Ruoan hinta: Mistä löytyy halvin ruokakori? Kuluttaja joutuu tottumaan tasokorotukseen, sillä hinnat jäävät pysyvästi korkealle

Samoja tai samankaltaisia elintarvikkeita sisältävästä ruokakorista voi joutua maksamaan eri kauppaketjujen myymälöissä merkittävästi erilaisen hinnan, selviää Seuran ruokakorivertailussa.

Ero halvimman ja kalleimman ruokakorin välillä oli 9,70 euroa. Ruokakorivertailun ostokset kerättiin Helsingin Malmin Lidlistä, Prismasta ja K-Citymarketista.

Ruokakorit olivat kohtuuhintaisia verrattuna vuoden takaiseen hintahuippuun.

Hintaero ruokakorien välillä liki kympin

Halvimman ruokakorin sai Lidlistä 34,30 eurolla. Myös helmikuussa 2023 Seuran ruokakorivertailun halvin oli Lidl (Laune): 42,10 euroa.

Edullisin ruokakassi oli yli 8 euroa halvempi kuin vuosi sitten. Vuosi sitten helmikuussa ero kalleimman ja halvimman korin välillä oli tismalleen sama kuin tänä vuonna: 9,70 euroa.

Vertailun kallein ruokakori oli K-Citymarketissa, yhteensä 44 euroa. Prisman ruokakori maksoi 38,30 euroa.

Korien hinta oli kaikissa ­myymälöissä alhaisempi kuin vuoden takaisessa vertailussa. Eroa selittää osaltaan se, että edellisen kerran vertailussa olivat mukana K-Supermarket ja S-market, jotka ovat pienempiä myymälöitä, eivätkä hinnat eri kokoluokan myymälöissä ole verratta­vissa. Merkitystä on myös sillä, että ruoan hinta lähti maaliskuussa laskuun.

Suurin hintaero kirjolohella

Suurin hintaero oli kirjolohella. Lidlistä kirjolohen kilohinta oli 16,50 euroa, seuraavaksi halvimmassa Prismassa 19,90 euroa ja K-Citymarketissa 24,30 euroa. K-Citymarketissa oli tarjolla myös tarjouskirjolohi, jonka hinta olisi ollut 23,90 euroa kilo. Tuotetta ei valittu, koska ruokakorivertailussa ei huomioitu tarjouksia.

Myös patonkien kappalehinnoissa oli isot erot. Vertailu on kuitenkin jossain määrin epäreilu: Patonkien koot vaihtelivat 240 ja 350 gramman välillä, ja ainoastaan Lidlissä oli saatavana klassinen vehnäpatonki. K-Citymarketin ja Prisman vehnä­patongit olivat niin sanottuja artesaanipatonkeja.

Ruoan hinta jää pysyvästi korkealle

Ruoan hinta nousi vuosina 2022 ja 2023 ­viidenneksen. Nyt inflaatio näyttää rauhoittuneen, mutta voiko kuluttaja huokaista helpotuksesta?

Voi ainakin siinä mielessä, että ruoan hinta ei enää jatka kipuamista. Pellervon Taloustutkimus ­ennustaa vuodelle 2024 hienoista hinnan laskua. Tilasto­keskuksen mukaan helmikuussa ruoan inflaatio oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan miinuksella 0,47 prosenttia.

Juhlaan ei silti ole syytä: puolen prosentin lasku on minimaalinen hinnoissa, jotka nousivat kahden vuoden aikana parikymmentä prosenttia.

”Ruoan hinta ei ole laskemassa samalle tasolle, jolta se lähti nousukiitoon”, sanoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Ulkomainen ruoka on usein edullisempaa

Kuluttajan on syytä totutella siihen, että ruoan hinta on korkealla, mutta ruokalaskua voi pienentää. Kauppojen omat halpamerkit ovat nostaneet suosiotaan, ja trendi todennäköisesti jatkuu, vaikka se saattaa olla kotimaisen tuottajan kannalta ­epäedullista. Halvemmat tuotteet ovat usein ulkomaisia.

Seuran ruokakorivertailussa halvin vihannes oli aina ulkomainen. Halvin kirjolohi oli kaikissa kolmessa myymälässä kotimaassa viljeltyä.

”Osa suomalaisista on siirtänyt kulutustaan halvempiin tuotteisiin, mikä tarkoittaa, että kotimaisia tai eettisesti ja ekologisesti tuotettuja tuotteita ei valita yhtä paljon”, Sari Forsman-Hugg sanoo.

Kauppojen alennuskampanjat laskevat hintoja yksittäisissä tuoteryhmissä, mutta hintojen lasku on ennusteen mukaan maltillista, sillä maatalouden ja teollisuuden kustannukset pysyvät korkealla verrattuna kriisiä edeltäneeseen aikaan.

Forsman-Huggin mukaan ruoan tuotantokustannukset tai energian hinta eivät tänä vuonna nosta enää ruoan hintaa. Sen sijaan valtio voi niin tehdä. Valtionvarainministeri Riikka Purra väläytti Talouselämän haastattelussa joulukuussa 2023, että ruoan arvonlisäveroa voisi korottaa.

”Merkittävä korotus johtaisi todennäköisesti siihen, että kuluttajat pyrkivät ostamaan vähemmän ja edullisempaa. Ruoan kallistuminen entisestään asettaisi pienituloiset todella hankalaan asemaan.”

Pääministeri Petteri Orpo kommentoi 13. huhtikuuta 2024 Ilta-Sanomien haastattelussa, että ruoan arvonlisäveroa ei koroteta, mutta muita arvonlisäverokantoja nostetaan.

Näin hävikki syö rahasi

Luonnon­varakeskuksen mukaan suomalainen heittää vuosittain pois 25 kiloa ruokaa, joka olisi pelastettavissa ennakoinnilla, kokkaamalla uudestaan ja ostosten suunnittelulla. (Laskelma on julkaistu Luken Päivittäistavarakauppa ry:lle tekemässään laskelmassa)

Vuoden 2022 elokuun hinnoilla yhden hengen ruokahävikin hintalappu oli 106 euroa vuodessa. Nelihenkisen perheen kohdalla hävikki kasvaa useampaan sataseen.

”Kuluttaja pystyisi kompensoimaan ruoan hintojen nousun vähentämällä ruokahävikkiä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö Juha-Matti Katajajuuri.

Luke laski vuonna 2022, miten ruokahävikin minimointi vaikuttaisi kauppa­laskuun. Laskelma tehtiin elokuun 2022 hintatasolla, jonka jälkeen hinnat jatkoivat rapsakkaa kasvuaan. Jos kuluttaja olisi vähentänyt ruokahävikkiään kaksi kolmasosaa ja siirtynyt halpamerkkeihin, kauppalasku ei olisi hintojen kiristymisestä huolimatta noussut lainkaan.

Jos taas ruokakorin sisältö olisi pysynyt entisellään eikä hävikkiä olisi ­minimoitu, kuukausittaisen ruokakulut nousivat laskelmassa 21 euroa.

Lue myös: Kuluttajan ostoskori heijastaa muutokset meillä ja maailmalla – Oliiviöljyn hinta on noussut, näistä arjen tuotteista on nyt pulaa