Kuumuus voi lämpöstressin lisäksi aiheuttaa asuntojen arvon romahduksen – Nyt rakennetaan viilennettyjä kerrostaloasuntoja

Jaa artikkeliLähetä vinkki
kuumuus
Aurinko porottaa Espoon Saunalahdessa sijaitsevan kerrostalon ylimpään kerrokseen iltakymmeneen asti. © Jonne Räsänen
Helteet yleistyvät, ja asunnot kuumenevat. Tulevaisuudessa huoneiston hintaan saattaa vaikuttaa se, miten hyvin sen saa kesällä viilennettyä.

Helteellä Iida Savonjousi, 29, linnoittautuu makuuhuoneeseen. Siirrettävä ilmastointilaite pitää huoneen lämpötilan viileänä. Espoon Kivenlahdessa sijaitsevan asunnon ikkunat ovat kiinni, jottei kuuma asunto lämpenisi lisää.

Olohuoneen lämpötila lähentelee silti 30 asteen ulkolämpötilaa, sillä aurinko lämmittää huoneiston ulkoseinää. Lasitettu parveke on kuin sauna. Kaihtimet on pidettävä kiinni iltapäivästä iltayhdeksään. Sen ajan aurinko porottaa suoraan asunnon ikkunarivistöä kohden.

Iida Savonjousen talossa muillakin on kuuma ja tuuletus käynnissä. Jos helteet jatkuvat, aikoo Savonjousi pyytää vuokranantajaa investoimaan ilmalämpöpumppuun. Asunto on mieluisa, eikä hän haluaisi muuttaa. © Jonne Räsänen

Iida Savonjousen talossa kuumuus vaivaa muitakin, ja tuuletus on käynnissä. Jos helteet jatkuvat, aikoo Savonjousi pyytää vuokranantajaa investoimaan ilmalämpöpumppuun. Asunto on mieluisa, eikä hän haluaisi muuttaa. © Jonne Räsänen

Lämpöstressi uuvuttaa kuumassa asunnossa

Moni suomalainen kärvistelee helteillä asunnossaan jopa 32 asteen lämmössä. Sen ylittämisestä voi vaatia vuokranalennusta.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on selkeästi osoitettu, että kuumuus on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Lisäksi sisäänotot sairaaloihin lisääntyvät kuumina päivinä.

Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole tutkittu sisälämpötiloja, ja niiden yhteyttä ihmisten terveyteen. Erityisesti vanhemmat ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan sisällä. He ovat usein myös perussairaita.

Iida Savonjousi on sairauslomalla töistään raskauteen liittyvien syiden vuoksi. Hän on paljon kotona. Olo asunnossa on tukala.

Kuuma asunto vaivaa myös lemmikkejä. Savonjousen kolme kania läähättävät lattialla tuulettimen viilentävän ilmavirran alla.

Sisälämpötilojen vaikutusta ihmisten terveyteen on alettu vasta tutkia. Alustavia tuloksia sisälämpötilojen yhteydestä terveyteen pääkaupunkiseudulla saadaan tammikuussa 2023.

Toistaiseksi ei esimerkiksi tiedetä, kuinka paljon vakavia terveyshaittoja aiheuttaa se, ettei saa nukuttua kunnolla liian kuuman sisälämpötilan vuoksi.

Tiedetään kuitenkin, että huonosti nukuttu yö aiheut­taa aina stressiä elimistölle.

Lisäksi lämpöstressin vuoksi elimistö joutuu työskentelemään paljon enemmän, koska kuumuuden vuoksi neste- ja suolatasapaino on heikentynyt.

Palautuminen työn aiheuttamasta kuormittumisesta on vaikeata, jos elimistö on stressissä koko lepoajan.

Helteellä Tukkajumala pomppii kylpyhuoneen kaakeleille viilentymään. Olohuoneessa hänen, veljensä Tähtipään sekä naaraskani Tofun oloa helpottaa tuuletin. © Jonne Räsänen

Helteellä Tukkajumala pomppii kylpyhuoneen kaakeleille viilentymään. Olohuoneessa hänen, veljensä Tähtipään sekä naaraskani Tofun oloa helpottaa tuuletin. © Jonne Räsänen

Viilennystä vain uusimmissa

Ilmastokriisin aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen näkyy Manner-Euroopassa. Heinäkuussa siellä alkoi jo tämän kesän toinen ennätyskuuma hellejakso. Espanjassa mitattiin jopa yli 45 asteen lämpötiloja.

Myös suomalaisten on opeteltava elämään kuumissa lämpötiloissa. Helteet ovat yleistyneet, ja niiden kesto on pitkittynyt Suomessakin 2000-luvulla.

Trooppisia öitä on yhä enemmän. Kun lämpötila ei yöllä laske alle 20 asteen, tuuletuksellakaan ei saada viilennettyä päivän aikana rakenteisiin varastoitunutta lämpöä. Edes viileästä betonilattiasta ei ole hyötyä, kun massiiviset rakenteet lämpenevät yhä pitenevillä hellejaksoilla.

Asuntojen ylilämpenemisongelmaan herättiin vasta 2010-luvulla. Ensimmäiset rakennusmääräykset, joilla pyritään vähentämään asuntojen liiallista kuumentumista, tulivat voimaan vuonna 2012.

Rakentamismääräyskokoelman energiatehokkuutta käsittelevissä asetuksissa sanotaan, että asunnossa ei saa olla yli 27 astetta lämmintä enempää kuin 150 astetuntia kesä–elokuun välisenä aikana. Astetunti on tietyn lämpötilan ja ajan tulo. Esimerkiksi kolmen asteen ylitys viiden tunnin ajan on yhtä kuin 15 astetuntia.

Useassa suomalaiskodissa tuo raja ylittyi kesäkuussa alkaneen kahdentoista päivän hellejakson aikana. Rakentamismääräyskokoelma koskee kuitenkin vain uudisrakentamista.

Ennen vuotta 2012 rakennusyhtiöt eivät ottaneet ylilämpenemistä huomioon välttämättä lainkaan. Vuonna 2012 asetettujen minimivaatimusten jälkeen asiaan on kiinnitetty huomiota.

Määräyksien vuoksi ikkunoihin asennetaan nykyään vakiona auringonsuojakalvot. Myös sälekaihtimet asennetaan asuntoihin vakiona.

Suunnitteilla olevan rakennuksen piirustusten mukaan tehdään olosuhdesimulointi, jossa lasketaan säämallien ja talon geometrian pohjalta, millaisia lämpötiloja asunnoissa tulee olemaan.

Rakennusyhtiöt katsovat rakennuskohteiden mukaan, mihin on kannattavaa rakentaa määräystasoa parempaa tasoa. Tämä tehdään asentamalla aktiivista jäähdytystä.

Määräyksiä pyritään tiukentamaan seuraavan viiden vuoden kuluessa, koska helteet ovat yleistymässä ja niiden kesto pitkittymässä. Kuuma asunto nähdään asumisterveydelle haitallisena asiana.

Nykyisissä määräyksissä käytetään vuonna 2012 luotua kuvitteellista normaalivuoden säätä, jossa on vain kuusi hellepäivää. Uudeksi testireferenssivuodeksi on suunnitteilla vuosi 2018, jolloin kesä-, heinä- ja elokuussa oli yhteensä neljäkymmentäyhdeksän hellepäivää.

Ilmalämpöpumppu yleisin ratkaisu

Kuuma asunto ei vaivaa Iida Savonjousen puolisoa ja poikaa aivan yhtä paljon kuin häntä. Pojan huone on asunnon viileimmällä paikalla. Sen ikkunoiden edessä kasvaa vanha vaahtera, joka suojaa auringonpaisteelta.

Vuonna 1972 rakennetussa talossa on tehty hissi- ja putkiremontit. Rakennus on muutenkin hyvässä kunnossa, mutta ilma ei silti helteellä vaihdu painovoimaisessa ilmanvaihdossa.

Rakentamisessa siirryttiin jo useita vuosikymmeniä sitten koneelliseen ilmanvaihtoon. Järjestelmiä ei silti useimmiten ole varustettu minkäänlaisella jäähdytyksellä.

Suurimmassa osassa nyt rakenteilla olevista asuinkerrostaloista on jonkinlainen jäähdytysratkaisu tai ainakin varaus ilmalämpöpumpulle, jonka saa asentaa vain parvekkeelle.

Monen kuuma asunto viilenee ilmalämpöpumpulla. Sellaisen hinta asennettuna on noin 3 000 euroa. Tämän vuoden osalta pumppujen asennuspalvelut ovat melkein loppuun varattuja.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön saa sijoittaa omistamalleen parvekkeelle, mutta rakennuksen ulkoseinä on taloyhtiön vastuulla. Taloyhtiö voi kieltää kiinnitysten ja putkitusten tekemisen sen vastuulla olevaan ulkoseinään.

Korkein oikeus (KKO) katsoi vuonna 2021 tekemässään ennakkopäätöksessä, että ilmalämpöpumpun asentamista osakehuoneiston parvekkeelle oli arvioitava osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä.

KKO oli kuitenkin kanteen nostaneen taloyhtiön kanssa samaa mieltä siitä, että rakennuksen ulkoseinä on taloyhtiön hallinnan alla. Aiemmin samaan päätökseen oli tullut Turun hovioikeus.

Rakennusten ulkonäkö on tarkasti säänneltyä. Jos kaikkiin asuntoihin halutaan ilmalämpöpumput, pitäisi päättää, että rakennusten ulkoseinissä roikkuvat ulkoyksiköt ovat hyväksyttäviä kaupunkikuvassamme.

Tarvittaisiin siis päätöksiä kaupunginvaltuustoissa. Sen jälkeen vielä taloyhtiön olisi päätettävä asiasta myöntävästi.

Savonjousen makuuhuoneen lämpötila pysyy aisoissa yli 600 euroa maksaneen siirrettävän ilmastointilaitteen avulla. Perheelliselle investointi oli iso, eikä hän näe mahdolliseksi toisen hankkimista olohuoneeseen. © Jonne Räsänen

Savonjousen makuuhuoneen lämpötila pysyy aisoissa yli 600 euroa maksaneen siirrettävän ilmastointilaitteen avulla. Perheelliselle investointi oli iso, eikä hän näe mahdolliseksi toisen hankkimista olohuoneeseen. © Jonne Räsänen

Kaihtimet kiinni koko päivän

Espoon Saunalahdessa asuvan Karoliina Wahlstenin, 40, asunnon ikkunat ovat luoteeseen päin. Kuuma asunto lämpiää laskevan auringon voimasta pitkälle iltaan.

Auringonsäteiden läpäisyaste on suurinta silloin, kun ne tulevat kohtisuorassa ikkunalasiin. Tästä johtuen sisälämpötilahuippu saattaakin olla hellekausien ulkopuolella.

Erityisesti länsipuolen huoneistot ovat hankalassa asemassa: aurinko on iltapäivällä alempana ja paistaa asuntoon, kun ihmiset ovat tulleet töistä kotiin.

Wahlsten pitää ylimmän kerroksen asuntonsa sälekaihtimet kiinni koko päivän, jottei kuumuus tulvisi sisälle. Sälekaihtimet ovat oikeaoppisesti ikkunoiden välissä. Niiden asentaminen ulko- ja sisäikkunan väliin suojaa puolet enemmän auringon lämmittävältä voimalta kuin huoneiston puollelle asennettu sälekaihdin.

Asunnossa on 27 astetta lämmintä, vaikka aurinko ei ole vielä kääntynyt porottamaan ikkunoihin.

Vuonna 2005 valmistuneen rakennuksen koneellinen ilmanvaihto hädin tuskin puhaltaa ilmaa asuntoon. Ilmaa ei jäähdytetä mitenkään, joten ilmanvaihtokanavasta virtaa kuumaa ulkoilmaa.

Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä sekä tulo- että poistopuolella on puhallin, joka kuljettaa ilmaa. Välissä on lämmöntalteenotto, jolla lämpö otetaan talvella talteen.

Tämän kesän helteiden ajan Karoliina Wahlsten nauttii työpaikkansa ilmastoinnista ja pysyttelee muutenkin mahdollisimman paljon poissa kuumasta asunnostaan. © Jonne Räsänen

Tämän kesän kuumuus on ajanut Karoliina Wahlstenin nauttimaaan työpaikkansa ilmastoinnista ja pysysttelemään muutenkin mahdollisimman paljon poissa kuumasta asunnostaan. © Jonne Räsänen

Viilennystä ilmanvaihtojärjestelmään

Hellelämpötilojen hallitsemisessa tarvitaan kaikkia suunnittelualoja arkkitehtuurista lähtien. Ikkunoiden suuntaus, pinta-ala ja räystäiden muoto sekä koko vaikuttavat paljon siihen, miten auringonvalo pääsee sisään rakennukseen.

Rakennuksista ei kuitenkaan voida tehdä pimeitä ja synkkiä. Luonnonvalolla on myönteisiä terveysvaikutuksia, ja ihmiset myös haluavat luonnonvaloa asuntoihinsa.

Vanhan asuinkerrostalon jäähdytyksen voi järjestää uusimalla ilmanvaihtojärjestelmä joko keskusjäähdytteiseen tai huoneistokohtaisesti jäähdytettyyn järjestelmään.

Jäähdytysremontti voi kuitenkin olla mahdoton saada läpi sellaisen taloyhtiön hallituksessa, jossa parvekkeellisten asuntojen omistajilla on jo ilmalämpöpumppu asennettuna.

Tällä hetkellä niissä uudiskohteissa, joihin ei rakenneta jäähdytysjärjestelmää, tehdään parvekkeille varauk­set ilmalämpöpumpuille. Onkin kyseenalaista, kannattaako tällaisesta taloyhtiöstä ostaa parvekkeetonta asuntoa.

Suurelle ilmanvaihtojärjestelmän remontille tuskin löytyy kannatusta sen jälkeen, kun parvekkeelliset osakkaat ovat asentaneet ilmalämpöpumpun.

On myös paljon vanhoja kerrostaloja, joissa ei ole valmiina tilaa ilmanvaihtokanaville. Silloin mahdollinen remontti on massiivinen ja kallis.

Kookkaammat, huoneistokohtaiset parvekkeet yleistyivät vasta 1960-luvulla. Sitä ennen rakennettujen kerrostalojen asunnot eivät välttämättä tulevaisuudessa ole kuranttia kauppatavaraa, jos ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö ei mahdu niiden pienille parvekkeille.

Asuntojen arvot voivat tulevaisuudessa jakautua sen mukaan, löytyykö niistä jäähdytystä vai ei. Tänä ja viime vuonna valmistuneissa asuinkerrostaloista arviolta vain alle viidennessä oli koneellinen viilennys.

Muutos on kuitenkin jo tapahtumassa. Esimerkiksi rakennusyhtiö Lehdon pääkaupunkiseudulla rakenteilla olevista huoneistoista jo kahteen kolmesta on tulossa jonkinlainen koneellinen viilennys.

Lue myös: Helle voi tappaa – Suurin riski yli 75-vuotiailla

Karoliina Wahlsten juo runsaasti vettä ja käy viilentymässä suihkussa helpottaakseen oloaan kuumassa asunnossa. © Jonne Räsänen

Karoliina Wahlsten juo runsaasti vettä ja käy viilentymässä suihkussa helpottaakseen oloaan kuumassa asunnossa. © Jonne Räsänen

Jäähdytys arvon säilyttäjänä

Asunnonostajan kannattaakin olla varuillaan. Markkinoilla on nyt suurin piirtein samanhintaisia asuntoja, mutta vain toiset niistä on suunniteltu ilmastonlämpenemisen tuomien haasteiden mukaisiksi.

Omistusasujana Wahlsten pohtii ilmalämpöpumppuun investoimista. Sen hän näkee viihtyvyyden lisäksi takeena asunnon arvon säilymiselle.

Wahlstenin vanha koira ei kuitenkaan kestä asunnon kuumuutta. Onneksi se on päässyt hoitoon lähellä asuvien vanhempien luokse. Heidän asunnossaan on jo ilmalämpöpumppu.

Lähteet: THL:n johtava tutkija Timo Langin, Lehto Asuntojen suunnittelujohtaja Jani Germanon, Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsyn ja Equa Simulation Finlandin Mika Vuolteen haastattelut sekä Rakentamisen mitoitussäät (RAMI) -hankkeen loppuraportti ja THL:n Työpaperi 14/2021: Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa.

Lue myös: Kova väite: ”Vanhojen omakotitalojen ostamista varten ei saa lainaa” – Hiipuuko asuntokauppa 1970-luvun taloista muuttotappiokunnissa?

Jutun otsikko vaihdettu 8.8.2022 klo 14.37

X