Seura tutki rikkaita venäläisiä ja ökytaloja Saimaalla – Näin Rauhan alue uinahti ja Etelä-Karjalan suurin lomakylähanke lässähti
Etelä-Karjalan kaikkien aikojen suurin matkailuinvestointi perustui uskoon, että venäläiset turistit tungeksivat Saimaan lomahuviloihin. Toisin kävi, ja nyt Rauhan alue uinuu horroksessa.
Holiday Club Saimaa -kylpylähotellin lähellä olevalla alueella Rauhassa on yksityisten sijoittajien loma-asuntoja. Talvipäivänä alue on autio ja hiljainen.
Lomatalot seisovat hiljaisina lumen keskellä. Metsikön takana jään alla uinuu Saimaa. Ihmisiä ei näy missään. Lappeenrannan Joutsenossa, Rauhan matkailualueella, on vuoden 2012 loma-asuntomessualue ja sen ympäristöön rakennettuja muita vapaa-ajanasuntoja. Muutaman kadunpätkän varrella seisoo puolisen sataa huvilaa, pari- ja rivitaloa sekä pienoishotelli.
Helmikuisena perjantaiaamupäivänä suurin osa lomataloista on tyhjillään. Joitakin pihoja ei ole aurattu ollenkaan, ja hankien keskellä on myös muutama kesken jäänyt talo.
Viereisessä Holiday Club Saimaan kylpylähotellissa ja viikko-osakkeissa on hieman eläväisempää, mutta turisteista on pulaa sielläkin. Marraskuussa alkaneet lomautukset jatkuvat loppukevääseen ja rajoittavat kylpylän ja ravintoloiden aukioloja.
Suuria suunnitelmia
2000-luvun lopulla tunnelma Rauhassa oli toinen. Käynnistymässä oli Etelä-Karjalan historian suurin matkailuinvestointi, jota siivitti vankka usko venäläisten asiakkaiden ostovoimaan.
Tuolloin vielä itsenäinen Joutsenon kaupunki kaavoitti vuonna 2007 Rauhan entisen psykiatrisen sairaalan alueen lähiympäristöineen matkailulle. Kaupunki myi 300 hehtaaria maata vuonna 2006 perustetulle Joutsenmaa-yhtiölle, jonka nimi muuttui pian Miriensikseksi.
Miriensis oli kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt aluekehittäjäyhtiö, jonka piti etsiä seudulle matkailutoimijoita, rakennuttaa loma-asuntoja ja myydä niitä sijoittajille.
Alueen matkailuveturiksi tuli Holiday Club Resorts -yhtiö, joka rakensi kylpylähotellin ja viikko-osakkeita. Hotellikäyttöön muokkautuivat myös 1920-luvulla rakennettu sairaalan linnamainen päärakennus sekä hallintorakennus 1930-luvulta.
Vanhat tutut koolla Rauhassa
Miriensis ja Holiday Club eivät olleet sattumalta yhdessä Rauhassa.
Holiday Clubin toimitusjohtaja oli Vesa Tengman, joka oli aiemmin pyörittänyt Suomen Lomapörssi -yhtiötä. Lomapörssissä oli ollut töissä myös Ilkka Suominen, joka oli Miriensiksen toimitusjohtaja ja yhtiönsä kautta myös Miriensiksen osakas.
Suomista ja monia muita Miriensiksen työntekijöitä ja yhteistyötahoja yhdisti historia Espanjan lomaosakekaupoissa.
Ensimmäiset Rauhan rakennusluvat myönnettiin vuonna 2008. Seuraavana vuonna Joutseno liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin.
Vasaroiden paukkuessa työmaalla Vesa Tengman visioi tulevaisuuden Rauhaa. Hän ennakoi, että alueelle nousisi vuoteen 2020 mennessä 8 000 vuodepaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyisi 250 ja välillisiä työpaikkoja jopa toinen mokoma.
Marraskuussa 2011 vietettiin Rauhan lippulaivan, Holiday Club Saimaa -kylpylähotellin avajaisia. Lisäpotkua matkailualueelle odotettiin kesän 2012 loma-asuntomessuista, jotka Lappeenranta järjesti Rauhassa.
Rakentajan rahat loppuivat
Kaikki näytti ruusuiselta, mutta tiellä oli myös kuoppia. Loma-asuntomessut jouduttiin kyhäämään kiireellä. Alueen paraatipaikalla messuvieraita tervehti kesken jäänyt paritalo – venäläisen rakentajan rahat olivat loppuneet kesken.
Messusaldoksi jäi niukka tarjonta, historian pienin kävijämäärä, taloudellisia tappioita kaupungille ja kaavasotku messuvetonauloiksi suunnitelluista huviloista, joilla oli oma ranta.
Alueen kaava ei salli rakentaa loma-asuntoja, joissa on oma ranta, mutta messuhuumassa kaupunki ohitti omat kaavamääräyksensä ja antoi rakennusluvan Miriensiksen kolmelle ”yleiskäyttöiselle saunalle”. Käytännössä ne olivat huviloita, joilla on oma ranta.
Naapureiden valituksen vuoksi rantahuvilat eivät valmistuneet messuille. Oikeus tuomitsi myöhemmin huvilat rakennusluvan vastaisiksi, mutta ei voinut kumota lupia, koska naapureilla ei ollut ollut valitusoikeutta.
Niinpä pian messujen jälkeen rantaan nousi kolme saunaksi väitettyä huvilaa, jotka Miriensis myi venäläiselle sijoittajalle. Omistaja on siitä lähtien vuokrannut niitä luvan vastaisesti tavallisina vuokrahuviloina kaupungin puuttumatta asiaan.
Rauhan alueella on muutoin kuolemanhiljaista, mutta saunahuviloiden luona liikkuu ihminen. Imatralainen Andrei Myhkyrä on ryhtymässä lumitöihin, sillä huviloihin on tulossa asiakkaita viikonlopuksi.
”Tammikuu oli hiljainen, mutta helmikuu on jo vilkkaampi”, hän sanoo.
Myhkyrän työnantaja, huviloiden venäläinen omistaja, asuu hänen mukaansa nykyään Serbiassa.
Kelluva unelma kariutui
Rauhassa toimi myös Marinetek-laiturivalmistaja, joka oli rakentanut komeita venesatamia Dubaita myöten. Vuonna 2009 yhtiö kertoi rakentavansa yhteistyössä Miriensiksen kanssa Rauhaan kahden miljoonan euron sataman. Sitten suunnitelma paisui kymmenien suurten kelluvien huviloiden kyläksi kylpylähotellin edustalle.
Paikalliset vastustivat hanketta, joka peittäisi näkymän Saimaalle. Pelkoa herättivät myös huvilakylän mahdolliset jätevesiongelmat.
Lopulta Rauhan ainoaksi kelluvaksi taloksi jäi loma-asuntomessujen 2012 oheiskohteena ollut paritalo, jonka toisen huoneiston omistaa Marinetekin silloinen toimitusjohtaja Ilkka Seppälä ja toisen venäläinen sijoittaja. He ryhtyivät vuokraamaan taloa turisteille.
Koska huvila oli kaavan vastainen, se kellui Rauhassa väliaikaisluvalla huoltorakennuksen nimikkeellä. Väliaikaislupa meni umpeen vuonna 2016, mutta talo pysyi Rauhan laiturissa. Seppälä väitti Lappeenrannan rakennusvalvonnan luvanneen suullisesti, että huvila saisi jäädä Rauhaan pysyvästi.
Vasta oikeusriidan jälkeen Seppälä hinautti huvilansa Imatralle vuonna 2021. Hän on yhä tuohtunut asiasta.
”Lappeenrannassa valehdellaan ja huijataan. Imatralla asenne on ihan toinen”, Seppälä sanoo.
Myös venäläinen mediamoguli ja suurliikemies Oganes Sobolev kiinnostui Rauhasta ja ilmoitti vuonna 2011 rakentavansa Holiday Clubin kylpylähotellin viereen Capri-kauppakeskuksen.
Hanke jäi kuitenkin puolitiehen. Holiday Club pelasti tilanteen ostamalla kiinteistön itselleen ja rakentamalla kauppakeskuksen valmiiksi.
Venäläiset sijoittajat pettyivät
Huolia alkoi kertyä myös Miriensiksen venäläisille asiakkaille. Miriensis oli aloittanut partneriyhtiönsä avulla loma-asuntojen markkinoinnin Venäjällä jo vuonna 2007. Suuri osa yhtiön Rauhaan rakennetuista loma-asunnoista päätyi venäläisille sijoittajille.
Harva suomalainen halusi pistää satojatuhansia euroja kuivan maan loma-asuntoon Rauhassa. Venäläiset taas uskoivat, että he voisivat vakaassa Suomessa kerryttää vuokratuloilla omaisuutta esimerkiksi eläkepäiviä varten.
Todellisuus oli kuitenkin usein karu. Joskus kohteen valmistuminen viivästyi, joskus venäläiset eivät saaneet maksamiaan loma-asuntoja haltuunsa, joskus niissä oli rakennusvirheitä.
Riitoja puitiin taajaan käräjäoikeuksissa.
Kaupungin kanssa Miriensis ajautui riitoihin aluekehityssopimuksen täyttämisestä, ja yhtiön toiminta kiinnosti myös verottajaa. Vuoden 2011 tilinpäätös paljastaa, että verotarkastuksen jälkeen Miriensis joutui maksamaan 40 000 euron veromätkyt.
Kielteistä julkisuutta toi myös Miriensiksen toimintaan aktiivisesti osallistunut yhtiön projektipäällikkö, jota poliisi oli alkanut epäillä talousrikoksista Rauhan lomaosakekaupoissa vuosina 2009–2012.
Miriensiksen talouskin sakkasi. Sillä alkoi olla maksuhäiriömerkintöjä, ja vuodelta 2014 yhtiö teki reilun miljoonan euron liikevaihdolla noin 2,3 miljoonan euron tappion.
Miksi Miriensis ajautui ongelmiin? Nykyisin Ilkka Roslin -nimellä tunnettu Ilkka Suominen ei kommentoi esimerkiksi venäläisasiakkaiden käräjöintiä tai projektipäällikön rikoksia, koska sanoo olleensa niistä tietämätön.
”Mutta kun itse olin yhtiössä, oli jalo tarkoitus noudattaa aluekehityssopimusta ja tuoda alueelle investointeja ja työpaikkoja”, Roslin sanoo.
Putin tuhosi itämatkailun
Miriensiksen toiminta takkusi, mutta Holiday Club Saimaan liki 200 miljoonan euron investoinnilla syntynyt kylpylähotelli- ja viikko-osaketoiminta sujuivat suunnitellusti.
Vetoapua tuli idästä: lähes kolmasosan Holiday Clubin asiakkaista arvioitiin olevan venäläisiä.
Sitten tuli vuosi 2014, ja presidentti Vladimir Putin käänsi uuden lehden maailmanhistoriassa miehittämällä Krimin. Venäjän vastainen sanktiopolitiikka romahdutti ruplan arvon ja venäläisturistien määrän. Venäläisten loma-asunnon omistajien oli myös hankalampaa hoitaa vuokrausliiketoimiaan Suomessa.
Alueen uudisrakentaminen loppui. Lähes kolmasosa Miriensiksen huvilatonteista jäi tyhjilleen.
Miriensiksen projektipäällikön Venäjälle lonkeronsa ulottanut rikostutkinta päättyi vuonna 2018. Tunnustus lievensi ehdottoman yli kolmen vuoden vankeustuomion ehdolliseksi, mutta mies tuomittiin maksamaan yli 1,5 miljoonan euron korvaukset.
Ongelmat kruunautuivat koronapandemialla, Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa ja viime aikojen yleisellä talouden taantumalla.
Miriensis ajautui konkurssiin vuonna 2020. Muutaman liikemiehen omistuksessa oleva konkurssipesä on niin riitainen, että se joutui valtion julkisselvitykseen. Pesä saataneen selvitettyä vihdoin tänä vuonna.
Työpaikat katosivat
Vielä vuonna 2015 Holiday Club työllisti noin sata ihmistä, ja muita työpaikkoja oli Rauhassa sesonkiaikoina yhteensä noin 70.
Työtä toivat esimerkiksi tapahtumapalveluyritykset ja Capri-kauppakeskuksen Angry Birds -teemapuisto, apteekki, kenkäkauppa, kahvila, lastenvaateliike, päivittäistavarakauppa ja hetken aikaa jopa yrittäjä Kaarina Kivilahden Kaarina K -muotimyymälä.
Holiday Clubilla on tällä hetkellä noin 80 työntekijää, eikä Caprissa ole enää muuta kuin Holiday Clubin pyörittämä Angry Birds -puisto.
Muista Rauhan yrityksistä lähes ainoa jäljellä oleva on kesäisin toimiva Eco-Adventure-yhtiön seikkailupuisto. Lisäksi yksityisillä loma-asunnoilla työskentelee jonkin verran osa-aikaista huoltohenkilökuntaa.
Luotettiinko Venäjään liikaa?
On syytä pohtia, miksi Rauha ei lunastanut odotuksia. Ilkka Seppälän mielestä suuri ongelma on ollut kaupungin asenne. Kun Joutseno liitettiin Lappeenrantaan, kaupunki unohti Imatran kyljessä olevan Rauhan kehittämisen.
Samoilla linjoilla on Eco-Adventure -yhtiön yrittäjä Sascha Kronenbach. Eco-Adventure on jo neljä vuotta neuvotellut tuloksetta toimintansa laajentamisesta Rauhassa. Kronenbach kokee asian jumittavan kaupungin nihkeyden takia.
Laskettiinko Rauhassa liikaa Venäjän varaan?
Vesa Tengmanin mielestä yrittäjiä ei voi syyttää Venäjä-sokeudesta, sillä Venäjä-optimismia lietsottiin valtiojohtoa myöten.
Tengman jätti Holiday Clubin toimitusjohtajan tehtävät 2016, kun yhtiön oli ostanut intialainen sijoittaja. Nykyisin hän on mukana Rauhan loma-asuntoja välittävässä sotkamolaisessa Lomallo-yhtiössä.
Lomallon toimitusjohtaja Petri Makkonen on kriittinen Venäjä-huumaa kohtaan. Hän arvioi, että venäläisten suuri määrä karkotti Rauhasta muita asiakkaita.
”Ongelma on, että Rauhaa keskityttiin alusta pitäen markkinoimaan juuri itärajan taakse”, hän sanoo.
Myös Lappeenrannan kaupungin elinvoimajohtaja Ding Ma arvioi, että osittain usko Venäjään oli liian lujaa.
”Itänaapurilta on ollut saatavilla niin sanottua helppoa rahaa, ja se on ollut luontevaa. Viimeistään korona-aika opetti, että matkailu onkin kotimaanmatkailun varassa. Se oli hyvä herätys”, hän sanoo.
Ding Ma sanoo, ettei Lappeenranta ole unohtanut Rauhaa. Tammikuussa Lappeenranta ja Imatra käynnistivät yhteistyön Rauhan ja sen vieressä olevan Imatran Ukonniemen matkailualueen kehittämiseksi.
”Visiotyö painottuu erityisesti urheilumatkailuun, jolla voi houkutella sekä kotimaisia matkailijoita että kansainvälisiä ryhmiä”, Ma sanoo.
Lomallon toimitusjohtaja Petri Makkonen uskoo Saimaan olevan hittituote ja Rauhan yksi Suomen vetovoimaisimmista lomakohteista.
”Voivottelun sijasta pitäisi kääntää ajatus siihen, miten Rauhaan saadaan asiakkaita etelästä eli Euroopasta ja vain parin tunnin ajomatkan päästä pääkaupunkiseudulta.”
Optimismia ökyhuvilalla
Rauhasta löytyy myös pieniä valopilkkuja.
Messualueella keskeneräisenä yli vuosikymmenen seisoneessa paritalossa on menossa rakennusvalvonnan lopputarkastus.
”Aloimme rakentaa taloa loppuun vuonna 2022, ja toinen puoli on juuri valmistumassa”, kertoo talosta löytyvä rakennusmies Andrei Igo.
Igon mukaan venäläinen omistaja asuu nykyisin Montenegrossa, mutta Etelä-Karjalassa asuvat perheenjäsenet käyttävät taloa vapaa-ajan asuntona.
Lisäksi lähettyvillä yli kymmenen vuotta keskeneräisenä seisonut pietarilaisen pariskunnan kivitalo on myynnissä keväällä valmistuvana uudiskohteena. Myyntihinta on suorastaan posketon: kolme miljoonaa euroa.
”Talon ylellisessä kotikylpylässä voit rentoutua ja hemmotella itseäsi monin eri tavoin”, myyntiesitteessä maalaillaan.
Maksaisiko joku miljoonia lomatalosta reilun tuhannen neliön kuivan maan tontilla Rauhassa? Toki neliöitä on yli 400, lattiat on tehty 11-metrisistä Saksasta tuoduista lankuista ja kylpyhuonekalusteet ovat huippukallista italialaista Antonio Lupi -designia. Mutta silti.
Kyllä, sanoo taloa myyvä sipoolainen yrittäjä Lars Martikainen. Hän uskoo, että Israeliin muuttaneiden venäläisten omistajien ylelliselle talolle löytyy maailmalta varakas ostaja.
”Tänne lentää porukkaa omalla koneella tätä katsomaan.”