Hallitusohjelma lupaa nuorten mielenterveyspalveluihin parannusta – Kokonaisuudelle ollaan yhä sokeita
Hallitusohjelma lupaa parannuksia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Samalla se uhkaa kurjistaa nuorten mielenterveyttä.
Hallitus lupaa käyttää nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen 35 miljoonaa euroa vuosittain.
Petterin Orpon hallituksen ohjelmassa nuorten mielenterveyskriisi on otettu sen vaatimalla vakavuudella, Seuran haastattelemat asiantuntijat arvioivat.
Neljä puoluetta (kok., ps., kd., rkp.) lupaavat esimerkiksi lapsille ja nuorille terapiatakuun, jonka avulla jokainen nuori pääsisi lyhytpsykoterapiaan tai muuhun hoidolliseen keskusteluterapiaan määräajan kuluessa. Moni asia jää kirjauksen osalta silti ilmaan.
”On tärkeää, että nuorille on saatavissa muutakin kuin lääkehoitoa. Nyt meillä on ongelmana, että nuoret joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä liian pitkään”, sanoo sosiaalipsykologi Johanna Kujala, Mieli ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö.
”Hallitusohjelman kirjaus terapiatakuusta on nuorten kannalta hyvä, mutta on edelleen epäselvää, millaisen joukon se kattaa. Terapiatakuu pitäisi ulottaa nuorisolain mukaiseen 28 ikävuoteen saakka, koska nuorilla aikuisilla on paljon pahoinvointia”, Kujala jatkaa.
Hallitus lupaa myös turvata nuorille perustason mielenterveyspalvelut, joiden saatavuus on eri puolilla Suomea vaihdellut sekä lisätä matalan kynnyksen palveluita, joihin ei tarvitse lähetettä.
Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikkö, dosentti Tuuli Pitkänen pitää riskinä, etteivät palvelut tulevaisuudessakaan tavoita nuoria laajasti.
”Meillä on paljon nuoria kasvukeskusten ulkopuolella, joiden voi olla vaikea päästä kohtaamispaikkoihin tai poliklinikoille. Tarvitaan lisää sekä kasvokkaisia että digitaalisia palveluita. Lisäksi monet maahanmuuttajataustaiset nuoret voivat huonosti, mutta he eivät löydä palveluihin. Ei riitä, että palveluihin ohjataan rahaa, vaan nuorten tavoittaminen vaatii määrätietoista kehittämistä.”
Kuormitus uhkaa lisääntyä
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin on varattu 35 miljoonan lisäys vuosittain. Mieli ry:n Kujalan mukaan sen pitäisi riittää merkittäviin parannuksiin.
Kujala kuitenkin näkee hallitusohjelmassa myös uhkia nuorten mielenterveylle. Esimerkiksi nuorten toimeentuloon kohdistuvat leikkaukset voivat lisätä pahoinvointia.
”Hinnat ovat kallistuneet paljon. Opiskelijoiden kuormitus alkaa olla mielenterveyden näkökulmasta huolestuttavaa, jos he joutuvat käyttämään viikonloput ja illat työntekoon. Tietty määrä töitä opintojen ohessa on hyvä asia, mutta siitä tulee ongelma, jos nuorille ja nuorille aikuisille ei jää aikaa palautumiseen”, Kujala sanoo.
Nuorten mielenterveys on viime vuosina ollut entistä enemmän koetuksella. Sota Ukrainassa, pandemian aikaiset rajoitukset harrastuksiin ja ihmiskohtaamisiin sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama huoli ovat lisänneet lasten ja nuorten pahoinvointia.
Parin viime vuoden aikana nuorten mielenterveyshäiriöiden diagnoosit lisääntyivät noin viidenneksellä. Samalla pääsykoejärjestelmän uudistaminen on lisännyt kuormitus, kun pitkän matematiikan painoarvo nousi korkeakouluun hakemisessa.
”Jos hallitus yrittää entisestään nopeuttaa nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään ja toisen tutkinnon tekeminen tai alanvaihto hankaloituu, sillä saattaa olla ahdistavia vaikutuksia nyt, mutta myös pitkäaikaisia vaikutuksia myöhempään oman paikan löytämiseen työelämässä”, Nuorisotutkimusseuran Pitkänen sanoo.
Tärkeitä asioita jäi myös puuttumaan. Hallitusohjelmassa ei puhuta mitään nuorten psykiatrisen hoidon jonojen purkamisesta, eikä se lupaa vähentää nuorten opiskelu-uupumusta.
Sosiaaliturva aiotaan uudistaa, mutta sen mielenterveysvaikutuksia ei ole arvioitu. Jo valmiiksi ahtaalla olevien perheiden ja nuorten aikuisten toimeentulo voi heikentyä entisestään.
Heikoimmassa asemassa olevat säästöjen kohteena
Vuodesta 2020 alkaen nuorilla on ollut oikeus sosiaalityön jälkihuoltoon 25-vuotiaiksi asti. Nyt hallitus aikoo laskea ikärajan 23 vuoteen. Ikärajan laskulla tavoitellaan 24 miljoonan euron säästöjä.
Todelliset säästöt tosin voivat jäädä toteutumatta, jos nuoret eivät pääse opintoihin, työhön tai ylipäänsä elämään kiinni.
”On todella harmillista, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta nuorilta leikataan. Kulut eivät sillä katoa, vaan ne siirtyvät herkästi muihin palveluihin. Pahimmillaan se näkyy vakavana syrjäytymiskehityksenä. Meillä ei Suomessa olla vieläkään kovin hyviä katsomaan kokonaiskuvaa”, Mieli ry:n Kujala sanoo.
Jälkihuollon tehtävänä on tarjota tukea arkisten asioiden hoitamisessa. Sen asiakkaita ovat nuoret, jotka ovat olleet sijoitettuina sijaisperheeseen, laitokseen tai sosiaalityön avohuoltoon ennen täysi-ikäistymistään. Heidän kohdallaan riski pudota yhteiskunnan laitamille on erityisen suuri, ja ongelmien taustalla on usein myös mielenterveyden häiriöitä.
On arvioitu, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminen maksaa yhteiskunnalle 600 miljoonaa euroa 28 ikävuoteen mennessä – vain yhden ikäluokan kohdalla.
Arvion on tehnyt Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (ITLA) ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). Laskelma käsittää huomattavasti suuremman joukon nuoria kuin vain jälkihuollon asiakkaat, mutta sosiaalityön asiakkaat ovat erityisessä vaarassa tulla syrjäytetyiksi yhteiskunnasta.
”Nykyään puhutaan mieluummin syrjäyttämisestä kuin syrjäytymisestä. Eihän nuori yksinään syrjäydy, vaan hänen vaikuttavat monet asiat lähipiirissä ja yhteiskunnassa”, Kujala sanoo.