Kohti parempaa talousosaamista – ”Juuri pienituloisilla tulisi olla verotuksesta tai sosiaalietuuksista parhain mahdollinen ymmärrys”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
parempaa talousosaamista
Omaa talousosaamista kannattaa parantaa, sillä se tietotaitona sataa omaan kukkaroon. © iStock
Suomalaisten talousosaamisen halutaan olevan maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. Näin hieno tavoite on Suomen Pankilla.

Toiveena on, että mahdollisimman moni suomalainen pystyisi tekemään hyviä päätöksiä taloudessaan. Oikeusministeriö sai työhön tämän vuoden valtion budjetista miljoona euroa – ja työ starttaa sen hallinnoiman Talous- ja velkaneuvonnan yhteydessä. Kansallinen talous­osaamiskeskus avattiin Suomen Pankin Rahamuseossa tammikuun lopulla.

Ylivelkaantumisen hillitsemisen lisäksi rahoitusvakauden kannalta on tärkeää, että ihmiset oppivat säästämään ja ymmärtävät sijoittamisen mahdolliset riskit. Siksi keskuspankki haluaa olla mukana talousosaamisen edistämisessä”, selvittää Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas.

Lue myös: Helppo raha on kallis laina – Velkaneuvoja Ritva tuntee sudenkuopat: ”Kun luottoa ei saisi enää luoton päälle, moni välttyisi ylivelkaantumiselta”

Tarkoituksena on tuottaa ja räätälöidä taloudesta verkkotietopaketteja eri kohderyhmille.

”Olennaista on, että kaikki tuotettava informaatio on luotettavaa ja puolueetonta, jos ajatellaan vaikkapa meneillään olevaa sijoitusbuumia”, Raijas tähdentää.

Hänen mukaansa suomalaiset ovat yleisesti pitäneet sijoittamista monimutkaisena ja riskipitoisena. Viime vuoden aikana sijoittaminen kuitenkin yleistyi, erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa.

”Vanhempia aikuisia tulisi rohkaista perehtymään sijoittamiseen.”

Lue myös: Turvaa talous! Yli 50-vuotiaskin ehtii vielä vaurastua – Näin neuvovat sijoittamalla rikastuneet Erkki Sinkko, Tomi Lahti ja Jasmin Hamid

”Suomalaisten taloudellinen varautuminen on ollut heikkoa”

Anu Raijas on ollut kartoittamassa, millaista osaamista suomalaisilta puuttuu. Tukea tarvitsisivat eniten naiset, matalasti koulutetut ja pienituloiset.

Tutkimusten mukaan kaikki naiset eivät luota itseensä taloudellisina toimijoina. Siksi talous- ja rahat-asiat eivät liiemmin kiinnosta heitä, eivätkä he hae aiheesta tietoa.

”He voivat joutua maksamaan liikaa, jos eivät koe osaavansa kilpailuttaa esimerkiksi sähkösopimuksia tai puhelinoperaattoreita tai eivät hae riittävästi tietoa kilpailutuksen pohjaksi”, Raijas kuvaa.

Vähemmän koulutetut tarvitsisivat erityisesti selkeää tietoa talouden säännöistä ja toimintatavoista.

”Juuri pienituloisilla tulisi olla verotuksesta tai sosiaalietuuksista parhain mahdollinen ymmärrys, jotta he osaisivat hakea heille kuuluvia oikeanlaisia tukia.”

Olennaista olisi löytää tilanteet, joissa ihmisten kanssa voitaisiin puhua talousasioista. Esimerkiksi Ruotsi on keksinyt jakaa opastusta neuvoloissa: lasten saanti muuttaa perheen taloutta melkoisesti.

Viisikymppisille Raijas antaa tämän neuvon: olisi hyvä osata varautua lähestyvään eläköitymiseen.

”Viime vuosina havaittu ongelmaryhmä ovat juuri eläkkeelle jääneet velkaantuneet. Pitää ymmärtää, että eläkkeellä kulutus ei voi jatkua samanlaisena, koska tulotaso tippuu.”

Siksi olisi järkevää, jos eläköityessä ainakin asuntolainat olisi maksettu pois.

”Suomalaisten taloudellinen varautuminen on ollut heikkoa. Korona yllätti monet, kun tulot yhtäkkiä romahtivat”, Raijas sanoo.

Tästä huolimatta maailman ykköstalousosaajien titteli ei ole saavuttamattomissa.

Aikuisten talousosaamisen tasoa mitattiin kansallisesti vuonna 2014. Silloin Suomi sijoittui Ranskan jälkeen OECD-maista toiseksi.

Lue myös: Velkakierre vie eläkeläisiä – Pikavippiyhtiöt saivat Liisankin, 70, ottamaan velkaa: ”Minun oli pakko, että selvisin sairaalalaskuista ja kaikista kuluista”

X