Verot kiristyvät – Millaista Suomessa on elää kymmenen vuoden kuluttua?

Hallituksen kehysriihi läväytti pöytään näkymän entistä niukempaan elämään Suomessa. Tavoite on jalo: maamme velkaantumisen pienentäminen. Asia on oikea, mutta keinoista syntyi vähemmän yllättäen erimielisiä näkemyksiä.

Verot nousevat. Veronkorotusten vaihtoehdoksi esiin nostettiin julkisen sektorin tehostaminen ja järjestökentän pienentäminen. Opiskelijoiden palautus selvästi pienemmän opintotuen asumislisän piiriin puolestaan nosti esiin huolen heidän pärjäämisestään. Eläkeläisten veronkorotus keskittyy voimakkaimmin noin 4 000 euron eläkettä saaviin. Alle 1 900 euron kuukausieläkkeellä verotus ei kiristy lainkaan, mikä koettiin hyvänä asiana.

Arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin herätti kiinnostavia vaihtoehtoisia huomioita. Voisiko vuoden alusta uutena tullutta varsin marginaalista kaivosmineraaliveroa nostaa? Kyse on kuitenkin Suomen omasta maaperästä, josta varsin usein hyödyn nappaa ulkomainen sijoittaja.

Lue myös: Mika Niemelä vartioi valtion kirstua – Näin valtionvarainministeriön budjettipäällikkö puolustaa miljardisäästöjä

Verot nousevat makeissa herkuissa vaan ei suolaisissa ja rasvaisissa

Miksi makeisten vero nousee, mutta muiden epäterveellisten suuhunpantavien eli suolaisten ja rasvaisten tuotteiden vero ei nouse? Kansanterveydellisesti ja myös talouden kannalta kaiken lihottavan ruoan ankarampi verottaminen olisi loogista – samalla terveellisemmille vaihtoehdoille voisi suoda verohelpotuksia. Lihavien terveydenhuollon kustannukset kun ovat yli kolmanneksen suuremmat kuin normaalipainoisilla.

Miksi laivayhtiöt edelleen saavat niin paljon tukia, että niiden turvin on varaa maksaa osinkojakin omistajille? Miksi ensin laskettiin bensiinin valmisteveroa, mutta nyt alv:n nousun myötä hinta palaa lähes ennalleen?

Onko pidemmän aikavälin kokonaisuus selkeästi jonkun hallussa, vai jatkuuko tempoilu tulevien vuosien budjettipäätöksiä tehdessä? Suomi kaipaisi selkeäsanaista suunnannäyttäjää: etenemme nyt pari vuotta näin, mutta sitten on taas varaa tuohon ja tähän.

Seuran juttujen kautta näytämme suomalaisen arkielämän suuntaa lehti kerrallaan. Loppuvuoden 90-vuotisjuhlanumerossa uskallamme katsoa myös tulevaan: Miltä Suomi näyttää vuonna 2034?

Lue myös: 90-vuotiaan Seuran suosio kasvussa – Brändillä menestystä sekä verkossa että printissä