Rusomuurarimehiläinen on mestaripölyttäjä, joka parveilee nyt talojen seinustoilla

Jaa artikkeliTilaa Seura
Rusomuurarimehiläisen tunnistaa punertavasta karvoituksesta ja naaraan pään alaosassa olevista sarvimaisista ulokkeista.
Rusomuurarimehiläisen tunnistaa punertavasta karvoituksesta ja naaraan pään alaosassa olevista sarvimaisista ulokkeista.
Rusomuurarimehiläinen havaittiin Suomessa ensi kerran 2006. Nyt se on jo tuttu näky ympäri maamme eteläosia.

Pörrääkö talosi seinustalla runsaasti pieniä punaruskeita mehiläisiä? Ei hätää. Kyseessä voi olla ihmiselle harmiton rusomuurarimehiläinen (Osmia bicornis), joka on levinnyt Imatralla tehdyn ensihavainnon jälkeen jo suureen osaan Etelä-Suomea.

Pohjoisimmat havainnot ovat Jyväskylästä, läntisimmät Rymättylästä ja itäisimmät Parikkalasta.

Ei suuria yhdyskuntia vaan elävät yksiöissä

Rusomuurarimehiläiset pesivät seinien rakosissa, ikkunalautojen alla ja jopa avaimenreiässä. Ne eivät muodosta tarhamehiläisten tapaan suuria yhteiskuntia kuningattarineen ja monine työläisineen, vaan suosivat yksiöitä: naaraat elävät itsekseen ja rakentavat oman pesänsä.

“Mehiläiset pesivät joskus ikkunoiden tiivisteissä, jonne ne kantavat savea pesänrakennusaineeksi. Saven poistaminen voi joskus olla tarpeen. Lisäksi mehiläiset voivat vähäisessä määrin liata ikkunoita ja seiniä ulosteillaan. Ihmisiä ne pistävät erittäin harvoin, todennäköisesti vain joutuessaan puristuksiin ihoa vasten”, kuvailee tutkija Juho Paukkunen luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Rusomuurarimehiläinen alkaa olla tuttu näky jo eteläisimmässä Suomessa.

Tarhamehiläistä tehokkaampi pölyttäjä

Rusomuurarimehiläisten on arveltu olevan esimerkiksi hedelmäpuiden pölyttämisessä jopa monta kymmentä kertaa tehokkaampia kuin tarhamehiläisten.

”Ne keräävät siitepölyn vatsaharjaansa takaruumiin alapinnalle, josta se irtoaa melko helposti ja kulkeutuu siten tehokkaasti kukasta toiseen. Rusomuurarimehiläiset lentävät myös suhteellisen viileällä säällä”, Paukkunen kertoo.

Rusomuurarimehiläiset parveilevat näkyvästi huhti-toukokuussa, jonka jälkeen ne ottavat ritolat kesän tuuliin.

Lue myös: Yllättävä havainto: Kimalaiset pärjäävät paremmin kaupungeissa kuin maaseudulla

Lue myös: Mehiläistarhat houkuttelevat luvattomia kävijöitä – Näin mehiläistarhaaja Ari Seppälä taistelee tuhoja vastaan

Hunaja houkuttaa mehiläisiä

Mehiläispesistä löytyvä hunaja ja mehiläistoukat ovat karhujen herkkua. © Saku Soukka /SKOY

X