Ilmastonmuutos edellyttää tutkimusta, jotta Suomi osaa sopeutua ja varautua – Hallitus leikkaa kuluja, miten tästä selvitään ministeri Lulu Ranne?
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kyseenalaistaa ihmisen vaikutuksen osuuden ilmastonmuutokseen. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen kertoo miksi suomalaisten tekemä ilmastonmuutoksen tutkimus on tärkeätä.
Hans-myrsky pyyhkäisi Pohjoismaiden ylle 8. elokuuta. Seuraavana päivänä otettu ilmakuva näyttää Dokkajoen tulvimista Norjassa. Voimakkaat sateet aiheuttivat tulvia ja maanvyörymiä myös Ruotsissa. Tanskassa voimakkaat tuulet aiheuttivat metsäpalojen leviämisen hallitsemattomasti.
Ilmastonmuutos aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ympäri maailman. Tuhoisat metsäpalot niin Euroopassa kuin Kanadassa ovat aiheuttaneet kuolonuhreja sekä tuhonneet valtavat alat metsää. Kuivuudesta kärsivillä alueilla sadot ovat kuivuneet pelloille samalla, kun toisaalla rankkasateet ovat aiheuttaneet laajoja tuhoja.
Petteri Orpon oikeistohallitus näkee silti suurimpana kriisinä Suomen valtion velkaantumisen. Hallitus aikoo leikata valtion menoja 4,2 miljardin suorilla säästöillä ja 1,8 miljardin rakenteellisilla uudistuksilla. Leikkuri osuu mahdollisesti myös Ilmatieteen laitoksen ilmastonmuutoksen tutkimukseen.
Ilmastonmuutostutkimusta tekevä Ilmatieteen laitos toimii Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen alaisuudessa. Seura kysyi ministeriltä ilmastonmuutoksen huomioimisesta ministeriön toiminnassa.
Ranteen mukaan hänen johtamansa ministeriön säästökohteista ei ole vielä yksityiskohtaisesti sovittu. Hän ei osaa suoraan sanoa, aikooko ministeriö vähentää ilmastonmuutoksen tutkimuksen rahoitusta.
”Jokaisen julkisen hallinnon organisaation täytyy sisäisesti miettiä, mihin rahkeet riittävät. Suomen täytyy keskittyä siihen, että valtion talous on kunnossa ilmastonmuutokseen sopeutumista varten. Sitten pystyy satsaamaan myös erilaisen tutkimus-, kehitys-, innovaatiorahoitukseen, sekä selvittämään kuinka parhaiten sopeudumme tulevaan”, ministeri Lulu Ranne sanoo.
Ulkopuolien tutkimusrahoitus kattaa valtaosan kuluista
Ilmatieteen laitoksen ilmastontutkimusohjelman johtaja, tutkimusprofessori, Hannele Korhosen mukaan hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suhteen. Hallituksen menoleikkausten vaikutuksista ilmastonmuutos tutkimukseen ja muuhun Ilmatieteen laitoksen tekemään tutkimukseen on vielä vaikea sanoa.
Ilmatieteen laitoksen sääpalveluiden tuottamisessa erityisesti mittausverkoston ylläpito ja suurteholaskenta supertietokoneilla rahoitetaan valtion budjetista. Tutkimustoiminta rahoitetaan pääosin hankerahoituksella, jota haetaan esimerkiksi EU:lta, Suomen Akatemialta ja Business Finlandilta.
”Melkein kaikessa hankerahoituksessa vaaditaan kuitenkin omarahoitusosuus. Se tarkoittaa, että ulkopuolien tutkimusrahoitus kattaa yleensä vain noin 70 prosenttia hankkeen kuluista. Rahoituksen saamiseksi täytyy löytyä määrärahaa loppuosan kustantamiseen. Jos Ilmatieteen laitoksen perusrahoitusta leikataan, kilpaillun tutkimusrahoituksen kotiuttaminen vaikeutuu merkittävästi”, Hannele Korhonen sanoo.
Satelliitteihin pohjautuva tutkimus on Hannele Korhosen mukaan hyvä esimerkki Ilmatieteen laitoksen tekemästä tärkeästä tutkimuksesta. Satelliittien avulla pyritään ymmärtämään isoa kuvaa. Esimerkiksi miten lumipeitteen ja roudan muutokset etenevät. © Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos vaatii tutkimusta, mikä auttaa Suomea selviämään tulevasta
Ilmastonmuutoksen tutkiminen on Hannele Korhosen mukaan todella tärkeätä siksi, että muutos etenee väistämättä. Se myös koskettaa meitä kaikkia, yksilöinä, yhteiskuntana ja yrityksinä. Ilmatieteen laitoksen tekemät mittaukset ja tutkimus auttavat ymmärtämään Suomessa tapahtuvaa muutosta. Tämä auttaa Suomea varautumaan ja sopeutumaan tulevaan.
”Ymmärryksen lisääminen ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista on myös osa tekemäämme tutkimusta. Esimerkiksi miten maan ekosysteemeihin voitaisiin sitoa paremmin hiiltä.”
Korhosen mukaan Suomi on edelläkävijämaa kansallisen sopeutumissuunnitelman tekemisessä. Mutta hänen mielestään tarvittaisiin lisää sektorikohtaista varautumista.
”Esimerkiksi terveydenhuollossa tiedetään, että helleaaltojen lisääntyminen, voimistuminen ja piteneminen tulee rasittamaan erityisesti vanhuksia ja kroonisesti sairaita. On tärkeää pitää huoltaa siitä, että vanhainkodeissa ja sairaaloissa ilmastointi ja nesteyttäminen toimivat myös helteellä.”
Vähälumiset talvet tulee huomioida teiden kunnossapidossa
Tärkeänä Hannele Korhonen näkee myös varautumisen liikenneministeriön hallinnonalaan kuuluvan teiden kunnossapidon tarpeen lisääntymiseen tulevaisuuden vähälumisempina talvina.
”Tulevaisuuden talvina sade tulee yhä useammin vetenä, ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Teiden kunnossapidossa täytyy huomioida niin autoliikenne kuin jalankulku. Liukkaat kävelytiet aiheuttavat terveydenhuollon kantokykyä rasittavia loukkaantumisia, kuten lonkkamurtumisia”, Hannele Korhonen sanoo.
Sateet myös kuluttavat teiden pintoja, ja lisäävät korjausvelan painaman tiekannan kunnossapitoon tarvittavaa määrärahaa.
Ministeri Lulu Ranteen mukaan liikenneministeriöllä on vähintään puoli miljardia käytettävissä parin miljardin euron suuruisen korjausvelan pienentämiseen.
”Ohjeistuksemme on, että panostetaan laatuun ja nykyisen tieverkon korjaukseen, ei uusiin väylähankkeisiin. Suomessa on totuttu erilaisiin sääilmiöihin. Meillä on myös osaamista rakentaa ja korjata teitä erittäin hyvin. En ole laisinkaan huolissani”, Ranne sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeriön säästökohteista syntyy päätöksiä ministerin haastattelun jälkeen. Lulu Ranne kertoo sähköpostitse, että rahoitusta leikataan ainakin investointirahoituksen osalta neljän vuoden aikana 720 miljoonalla eurolla. Lisäksi väyläverkon kehittämisestä säästetään 100 miljoonaa jo ensi vuonna.
”Kaikkea liikennettä ei voi siirtää esimerkiksi raiteille. Luotamme hallitusohjelmassa siihen, että teknologisen kehittymisen kautta maailman markkinoille tulee esimerkiksi kilpailukykyisiä, fossiilivapaita, synteettisiä polttoaineita, joita voidaan käyttää nykyisissä polttomoottoreissa. Niitä voitaisiin käyttää tulevaisuudessa myös köyhissä maissa, joissa elintaso on nousemassa”, ministeri Ranne sanoo. © Eelis Berglund / Lehtikuva
Ministeri Lulu Ranne kyseenalaistaa ihmisen vaikutuksen osuuden ilmastonmuutokseen
Ministeri Ranteen mukaan ilmastonmuutos on jatkuva prosessi, joka on monen tekijän summa. Perussuomalaiset eivät hänen mukaansa kyseenalaista ihmisten toiminnan ja teollisuuden merkitystä ilmaston lämpenemisessä.
”Ihmisen toiminnan vaikutuksen osuus on kuitenkin epäselvä”, Ranne sanoo.
Hänen mukaan esimerkiksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raportin ilmastomalleissa on merkittäviä epävarmuuksia.
Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ilmiö.
Perussuomalaiset ovat puheenjohtajansa, valtionvarainministeri, Riikka Purran johdolla painottaneet valtion velkaantumisen vähentämisen tärkeyttä.
Kumpi on sitten tärkeämpää: se että valtiolla ei ole velkaa vai se, ettei ruokaturvamme heikkenisi ilmastonmuutoksen pahentuessa? Tähän ministeri Ranne vastaa seuraavasti:
”Tiedämme, että meillä on päästövelkaa, ja että päästöjä pitää vähentää. Ajatuksemme on vähentää tätä velkaa kuten valtion velkaakin. Päästöjä vähennetään sillä tahdilla, kun se on meidän kannaltamme taloudellisesti kestävää, ja myös teknologian kannalta kypsää.”
Kaksi vuotta sitten Ranne sanoi perussuomalaisten puoluelehden Suomen uutisten jutussa, että ilmastopaniikin tarkoituksena ei ole pelastaa ihmiskuntaa, vaan muuttaa pelon avulla kehittyneiden maiden yhteiskuntajärjestelmää totalitaariseen suuntaan. Ministeri avaa nyt tätä ajatteluaan Seuralle.
”Kyse oli vertauskuvasta. Ei Suomessa, eikä missään muuallakaan voi pakottaa ihmisiä totalitarismin tyylisesti alentamaan elintasoaan ja lopettamaan kuluttamista pienentääkseen hiilijalanjälkeä niin, että päästäisiin tavoiteltuun ilmaston lämpenemisen pysähtymiseen. 1,5 asteeseen elämäntapa vaatisi kulutuksen laskemista ja liikkumisen vähentämistä autolla Pohjois-Korean tasolle.”
Ministeri Ranteen väitteelle ei löydy pohjaa edes IPCC:n ilmastoraportista.
Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi autoliikenteessä täytyisi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttämistä ja kuluttamisessa täytyisi siirtyä vihreällä energialla tuotettujen, kestäviksi tehtyjen, tavaroiden kuluttamiseen. Nämä toimet eivät kuitenkaan tarkoita siirtymistä Pohjois-Korean elintasoon.
Suurimmat ilmastopäästöt aiheutuvat suurilla katumaastureilla ajamisesta, lentomatkustamisesta sekä esimerkiksi pikamuodin suurkuluttamisesta. Liikkumisen hiilijalanjälki on lähes nelinkertainen ylimmässä tuloluokassa verrattuna alimpaan tuloluokkaan, muiden tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjälki on yli kolminkertainen.
Tavaroiden kulutuksen ja matkustamisen kohtuullistaminen aiheuttaisi kaupalle ja matkailualalle vaikeuksia. Samalla kansalaisilla kuitenkin vapautuu rahaa käytettäväksi esimerkiksi paikallisiin palveluihin.
Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan uusia uhkia
Ilmastonmuutos tulee vääjäämättä muuttamaan elinympäristöämme. Maailman keskilämpötila on noussut 1,1–1,2 astetta esiteollisesta ajasta. Suomessa vuotuinen keskilämpötila on noussut jo yli kahden asteen. Erityisesti Suomen talvet ovat lämmenneet.
”Riippumatta siitä, millaisia maailmanlaajuisia leikkauksia kasvihuonekaasupäästöihin saadaan tehtyä, 1,5 asteen rajaa kolkutellaan 2030-luvun alkupuolella. Suomessa se tarkoittaa noin kolmen asteen lämpenemistä”, Hannele Korhonen sanoo.
Erityisesti Etelä-Suomessa lumiset talvet ovat yhä harvinaisempia. Talvet ovat entistä sateisempia ja pimeämpiä laajemmalla alueella Suomea. Sadepäivien määrän ennustetaan pysyvän ennallaan kesäisin.
Rankkasateiden ennustaan kuitenkin lisääntyvän. Niiden vaikutuksen maataloudelle voivat olla tuhoisat. Myös rakennettu ympäristö kärsii, jos hulevesijärjestelmät eivät ole kunnossa. Tänä kesänä Suomella oli onnea, kun Keski-Euroopassa tuhoa aiheuttanut rankkasaderintama pyyhkäisi Suomen sijaan Ruotsin ja Norjan ylitse.
Jos maailman maat saavat tehtyä lupaamansa päästövähennykset, olisi Suomi lämmennyt vuoteen 2050 mennessä noin neljä astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
”Se tarkoittaisi suunnilleen, että Oulun seudulla olisi vuoden keskilämpötila sama kuin vuoden 2000 tienoilla Lahden korkeudella. Suomen Etelä-Rannikolla olisi suunnilleen samanlaiset ilmastolliset olosuhteet kuin Valko-Venäjän eteläosissa oli vuosituhannen vaihteessa. On kyse isoista muutoksista”, Korhonen sanoo.
Kun maa ei enää jäädy talvisin, metsien myrskytuhot kasvavat. Toisaalta viljelyn edellytykset voivat parantua kasvukauden pidentyessä ja kasvualueen laajentuessa pohjoisemmaksi. Samalla kuitenkin Suomeen muuttaa uudenlaisia tuhoeläimiä ja kasvitauteja.
”Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tärkeintä olisi luopua fossiilisista polttoaineista ja vahvistaa hiilinielujamme metsissä sekä maankäytössä. Lisäksi raskaasti saastuttavan teollisuuden, kuten betoni- ja terästeollisuuden, prosesseja täytyy puhdistaa. Tämä muutos on onneksi jo alkanut.”