Mika Niemelä vartioi valtion kirstua – Näin valtionvarainministeriön budjettipäällikkö puolustaa miljardisäästöjä
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä nukkuu yönsä hyvin, vaikka hänen saamansa palaute kirstunvartijana olisi kuinka rankkaa.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän mielestä talouden tilannetta synkistellään nyt liikaa.
Surullisen kuuluisan 1990-luvun laman syvenemistä on syytetty ainakin osittain siitä, että julkinen valta piti rahakirstunsa tiukasti kiinni, kun oikea tapa olisi ollut pitää talouden pyörät pyörimässä ja elvyttää.
Miten on, ollaanko Suomessa nyt toistamassa samat virheet? Hallitus on kertonut sopeuttavansa eli säästävänsä kuusi miljardia euroa. Sittemmin olemme kuulleet, ettei sekään riitä.
”Valtion menoja voidaan lisätä, kun taloudessa menee heikommin. Mutta kun meillä on valmiiksi 12 miljardia alijäämää, elvyttäminen on tehtävä budjetin sisällä”, sanoo valtiovarainministeriön (VM) budjettipäällikkö Mika Niemelä.
Hän korostaa, ettei kuutta miljardia ja sen lisiä kiritä kertarysäyksellä vaan neljän vuoden aikana.
”Tämän vuoden budjetti on elvyttävä, sen jälkeen säästötavoitteet kiristyvät portaittain. Tämä menee aivan oppikirjan mukaan. Säästämisen määrä kasvaa taloustilanteen parantuessa.”
Mika Niemelän mukaansa yksi esimerkki huonosti hoidetusta tilanteesta tulee aiemmilta hallituskausilta, kun valtio piti hyvässä suhdanteessa omaa asuntotuotantoaan korkealla. Silloin olisi pitänyt hidastella ja säästää paukkuja tulevaan.
Niemelän mukaan nykyinen taloustilanne ei voinut tulla täysin yllätyksenä, sillä selvät merkit näkyivät jo 2010-luvulla. Korona ja sota olivat toki ennakoimattomia, ja ne nopeuttivat ja syvensivät tilannetta.
Hän ennakoi, että kuuden miljardin lisäksi tarvittaneen vielä miljardiluokan säästöt. Arviot tarkentuvat kevään aikana.
Valtiovarainministeriöllä ja sen budjettipäälliköllä on paljon valtaa ja vastuuta Suomen talouden ohjaamisessa. Niemelää itseään on verrattu valtansa ja tiukkojen kommenttien takia Raimo Sailakseen ja Erkki Virtaseen.
Hän kuitenkin huomauttaa, että virkahallinto tutkii, laskee ja kertoo näkemyksensä. Valta on lopulta poliitikoilla, jotka päättävät budjetista: mistä leikataan, minkä verran ja millä keinoin.
Nykyinen hallitusohjelma on hänen mielestään hyvin kunnianhimoinen. Siinä mukana oleva sopeuttaminen vaatinee vielä myös veronkorotuksia.
Joka hallituksen kaveri
Mika Niemelä kertoo, että hän voi sanoa käsi sydämellä tulevansa toimeen eri hallitusten ja ministereiden kanssa. VM:n budjettipäällikkönä hänellä on kokemusta edellisestä ja nykyisestä hallituksesta.
On toki selvää, ettei ministeriön virkakunnasta ruveta arvostelemaan hallitusta. Tosin tuore esimerkki päinvastaisesta löytyy. Kun ulkoministeriön virkamiehet ja diplomaatit kritisoivat rankasti tammikuun alkupuolella Suomen Lähi-idän politiikkaa ulkoministeri Elina Valtoselle lähettämässään kirjeessä, siitä nousi kohu.
Vastaavaa ei tapahdu nyt. Niemelä kuitenkin hienoisesti vertailee aiempaa Marinin ja nykyistä Orpon hallitusta.
”Nykyisessä hallitusohjelmassa on meille edellistä ohjelmaa mieluisampia asioita. Olimme aiemman kanssa monessa asiassa hieman eri mieltä. Mutta meidän tehtävämme on toimia kulloisenkin hallitusohjelman mukaan ja sopeutua”, Mika Niemelä sanoo.
Ennen eduskuntavaaleja valtiovarainministeriöllä on oma lobbauskierroksensa, kun se esittelee virkamiespuheenvuoronsa ja kartoituksensa talouden tilanteesta. Niissä kerrotaan, miten virkamiesten mielestä maan talous pidetään ruodussa.
Kullakin hallituksella on taloutta varten kehykset, mutta edellinen hallitus hylkäsi ne ensin koronan ja sitten energiakriisin uhatessa Venäjän hyökkäyssodan takia.
VM:n kirstunvartijat pyyhkivät tuolloin hikeä otsaan ja pyrkivät kaikin tavoin puolustamaan kehysmenettelyssä pysymistä.
”Vaikeista tilanteista pitää oppia ja rakentaa järjestelmästä kriisinkestävä siten, että pystymme jatkossa reagoimaan ilman holtitonta velkaantumista. Poliittinen sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää.”
Budjettipäällikköä on arvosteltu luisumisesta roolinsa ulkopuolelle. Sanomista on tullut muun muassa reilun vuoden takaisesta talouden ohjausraportista, jossa Niemelä työryhmineen ehdotti valtion rahojen käyttöön selviä sääntöjä.
”En tunnista ongelmaa. Koen tärkeäksi, että pystyn avaamaan hankalia asioita ja ehkä lisäämään yhteistyön mahdollisuuksia.”
Niemelä kertoo huomanneensa, että puolueiden näkemykset maan taloustilanteesta ovat lähentyneet sitten vuoden 2022 kesän. Hän on siitä hyvillään, sillä yhteinen tilannekuva helpottaa asioiden hoitamista. Nyt ymmärretään yleisesti, että talous on saatava tasapainoon.
Nyt ei olla lamassa
Julkisuudessa on viime aikoina kyselty, tarjoileeko valtiovarainministeriö tavanomaista myönteisempiä talousennusteita turvatakseen mieluisan hallituksen työrauhan.
Mika Niemelä kiistää väitteen.
”Linjamme on sama kuin aiemmin. Kansantalousosasto, jossa ennusteet tehdään, on riippumaton toimija. Muut eivät voi siihen mielipiteillään vaikuttaa.”
Budjettipäällikön mielestä talousennusteissa ei yleisesti ottaen ole suuria eroja. Vuoden alussa annetut ennusteet lähenevät toisiaan vuoden loppua lähestyttäessä.
Synkistelyssä mennään Niemelän mielestä välillä liian pitkälle, etenkin jos nykyistä tilannetta verrataan 1990-luvun lamaan. Myös finanssikriisi 2008–2009 oli huomattavasti nykyistä tilannetta rankempi. Talous sukelsi tuolloin reilusti miinuksen puolelle, kun nyt pysytään plussan puolella. Tosin lukema jää ennusteiden mukaan alle prosentin.
Niemelä näkee paljonkin valoa tunnelin päässä. Hän huomauttaa, että myös hallitusohjelma kannustaa leikkauksista huolimatta toimeliaisuuteen esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksella.
Lue myös: Valtion budjettikirja – Jyrki Liikka arvosteli Keltaisen kirjaston kalleimman teoksen
Nollakorot mennyttä
Taloudelle kunnon piristysruiske saattaisi tulla, jos Euroopan keskuspankki päättäisi laskea ohjauskorkoaan. Se näkyisi pian myös suomalaisten asuntolainojen ja kulutusluottojen koroissa. Mika Niemelällä on itselläänkin iso asuntolaina.
Jos korot lähtisivät kunnolla laskuun, yksityinen kulutus kasvaisi, rakentaminen vauhdittuisi ja elinkeinoelämä uskaltaisi tehdä investointeja. Niitähän Suomessa odotetaan.
Arvailujen mukaan uutisia koronlaskusta saattaisi tulla kesällä, mutta Niemelä ei uskalla veikata tulevaa.
Nähtäväksi jää myös, mihin matalampi korkotaso asettuu. Nollakorkojen aika on kuitenkin ohi. Mika Niemelä tuumaa, että lainarahalla pitääkin olla hintansa.
Työasiat unohtuvat vapaalla
Palveluja leikkaavan rooli ei ole kadehdittava. Vaikka päätöksistä vastaavat lopulta poliittiset päättäjät, asioita valmisteleva ministeriö kuulee sekin kunniansa.
Palautteen kirjo on laaja, ja budjettipäällikkö saa jopa käsin kirjoitettuja kirjeitä. Hän tuumaa, että palautteeseen pitää osata suhtautua oikealla tavalla eikä antaa mennä ihon alle.
”Pystyn vapaalla unohtamaan työasiat ja nukun yöni erittäin hyvin.”
Mika Niemelä kehuu useaan otteeseen ministeriön huippuammattilaisia, joiden tuki hänellä on paikka paikoin epäkiitollisessa viestintuojan tehtävässä.
”Emme me kiusallamme sano, että rahankäytössä pitää tinkiä. Toiset tykkäävät viestistämme, toiset eivät.”
