Uusi paarma, kaunis päiväperhonen ja kookas muurarimehiläinen rikastuttavat lajikirjoa – Ilmastonmuutos houkuttelee ötököitä Suomeen
Hyönteisharrastajat iloitsevat uusista havainnoista, sillä, ennen näkemättömiä hyönteislajeja virtaa nyt tiuhaan Etelä-Suomeen.
Tutkijat ja harrastajat löysivät viime vuonna yli sata uutta hyönteislajia. Näiden lajikirjo sisältää myös tieteelle kokonaan ennen näkemättömiä lajeja, joista osa nimettiin myös suomalaislöytäjien mukaan.
Vuosi 2023 ei ollut hyönteistutkimukselle poikkeuksellinen, mutta ilmaston lämmettyä uusia lajeja on tullut tasaisesti etenkin Etelä-Suomeen.
Suomen Perhostutkijain Seura ja Suomen hyönteisseura kokoontuivat huhtikuussa Helsingin Kallvikissä esittelemään näitä tulokkaita hyönteisharrastajille ja -asiantuntijoille.
”Tämä on mielenkiintoisempaa aikaa hyönteisharrastajalle verrattuna esimerkiksi 1980-lukuun, jolloin uusia lajeja tuli paljon vähemmän”, kertoo hyönteisviikonloppuun osallistunut pitkän linjan harrastaja Tuomo A. Komulainen, 40.
Suomen luonnossa lajikirjo rikastuu – Tässä kiinnostavimmat uutuuslajit
Harvinainen paarma on lajinsa 40. edustaja – tunnistettiin ”keskieurooppalaiseksi peruslajiksi”
Tabanus glaucopis-paarma tavattiin ensimmäistä kertaa Suomessa jo vuonna 2021, mutta harvinaisuus tunnistettiin vasta vuoden 2023 lopulla. Kaksisiipistutkija ja Helsingin Luonnontieteellisen museon digitointikoordinaattori Jere Kahanpää kuvasi lajia ”keskieurooppalaiseksi peruslajiksi”, joita saapuu nyt paljon Etelä-Suomeen. Laji on samankaltainen kuin aikaisemmin tuntemamme paarmat.
Tabanus glaucopis-paarmaa voi nähdä tavallisimmin laiduntavien eläinten parissa heinä-syyskuussa. Etenkin lajin naaras puree myös ihmisiä. Laji on Suomen 40. paarma, ja se on 14–18 mm:n pituisena ”suhteellisen iso” paarmaksi.
Lue myös: Rusomuurarimehiläinen on mestaripölyttäjä, joka parveilee nyt talojen seinustoilla
Kaunis kirjoniittyperhonen löytyi Ahvenanmaalta
Naapurimaissa jo pitkään viihtynyt kirjoniittyperhonen (Coenonympha arcania) havaittiin vihdoin Suomesta, kertoi biologi ja ympäristöasiantuntija Jaakko Kullberg.
Perhoset ovat hyvin yleisiä kesä- ja heinäkuussa ja lentävät usein yhdessä suurissa joukoissa. Ne viihtyvät metsän reunalla aluskasvillisuudessa, mutta myös aukeilla ja kukkuloilla. Ne lentävät esimerkiksi pyöreisiin pensaikkoihin ja asettuvat matalien oksien kärkeen, mutta joskus ne lentävät myös puiden korkeampiin oksiin.
Kirjoniittyperhonen saattoi olla satunnainen harhailija, mutta Suomen ilmasto voi tarjota sille tulevaisuudessa suotuisat olot.
Kookas muurarimehiläinen viihtyy kulttuuriympäristöissä
Myös eurooppalainen muurarimehiläinen (Osmia cornuta) löysi tiensä Suomeen, ja se löytyi Kouvolasta kesäkuussa 2023.
Tämä mehiläinen viihtyy ”kulttuuriympäristöissä” eli asuinalueilla asutuksen rakenteissa, kuten talon seinässä. Mehiläinen suosii alueita, joissa on leuto kevät ja varhain kukkivien kasvien tarjonta. Osmia cornuta on 10–15 mm kooltaan.
Erakkoampiaislajit eivät elä parvessa
Suomesta löytyi myös kaksi uutta erakkoampiaslajia: idänkoloampiainen (Ancistrocerus balticus) ja sirosorjoampiainen (Symmorphus debilitatus).
Nämä lajit viihtyvät luonnossa ja tekevät pesän esimerkiksi puun koloon tai kasvin varteen. Erakkoampiainen on nimensä mukaisesti erakko eikä se elä parvessa.
Historiallisen löydön voi tehdä kuka tahansa
Tuomo A. Komulainen on ollut kiinnostunut hyönteisistä pikkupojasta asti. Yli kolmen vuosikymmenen ajan hän on tutkinut niitä Etelä-, Lounas-, ja Kaakkois-Suomen alueilla sekä matkustanut perhosten perässä jopa Afrikkaan.
Komulaisen mukaan eletäänkin mielenkiintoisia aikoja.
”Uusia lajeja suorastaan virtaa”, hän kuvailee.
Yhtenä selityksenä hän pitää ilmaston lämpenemistä, jonka vaikutukset on havaittu hyönteistutkimuksessa laajalti. Uusia lajeja havaitaan lämpenevässä Etelä-Suomessa, kun taas monet lajit harvinaistuvat tai siirtyvät pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen vuoksi.
Komulainen kannustaakin pysymään tarkkana luonnossa, sillä kuka tahansa voi tehdä havainnon harvinaisesta lajista.
”Se voi istua vaikkapa mökin seinällä tai viereisessä lyhtypylvään varressa päivälevolla.”
Perhosmiehen mukaan havainnosta on tärkeää ottaa valokuva todisteeksi, sillä muuten sitä on vaikea pitää kyllin luotettavana. Tutkimuksen kannalta parasta olisi ottaa otus mahdollisuuksien mukaan myös talteen, jotta asiantuntija voisi tehdä siitä tarvittaessa tunnistuksen.
Hyönteisen voi tallettaa esimerkiksi muovirasian sisään neulatyynyyn, kuten hyönteisharrastajat tekevät.
Muokattu 24.4.2024 klo 13:09 – Väliotsikossa korjattu muodosta ”erakkoampiaislajit ei elä parvessa” muotoon ”eivät elä parvessa”.