Kultakiven lomakylän hidas kuolema – Miljoonainvestointi savolaisessa järvimaisemassa on rapistunut vuosikaudet – Venäläisomistajan aikeet herättävät kysymyksiä

On vaikea uskoa, että 1970- ja 1980–luvuilla tähän paikkaan kerääntyi jopa 20000 ihmistä kaikkialta Suomesta juhlimaan juhannusta.

”Ei se oikeastaan enää tunnu miltään. Olen päässyt sen yli”, sanoo Eino Riiali, 88.
Hänen ympärillään levittäytyy hylätty ja rappeutunut eteläsavolainen Kultakiven lomakylä, yrittäjä Riialin entinen valtakunta.

Päärakennuksen aikoinaan huippusuositun diskon pöydät ja tuolit ovat nyt sikin sokin lasinsirujen ja muun roskan keskellä.

Ummehtuneessa hämärässä voi erottaa baaritiskin laatikkoon jääneen kassakoneen kuittirullan tekstin:

”19.6.1996. Iso tuoppi 20 markkaa, Koskenkorva 18 markkaa.”

Metsiköstä lähilampien rannoilta ovat kadonneet loistojen päivinä 1960- ja 1980-luvuilla rakennetut 140 lomamökkiä. Suurimman tungoksen aikaan väkeä majoittui myös vieri vieressä olleisiin telttoihin.

Tenniskentät kasvavat terhakkaa mäntyä, ja vesiliukumäki sammaloituu.
Paikallisjuna kolistelee ohi pysähtymättä, sillä aikoinaan turistien käytössä ollut junaseisakekin on purettu.

Kultakiven päärakennus sijaitsee Savonlinnaan johtavan tien varrella, lähellä Mustajärven rantaa. Juha Metso / Otavamedia

Tunnettu huvittelupaikka

Huoltoasemabisneksessä 1950-luvulla aloittanut Riiali perusti Kultakiven 1967. Hän loi lomakylän Savonlinnaan johtavan maantien laitaan, sukunsa evakkotilan maille.
Kultakivestä tuli Suomen tunnetuimpia huvittelukeskuksia.

”Enimmillään täällä kävi kesässä 70000 vierasta ja työntekijöitä oli 90”, sanoo Riiali.
Yrittäjä teki hyvää tiliä, ja se näkyi. Riiali kertoo viinan virranneen.

Sitten aika ajoi myös Kultakiven ohitse.

Kultakiven ravintolan diskot olivat huippusuosittuja 1980-luvulla. Juha Metso / Otavamedia

1980-1990–lukujen taitteesta lähtien matkailijoille eivät enää kelvanneet mukavuudettomat mökit ja yhteissuihkut.

Muitakin ongelmia oli. Riiali sai muun muassa tuomion laittomasta valuutanviennistä Yhdysvaltoihin.

Vuonna 2002 Riiali kirjoitutti Kultakiven ryöstö -omaelämäkerran. Siinä hän väittää tulleensa pitkin bisnesuraansa veroviranomaisten, oikeuslaitoksen ja kateellisten kollegoiden jahtaamaksi.

”Kerrottiin esimerkiksi, että piilotin säkkikaupalla rahaa”, hän sanoo.

Kultakivi päätyi 1992 Pöyry-yhtiön omistukseen. Riialin mukaan Pöyry fuskasi kaupanteossa, mutta oikeudenkäynneissä tästä ei löytynyt näyttöä.

Sen sijaan Riiali itse sai tuomion kirjanpitorikoksesta.

Strippausta ja gryndausta

2001 Pöyry myi Kultakiven eteenpäin epäonniselle suomalaisyhtiölle, joka puolestaan 2007 myi 20 hehtaarin alueen moskovalaiselle sijoittajalle Miroslav Melnikille 2,1 miljoonalla eurolla.

Melnik osti tuolloin Kultakiven Hollantiin rekisteröidyn Amirale-yhtiönsä suomalaisen tytäryhtön nimiin. Venäjän valtion pääosin omistama VTB-pankki omisti puolet Hollannin Amirale-yhtiöstä vuoteen 2012 asti. Epäsuorasti Kultakiveä siten omisti Venäjän valtiokin.

Leningradissa 1965 syntynyt liikemies Melnik loi omaisuutensa tavallaan viihdealan yrittäjänä. Hän perusti 1990-luvulla Moskovan ensimmäisen striptease-ravintolan, oli hetken Komsomolskaja Pravda -lehden toimittajana sekä Venäjän valtion VGTRK-televisio- ja radioyhtiön johtajana. Ehtipä hän käväistä myös lentorahtibisneksessä ja Šeremetjevon lentokentän kaupallisena johtajana.

Venäjällä Melnikillä on ollut myös kiinteistönkehityshankkeita, ja Espanjassa hänellä on hotelli- ja viisumibisnestä.

Melnikin liiketoiminnan lonkerot ulottuvat myös veroparatiiseihin. Panaman paperit -tietovuoto paljasti 2016, että hänellä on Neitsytsaarilla Lemonberry Limited -yhtiö. Sillä puolestaan on yhteyksiä Isoon-Britanniaan.

Lomakylän rappio näkyy ravintolarakennuksen kuistilla. Juha Metso / Otavamedia

Hyvät suhteet julkkiksiin

Venäläislehtien mukaan Melnikin menestys kytkeytyy hänen 1990-luvulla Pietarissa alkaneeseen tuttavuuteensa tunnetun musiikkituottajan ja televisiokasvon Vladimir Kiseljovin kanssa.

Kiseljov oli venäläislehtien mukaan tutustunut presidentti Vladimir Putiniin jo tämän KGB-aikoina 1980-luvulla.

Melnik ja Kiseljov perustivat yhdessä 2010 suoraan Putinin alaisuudessa olleen Kreml International -nimisen valtiollisen yrityksen, jonka oli tarkoitus muun muassa järjestää Venäjällä kansallistunnetta kohottavia konserttikiertueita.

Kiseljovin hyväntekeväisyyskonsertissa Pietarissa 2010 esiintyi itse Putin, joka lauloi ja soitti pianoa. Skandaali oli valmis, kun erään syöpälapsen äiti kertoi, ettei huomiota herättäneestä konsertista ollut tilitetty ensimmäistäkään luvattua ruplaa syöpälapsille.

Viimeksi Melnik oli otsikoissa huhtikuussa 2019, kun Kommersant-lehti kertoi hänen ostaneen 1870-luvulla perustetun Praha-kulttiravintolan Moskovan Arbat-kadulta.

Rapistuvia huvilanraatoja

Kultakivi on ollut kiinni siitä lähtien, kun se tuli Melnikin omistukseen. Moskovalainen kuitenkin ryhtyi rivakasti saneeraustoimiin, ja järven rantaan alettiin kesällä 2008 rakentaa kahdeksaa 125–neliöistä hirsihuvilaa Melnikin palkkaaman venäläisnaisen johdolla.

Työmaalla suhtauduttiin niin huolettomasti Suomen työ- ja muuhun lainsäädäntöön, että paikalle tuli työsuojelutarkastaja lokakuussa 2008.

Venäläinen Miroslav Melnik alkoi rakennuttaa Kultakiven lomakylään kahdeksaa huvilaa, joista vain yksi valmistui. Loput ovat seisoneet keskeneräisinä ja hylättyinä vuodesta 2011 lähtien. Juha Metso / Otavamedia

Tarkastuskertomuksen mukaan työmaalta löydetyiltä Virosta, Latviasta ja Venäjältä tulleilta rakentajilta puuttuivat niin työluvat, henkilöllisyystodistukset, työnjohtaja, vakuutukset kuin asianmukaiset työvarusteetkin.

Suomalaisten työehtosopimuksen edellyttämistä palkoista tai lain vaatimasta työterveyshuollosta sen enempää kuin palkka-, työaika- tai vuosilomakirjanpidosta ei ollut tietoakaan.

Vain yksi huviloista valmistui 2011. Siinä asui jonkin aikaa Melnikin palkkaama asiamies, ja huvilaa myös vuokrattiin.

Lopuista huviloista nousivat pystyyn vain Venäjältä tuodut hirsikehikot.

Sitten alue hiljeni täydellisesti. Melnikin miljoonainvestointi savolaisessa järvimaisemassa on nyt vuosikaudet rapistunut oman onnensa nojassa.

Jotain on kuitenkin tapahtunut: kiinteistörekisterin mukaan Melnik osti 2017 Kultakiven omiin nimiinsä suomalaiselta Amirale-yhtiöltään, joka kaatui talousvaikeuksiin.

Omistajanvaihdoksen aikaan Melnik tiettävästi harkitsi Kultakiven laittamista myyntiin, mutta lomakylä ei kuitenkaan ole ollut ainakaan julkisesti kaupan.

Eino Riiali kokee tulleensa pitkällä liikemiesurallaan huijatuksi ja kateellisten kanssaihmisten ajojahdin kohteeksi. Juha Metso / Otavamedia

Kylä tuskin elpyy tästä

Eläkeläinen Eino Riiali viettää kesät mökillään aivan Kultakiven lähellä ja talvet Espoossa.

Hän sanoo pystyvänsä jo ajamaan Kultakiven ohi murehtimatta enää rakentamansa lomakylän nykytilaa. Siitä hän on varma, että Kultakivi on menetetty.

”Tämä ei nouse enää jaloilleen.”