Roskaruoka sairastuttaa, mutta harva tietää, että taustalla ovat tupakkateollisuuden opit
Elintarvikeala myy einespizzaa, limua ja muuta epäterveellistä höttöä, joka koukuttaa, sairastuttaa – ja tappaa. Oppinsa se on perinyt amerikkalaisilta tupakkayhtiöiltä.
Tupakkayhtiöt juonittelivat meidät roskaruokakoukkuun.
Kaupan kinuskikakku näyttää houkuttelevalta, ja jo pelkkä ajatus suupalasta laukaisee mielihyväpurkauksen. Sen tarjoilee hormoni nimeltä dopamiini, joka valaisee aivojen palkitsemiskeskuksen kuin joulukuusen.
Dopamiini ohjaa myös ajatuksia ja tarkkaavaisuutta, minkä vuoksi kakku pyörii mielessä vaikkapa porkkanaa vahvemmin.
Samanlaisen elämyksen voivat tuottaa lukuisat tutut herkut, kuten keksit ja limut, monet einesruoat, esimerkiksi nuggetit ja pakastepitsat, tai lihajalosteet, kuten pekoni ja salami.
Tällaiset runsaasti prosessoidut tuotteet luovat mielihyvää tavalla, joka muistuttaa tutkitusti päihteiden ja tupakan vaikutuksia riippuvuuksineen. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus paljasti vuonna 2022, että suomalaisista jo noin puolella ilmenee ajoittaisia ruokariippuvuuden oireita.
Harva tietää, että tästä voi syyttää amerikkalaisia tupakkayhtiöitä.
Roskaruoka levisi tupakkafirmojen opeilla
Tupakkayhtiöt alkoivat 1900-luvun alkupuolelta lähtien koukuttaa ihmisiä savukkeisiin nerokkailla tavoilla, kuten kehittämällä vihreät menthol-savukkeet. Raikkauden kokemus yhdessä nikotiinin kanssa ajoi yhä useamman – ja nuoremman – orjalliseksi tupakoijaksi.
Vähemmän tiedettyä on, että tupakkayhtiöt ovat ohjailleet myös sitä, miten ihmiset ympäri maailmaa syövät. Lähtölaukaus tapahtui 1980-luvulla, kun tupakka-alan jättiyhtiöt Philip Morris ja R.J. Reynolds ostivat suurimpiin kuuluneet elintarvikeyhtiöt Kraftin, General Foodsin ja Nabiscon.
Tupakkafirmat saivat alaisuuteensa tuhansittain suosittuja tuotemerkkejä. Käytännössä ne alkoivat hallita Yhdysvaltojen elintarviketarjontaa ja sitä kautta isoa osaa maailman ruokamarkkinasta.
Tupakasta kertyneillä opeilla ihmisiä haluttiin koukuttaa niin kutsuttuihin hypermaukkaisiin elintarvikkeisiin (hyper-palatable).
Esimerkiksi R.J. Reynolds oivalsi, että moni tupakkaan kehitetty aromi olisi käyttökelpoinen myös syötävissä ja juotavissa tuotteissa. Näin valaisee hypermaukkaiden tuotteiden vaikutusta tutkinut psykologian apulaisprofessori Tera Fazzino Addiction-tiedelehdessä.
Kyse on usein teollisesti hyvin pitkälle prosessoiduista, niin kutsutuista ultraprosessoiduista tuotteista. Tyypillisesti niissä on paljon rasvaa, suolaa, sokeria, puhdistettuja viljoja sekä tärkkelystä eli ”höttöhiilihydraatteja”. Lisäksi niissä on usein keinotekoisia makeutus-, väri- ja emulgointiaineita. Juomissa voi olla yltäkylläisesti kofeiinia.
Hyperherkut tuottavat voimakasta mielihyvää
Tupakkayhtiöillä oli kristallinkirkas tavoite: ne halusivat tuottaa ihmisille ”makunautinnon huipun”.
Fazzinon mukaan salaisuus on siinä, että näiden tuotteiden ainesosat yhdessä koukuttavat lujemmin verrattuna siihen, että samoja ainesosia syötäisiin erikseen.
Esimerkiksi vehnäpulla ei vielä sellaisenaan ole erityisen koukuttava, mutta sokerin, hillon, kovetetun palmuöljyn ja vanilliinin kera syntyy voimakkaampi mielihyväpurkaus.
Suola, sakeuttamisaineet, keinotekoiset aromit ja muut lisäaineet parantavat pitkälle prosessoitujen ruokien rakennetta, makua ja suutuntumaa, mikä lisää olennaisesti niiden vetovoimaa.
Herkullisista tuotteista tehdään tarkoituksella värikkäitä ja “eloisia” katseltaviksi sekä miellyttäviä koskettaa.
Roskaruoka saa ajatukset takkuamaan
Monet ainesosat ovat peräisin luonnossa esiintyvistä kasveista tai elollisista olennoista, mutta ne on puhdistettu ja muunneltu muotoon, jossa ne imeytyvät nopeasti verenkiertoon. Näin niiden kyky aktivoida aivojen palkitsemiskeskusta voimistuu.
Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että epäterveelliset makeat ja rasvaiset välipalat muuttavat koehenkilöiden hermosolujen välisiä kytkentöjä: aivot oppivat suosimaan hypermaukkaita herkkupaloja.
Hypermaukkailla tuotteilla on yhteys myös kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen, kuten oppimiseen, muistamiseen, kykyyn perustella ja ratkaista ongelmia.
Tätä voi selittää kuitujen puute sekä erilaisten makeuttajien runsas määrä. Näistä syistä suolistobakteeriston tasapaino voi järkkyä. Tämä lietsoo elimistöön tulehdustilaa, mikä puolestaan yhdistyy kognitiivisten kykyjen ja mielenterveyden ongelmiin.
Suuri ruokahuijaus saa syömään enemmän kuin oli tarkoitus
Hypermaukkaat elintarvikkeet ovat täydellinen painajainen painonhallinnalle. Ne sisältävät tyypillisesti paljon energiaa, kun taas terveydelle kriittiset vitamiinit, hivenaineet sekä kuidut loistavat poissaolollaan.
Runsaasti jalostettuja aterioita syövillä ihmisillä päivittäinen kalorinsaanti on keskimäärin noin 500 kilokaloria suurempaa kuin niillä, jotka syövät täysin saman ravinto- ja kalorimäärän annoksia jalostamattomina versioina. 500 kilokaloria vastaa noin kolmasosaa puolen kilon arkijuustosta.
Erilaisilla aineosilla ja niiden yhdistelmillä on monimutkaisia ja vaihtelevia vaikutuksia riippuen aineosien kokonaisuudesta. Esimerkiksi omenan syömisestä kertyvät kalorit voivat olla vaikutuksiltaan hyvin erilaisia kuin kalorit, jotka kertyvät omenapatukasta, vaikka kilokalorien määrä olisi numeroina yhtä suuri molemmissa vaihtoehdoissa.
”Näitä elintarvikkeita on voitu suunnitella sellaisella tavalla, joka saa syömään enemmän kuin olisi tarkoitus. Tässä ei ole kyse vain henkilökohtaisista valinnoista ja oman syömisensä seuraamisesta – tuotteet nimittäin voivat huijata syömään enemmän kuin haluaisi”, Fazzino summaa.
Elintarvikejärjestelmä on sairastunut
Viime vuosikymmeninä ultraprosessoidut syötävät ja juotavat ovat kulovalkean tavoin levinneet kauppojen hyllyille kaikkialla vauraissa maissa. Samaan aikaan niihin kytkeytyvät sairaudet, kuten liikalihavuus, tyypin 2 diabetes, dementia, sydänsairaudet, aivohalvaus sekä ruonsulatuskanavan syövät, ovat lisääntyneet rajusti.
Yhdysvalloissa jo noin 68 prosenttia elintarviketarjonnasta on hypermaukasta, selviää Fazzinon johtamasta tutkimuksesta.
Fazzinon tutkimusryhmä paljasti, että vuosina 1988–2001 tupakkayhtiöiden omistamat tuotteet ovat sisältäneet huomattavan paljon todennäköisemmin hypermaukkaan yhdistelmän verrattuna tuotteisiin, joita tupakkayhtiöt eivät ole omistaneet.
Vaikka tupakkayhtiöt ovat sittemmin irtaantuneet omistajuudesta, elintarviketeollisuuden pelikirja on pitkälle sama, Fazzino tähdentää.
“Ihmisten on tärkeää ymmärtää, mistä nämä elintarvikkeet ovat peräisin ja kuka on vastuussa niiden saattamisesta elintarvikejärjestelmäämme ympäristöä kuormittavalla tavalla”, Fazzino toteaa The Washington Post -lehdessä.
Elinhaitakkeet täyttävät hyllyt
Suomessakin elintarvikejärjestelmä on karmealla tavalla epätasapainossa. Hypermaukkaita elintarvikkeita mahtuu normaaliin terveelliseen ruokavalioon noin neljä prosenttia, mutta ruokakaupoissa niiden tarjonta on yli kymmenenkertainen.
Toisin sanoen arviolta liki puolet suomalaisten ruokakauppojen hyllytilasta annetaan hypermaukkaille elintarvikkeille, jotka ovat niin epäterveellisiä, että niitä ei kannattaisi syödä laisinkaan.
Tähän päälle tulee vielä epäterveellisten naposteltavien myynti kioskeissa sekä rautakauppojen, elektroniikkamyymälöiden sekä muiden myymälöiden kassojen tuntumassa.
Aineenvaihdunnan erikoislääkäri ja lihavuustutkija Pertti Mustajoen mielestä suurin osa ultraprosessoiduista tuotteista ei edes ansaitse “elintarvikkeen” nimeä.
”Ei näitä edes pitäisi kutsua elintarvikkeiksi, ja niihin pitäisi suhtautua eri tavalla kuin oikeisiin elintarvikkeisiin. Niitä voisi kutsua ʼelinhaitakkeiksiʼ, koska ne ovat selvästi haitallisia. Suomessa myydään jo niin paljon epäterveellisiä ruokia ja juomia, ettei kaikkien elintarvikkeiden määritys samaan nippuun enää yksinkertaisesti toimi”, Mustajoki sanoo.
Mustajoen mukaan monet ”elinhaitakkeista” ovat ”vieraslajeja”, jotka vasta 1970-luvulta alkaen ovat levinneet Suomeen.
Meidän pitäisi voida hyvin syömästämme ruoasta, mutta todellisuus todistaa toista. THL:n tuoreiden tutkimustietojen mukaan suomalaisista aikuisista 1,2 miljoonaa ylittää lihavuuden rajan.
Tutkimusten mukaan lihavuudesta johtuva vuosittainen lisäkustannus Suomelle on ainakin 5 miljardia euroa. Pelkästään tyypin 2 diabeteksen hoitokustannukset ovat noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.
Tuskin kukaan voi vakavasti väittää, että järjestelmä olisi tällaisenaan hyvä. Suomalainen ruokajärjestelmä on sairas.
Rahat meille, roskaruoka teille
Kauppakamarin yhteyspäällikkö Maijastiina Jokitalon mielestä painonsa kanssa tuskaileville ruokakaupat ovat pikemminkin “herkkulaareja” kuin terveellisiä ostospaikkoja. Hän on tutkinut elintarvikejärjestelmän vaikutusta painonnousuun väitöstutkimuksessaan.
”Laajasti katsoen ihmiset eivät ole kovin fiksuja valinnoissaan. Tämän seurauksena kaupan ala ja ravintola-ala kykenevät ohjailemaan olennaisesti syömistottumuksia.”
Kuluttajat tekevät elintarvikevalintoja usein impulsiivisesti ja tahattomasti. Kauppa hyödyntää tätä asettelemalla herkkuja lähelle kassoja ja helposti lasten napattaviksi.
Koko elintarvikeala tiedostaa olevansa osa lihavuusongelmaa mutta työntää hienovaraisesti päävastuun toisaalle. Se ilmoittaa “vastaavansa kuluttajien tarpeisiin” ja tarjoavansa kuluttajille valinnanvaraa.
Elintarviketeollisuuden perimmäisenä tavoitteena ei ole ravitsemus vaan rahan ansaitseminen. Valtaosa alan tuottajista ei välitä tuon taivaallista, syövätkö kuluttajat ruokaa, jonka takia sairastuu tai kuolee.
Epäterveellistä ruokaa myös mainostetaan harhaanjohtavasti. Voidaan hehkuttaa, että tuotteisiin on lisätty vitamiineja ja hivenaineita. Pitsaa voidaan ruispohjan ansiosta kehua kuiturikkaana, Jokitalo havainnollistaa.
Markkinoinnissa tulisi käyttää mahdollisimman oikeita määreitä kuvaamaan ruokia ja niiden sisältöjä. Jokitalon mukaan kauppaketjut voisivat myös brändätä itseään uusiksi siten, että tuotteiden sijoittelu olisi mietitty tutkijoiden ja psykologien kanssa terveellisten valintojen näkökulmasta. Hän on visioinut kauppoihin “hyvinvointipolkua”.
“Hyvinvointipolku voitaisiin merkitä selvästi omaksi reitikseen kaupan sisällä, ja sen varrella voisi olla tarjolla kunkin tuoteryhmän elintarvikkeita niiden terveellisemmästä päästä, ja jaossa voisi olla terveelliseen syömiseen liittyvää informaatiota ja reseptejä.”
Kansa on kypsä
Pitäisikö ihmisiä jo alkaa suojella epäterveellisiltä elintarvikkeilta?
Ainakin monet tutkimustulokset ja tutkijat puoltavat energiatiheiden ja epäterveellisten ruokien markkinoinnin rajoituksia ja haittaveroa. Terveellisiä ruokia pitäisi verotuksellisesti tukea. Nämä ovat tutkitusti tehokkaita tapoja parantaa kansanterveyttä.
Myös kansalaisilta löytyy valmiutta järeisiin toimiin. Suomessa vuonna 2021 julkaistussa kyselyssä 53 prosenttia kannatti elintarvikkeiden terveysperusteista verotusta vastustuksen ollessa 33 prosenttia. Kysely kattoi 11 000 vastaajaa.
Poliitikot säätivät vuonna 2023 aiempaa tiukemman virvoitusjuomaverolain, mutta kokonaiskuvassa tämä on yhä näpertelyä.
”Päättäjät ovat vuosikymmenten ajan seuranneet lihavuuskäyrien nousua kuin halvaantuneena”, Pentti Mustajoki sanoo.
Hänen mukaansa kyseessä on yhteiskunnan sairaus, jota työnnetään yksilön itsensä ratkaistavaksi.
Maailmalla etsitään ratkaisuja
Yhdysvalloissa terveysviranomaiset selvittävät parhaillaan radikaalia muutosta ravintosuosituksiin siten, että ultraprosessoidut tuotteet huomioidaan kokonaan omana kokonaisuutenaan.
Kyse olisi tuotteista, joissa on epätavallisia makuyhdistelmiä, lisäaineita sekä muita ainesosia, joista monia ei löydy luonnosta.
Komitea mainitsee esimerkkeinä kananuggetit, makeutetut aamiaismurot, pakatut juustomakaronit, pakasteateriat, perunalastut ja pikaruoan. Brasilia, Israel ja Belgia ovat jo päivittäneet kansallisia ruokavaliosuosituksia tällä tavoin.
Kolumbiasta tuli vuonna 2023 ensimmäinen maa maailmassa, jossa astui voimaan “roskaruokalaki”. Siellä vahingollisiksi katsottujen ultraprosessoitujen elintarvikkeiden vero on tänä vuonna 15 prosenttia ja ensi vuonna se kasvaa 20 prosenttiin.
Kyse ei ole vain terveydestä, sillä ultraprosessoitujen, hypermaukkaiden tuotteiden valmistus nielee valtavasti energiaa ja pitkät toimitusketjut aiheuttavat merkittäviä ilmastopäästöjä.
Huono ruokavalio tappaa ihmisiä maailmanlaajuisesti jo enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä. Taakse jäävät perinteiset pyövelit kuten ilmansaasteet, alkoholi ja tupakka.
Jutussa mainittujen lähteiden lisäksi on käytetty muun muassa Pertti Mustajoen blogia Terve Paino -sivustolla.
