinä. Tämän kategorian savantteja on maailmasta kuvattu vain puolensataa.
Aivot kuin tietokone
Savanteista kuuluisin lienee amerikkalainen Kim Peek (1951–2009), jonka aivoissa oli uskomaton kapasiteetti tietojen tallentamiseen. Hänen lempinimensä Kimputer (väännös sanasta computer eli tietokone) on paljonpuhuva.
Peekin erikoistaito oli lukea kirjaa kummallakin aivopuoliskolla samaan aikaan. Vasen silmä luki vasenta sivua ja oikea silmä oikeaa sivua, ja aukeaman lukeminen kesti keskimäärin kuusi sekuntia. Peek tavallaan valokuvasi sivut muistiinsa.
Peek muisti kaiken lukemansa, ja hänen uskotaan lukeneen noin 12 000 kirjaa, suuri osa niistä tosin puhelinluetteloita ja aikataulukatalogeja. Suurta tietovarantoaan hän tuskin osasi käyttää luovasti, mutta jos joku kertoi Peekille nimensä ja katuosoitteensa, Peek saattoi heti kertoa ulkomuistista, ketkä olivat kertojan naapureita ja mitkä olivat heidän puhelinnumeronsa, jos ne vain olivat puhelinluettelossa.
Peek ei ollut autistinen, mutta hänellä oli aivojen kehityshäiriö: häneltä esimerkiksi puuttui kokonaan aivopuoliskoja yhdistävä aivokurkiainen.
Ehkä me kaikki?
Mistä savant-oirehtymässä on kyse? Minna Törmänen kollegoineen on esittänyt, että osalla kehitysvammaisista olisi erityinen taito passiiviseen oppimiseen.
He eivät opettele asioita, vaan oppivat passiivisesti altistumalla uudelle informaatiolle. Oppiminen on kuitenkin aina hyvin kapea-alaista ja koskee vain tarkkarajaisia tieteen tai taiteen alueita. Heille on avuksi mieli, jossa on yleensä mahtava muistikapasiteetti sekä taipumus keskittyä yksityiskohtiin, ei kokonaisuuteen.
On esitetty, että meidän kaikkien aivoissa on samanlainen kapasiteetti kuin savanteilla, mutta kyvyt eivät pääse esiin, koska muu normaali aivotoiminta estää sitä.
Mitäpä elämästä tulisi, jos suuri osa aivokapasiteetista menisi puhelinluetteloiden tallentamiseen, kun aivoja tarvitaan myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen, rivien välistä lukemiseen ja jälkikasvusta huolehtimiseen. Savantit vain sattuvat saamaan syntymälahjaksi aivot, joissa mikään ei estä tämän kapasiteetin toimintaa.
Tätä näkemystä tukevat harvinaiset tapaukset, joissa ihminen on saanut savant-oireyhtymän tapaturman kautta. Esimerkiksi alaskalainen Jason Padgett (s. 1970) oli tavallinen nuori mies, joka työskenteli vanhempiensa huonekaluliikkeessä. Erään baari-illan jälkeen hänet ryöstettiin ja hakattiin. Kun Padgett toipui, hän huomasi näkevänsä koko maailman abstraktien matemaattisten kuvioiden kautta.
Hänestä tuli matemaattinen nero yhdessä yössä, ja nyt hän omistaa suuren osan elämästään matemaattisten käsitteiden kuvantamiseen.
