Etelässä on satanut enemmän lunta kuin Lapissa – Näin ilmastonmuutos vaikuttaa sääolosuhteisiin
Ensin sataa lunta ja sitten liukastellaan vetisillä ja jäisillä kaduilla. Asiantuntija kertoo, miten sää Suomessa nyt muuttuu.
Etelä-Suomessa on saatu paljon lunta tänä vuonna.
Alkutalvesta satoi runsaasti lunta varsinkin eteläisessä Suomessa. Mistä runsas lumentulo johtui?
”Siihen vaikutti monta tekijää. Juurisyy on laajan skaalan säätyyppi, jossa korkeapaine vaikutti pohjoisessa ja etelästä pääsi matalapaineen alueita useampia peräkkäin Etelä-Suomeen”, sanoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.
Lisäksi ovat pienen mittakaavan ilmiöt kuten rannikkolumisateet: kun meri on sula ja riittävän kylmää ilmamassaa pääsee sen ylle, sateet tulevat rannikolle lumena, jos tuulen suunta on suosiollinen.
”Joulukuussa se toi lumisateita Etelä-Suomeen.”
Kolmas ilmiö, joka aiheuttaa runsaita lumisateita, on rannikkokonvergenssi.
”Maan pinnan yllä kitka on suurempi kuin meren yllä, joten mantereella tuuli hidastuu ja kääntyy kohti matalampaa painetta. Hidastumisen vuoksi ilma lähtee nousemaan rantaviivalla ja sen sisältämä kosteus tiivistyy lumisateiksi. Ilmiö on voimakkain, kun tuuli käy idästä”, Rantanen sanoo.
Nämä kaikki ilmiöt yhdessä satoivat lunta runsaasti eteläiseen Suomeen, jossa lunta tuli enemmän kuin Lapissa. Yhtä runsaita lumisateita ei Rantasen mukaan ole tiedossa lopputalvelle.
Lunta tulee ilmastonmuutoksesta huolimatta
”Lumisateet tulevat ilmastonmuutoksesta huolimatta”, Mika Rantanen sanoo. Lumen määrä tulee Etelä-Suomessa vähentymään ja lumiset ajanjaksot ovat poikkeuksia lämpenevässä ilmastossa. Lumisuus vähenee voimakkaimmin alkutalvesta, marras-joulukuussa. Se taas johtuu yleisestä lämpenemisestä.
Kun ollaan muutenkin lähellä nollaa, ja kun lämpötila nousee pari astetta, pienikin lämpeneminen vaikuttaa radikaalisti.
”Tilanne on etelässä erityyppinen kuin Lapissa, jossa ilmasto on kylmempi. Kymmenestä pakkasasteesta yhdeksään nouseminen ei ole niin merkittävää.”
Etelässä raja taas on kriittinen, kun mennään jo valmiiksi nollan tuntumassa. Ilmaston lämmetessä pakkasen puolelta siirrytään nollaan ja plussan puolelle.
”Dramaattisin efekti tällä vuosisadalla on lumen vähentyminen etelärannikolla. On saatu esimakua siitä, miltä täällä tulee näyttämään.”
Ilmasto on pohjolassa erittäin vaihtelevaa, ja lumisia talvia saattaa silti tulla eikä yksittäisiä talvia pysty etukäteen ennustamaan. Talvi 2020 oli erittäin lauha ja edusti luonnollisen vaihtelun ääripäätä, eikä lauhuus siten johtunut pelkästään ilmastonmuutoksesta.
Rannikkolumisateita on tiedossa edelleenkin, mutta ajan oloon ne liikkuvat marras-joulukuulta kohti sydäntalvea, kun meri on entistä pidempään sula.
Ensin sataa lunta, sitten lauhtuu ja liukastellaan
Kun Itämeri lämpenee, se jäätyy entistä myöhemmin ja nollakelejä tulee useammin.
”Sää lauhtuu, ja liukkausriski kasvaa. Nollakelien lisääntyminen saattaa näkyä suurempina hiekoitusmäärinä ja poliklinikoilla, sillä lauhoina keleinä on liukastumisonnettomuuksia”, Rantanen arvioi.
Myös metsätuhoja on odotettavissa, kun routa vähenee metsissä: sateet ovat entistä vetisempiä ja tulee voimakkaita myrskyjä.
”Kun ei routa enää sido puita maahan, metsätuhot saattavat lisääntyä sen takia, että puut eivät ole ankkuroituneet niin hyvin.”
Talvisin etelässä sataa lunta, joka sulaa nopeasti. © iStock
Talvinen sade on raskasta ja märkää, joten myös tykkytuhoja on tiedossa. Jos sade tulee pelkkänä vetenä, talvitulvat tulevat lisääntymään ja tulvahuippuja saattaa tulla myös keskellä talvea. Se taas lisää ravinnepäästöjä Itämereen, sillä voimakkaat vesisateet talvisin aiheuttavat ravinnekuormitusta.
Kesien helleaallot voimistuvat
Kesäisin voimakkaat helleaallot voimistuvat, ne ovat entistä pitempiä ja niitä voi tulla myös syksyisin ja keväisin.
”Ei odoteta, että sadepäivien määrä kasvaisi, mutta kun sataa, sataa kerralla enemmän. Rankkasateita on siis tiedossa”, Rantanen sanoo.
Kaikki vaikutukset eivät ole kielteisiä, sillä kasvukausi tulee pidentymään. Etelä-Suomessa voidaan viljellä kasveja, joita ei aikaisemmin ole voitu.
Muutokset eivät ajoitu enää vain seuraaville vuosikymmenille.
”Muutoksia näkyy jo, joten ei puhuta tulevaisuuden ilmiöistä. Omalta takapihalta on voinut nähdä ilmastonmuutoksen, jos on pitänyt kirjaa havainnoista 30 vuotta. Mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän muutokset voimistuvat”, Mika Rantanen sanoo.
Kolmessa vuosikymmenessä (1991−2020) ilmasto on lämmennyt 1,3 astetta vuosiin 1961−1990 verrattuna.
Koteja pitää lämmittää ja viilentää
Miten sään ääri-ilmiöihin sitten pitäisi varautua?
”Sään ääri-ilmiöt kuuluvat Suomen ilmastoon, joten normaali maalaisjärki riittää. Ilmastonmuutos ei tuo kokonaan uusia tai odottamattomia sääilmiötä. Hurrikaaneja ei ole tulossa. Nykyiset ilmiöt vain voimistuvat”, Mika Rantanen sanoo.
Rantanen kehottaa varautumaan kesän helleaaltoihin.
”Aikaisemmin on ajateltu, että vain Suomen oloissa taloja tarvitsee vain lämmittää, mutta jäähdytys on ihan olennainen seikka vanhuksille ja muille riskiryhmille. Monet vanhukset elävät vanhemman luokan taloissa, joissa jäähdytystä ei ole. Ilmalämpöpumppumarkkinat ovat käyneet kuumina.”
Nollakelien lisääntyminen tarkoittaa liukkaita: kannattaa varata nastakengät ja hiekoitushiekkaa ajoissa taloyhtiöihin.