Anni Saukkola oli vastavalmistunut lääkäri, kun jäi sairauslomalle masennuksen vuoksi: ”Olin työurani alussa ja voimavarani olivat loppu”
Anni Saukkola taistelee huuhaata vastaan ja tuo esiin ammattinsa haavoittuvaa puolta. Lääkäreillä ja hoitajilla on muita suurempi riski mielenterveysongelmiin, eikä Saukkola ole säästynyt niiltä itsekään.
Anni Saukkola toivoo, että terveydenhuollon ammattilaiset voisivat puhua avoimemmin omista haasteistaan. ”Ajatellaan, ettei ammattilainen voi itse masentua, se on huonon merkki. Olemme liian vaativia itseämme kohtaan.” © Hanna-Kaisa Hämäläinen
Vihdoin joku avaa suunsa, nuoret kollegat sanoivat lääkäri Anni Saukkolalle, kun hän kertoi somessa olleensa vuosi aiemmin sairauslomalla masennuksen takia.
Tuolloin vuonna 2019 Saukkola oli vastavalmistunut yleislääkäri ja työskenteli terveyskeskuksessa. Kunnes maailma musteni.
Ihmisten reagointi masennuspäivitykseen yllätti. Moni muukin nuori lääkäri rohkaistui kertomaan, että oli sairastunut masennukseen jo opiskeluaikana ja että kamppaili jaksamisensa kanssa työelämään siirryttyä.
Kiittäviä kommentteja sateli Saukkolan Instagram-tilille, jolla hän jakaa tutkittua tietoa terveydestä ja sivuaa samalla omaa elämäänsä.
”Ällistytti, miten valtavasti keskustelua aihe herätti. Mielenterveysongelmat ovat yhä aihe, josta nuoretkaan terveysammattilaiset eivät uskalla puhua”, Anni Saukkola sanoo.
Huuhaa vetoaa tunteisiin
Vielä kolme vuotta sitten lääkärit eivät juuri esiintyneet sosiaalisessa mediassa ammattikuntansa edustajina, saati että olisivat samalla kertoneet omista terveysongelmistaan. Anni Saukkola päätti paikata aukkoa ja pistää itsensä likoon.
Nyt hänellä on Instagramissa yli 44 000 seuraajaa.
Saukkolalle on tärkeää tuoda luotettavaa tietoa sinne, missä ihmiset ovat.
”On yleisempää, että terveydestä puhuvat he, joilla ei ole mitään alan asiantuntemusta. Nykyisin moni kollega ja myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ottanut somen omakseen. Somessa esiintymistä ei enää entiseen tapaan kyseenalaisteta.”
Päivityksillään hän haluaa taistella etenkin netistä löytyvää terveyshuuhaata vastaan. Ja sitähän löytyy, räikeitä yleistyksiä vailla tieteellistä pohjaa.
Saukkolan kaltaisia taistelijoita tarvitaan, sillä pahimmillaan väärä tieto tappaa.
”Ihmismieli samaistuu herkästi muiden kokemuksiin. Jos joku hehkuttaa, että on laihtunut jollain ihmedieetillä, ajatellaan, että sen täytyy toimia kaikilla. Yksittäiset onnistumiset eivät kumoa tutkittua tietoa.”
Korona-aika on jakanut ihmisiä rokotteiden ottajiin ja rokotteiden vastustajiin. Virallisia suosituksia sivuutetaan ja niiden tilalle poimitaan netistä uskomuksia.
”Netissä pelataan tunnereaktioilla. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos rokotteista puhuessa vedotaan tunteisiin ja näytetään raflaavia kuvia vaikka sairaista lapsista.”
Anni Saukkola toivoo, että netistä terveystietoa hakevat tarkistaisivat aina mikä taho on tiedon takana –onko sillä taloudellisia intressejä ja taustalla tutkittua tietoa.
Viime syksynä Saukkola palkittiin luotettavan terveystiedon jakamisesta Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.
Liian moni jää ilman hoitoa
Huuhaatietoa liikkuu paljon myös Anni Saukkolan erikoistumisalasta psykiatriasta.
Hän on työskennellyt lääkärinä psykiatrisella osastolla Jyväskylässä viime syksystä lähtien. Jäljellä on vielä reilu viisi vuotta erikoistumista ennen erikoislääkärin titteliä. Aina toisinaan Saukkola törmää mielialalääkkeiden vastustajiin, jotka vannovat vain lääkkeettömien hoitojen nimeen.
”Tämä turhauttaa, kun huomaan, että sama potilas hyötyisi lääkkeistä.”
Saukkola pohti suuntautumisalaansa pitkään. Psykiatrinen hoito on hänen mukaan hyvää ja monipuolista heille, jotka sitä saavat, mutta liian moni jää ilman hoitoa. Sairaalapaikkojen määrä on vähentynyt roimasti viimeisten 20 vuoden aikana.
”Tämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Olen miettinyt, että eikö hoidon tärkeyttä ymmärretä? Korona kirkasti, että mielenterveys on kiinnostavin näkökulma ihmiselämään. Tämä on merkityksellistä työtä.”
Ihmismieli on ollut kovilla pandemian vuoksi jo pitkään. Nyt meitä kuormittaa myös kiristynyt maailmantilanne ja Ukrainan sota. Kriisit heijastuvat uutisten kautta myös psykiatrisen osaston potilaisiin.
”Ihmisillä on enemmän pelkoa ja ahdistusta.”
Anni Saukkola valittiin alkuvuodesta Mieli ry:n Hyvän mielen lähettilääksi. Tittelin myötä hän on sitoutunut pitämään mielenterveysteemaa esillä tämän vuoden ajan.
Miten pää pidetään kasassa näinä aikoina?
”Infotulva lamaannuttaa ja luo uhan tunteen. Kannattaa rajata ruutuaikaa ja keskittyä asioihin, jotka tuovat mielihyvää. Positiivinen mielenterveys ja resilienssi syntyvät omista rajoista. Et voi tehdä enempää kuin oman osasi”, Anni Saukkola sanoo.
Rajojen vetämisessä on riittänyt petrattavaa hänellä itselläänkin.
Mistä apu auttajalle?
Adhd, polvikipu, epämääräiset vatsaoireet, parkinson, päänsärky. Terveyskeskuslääkäri saattaa törmätä vastaanotollaan kymmeneen eri vaivaan työpäivänsä aikana. Yksiselitteisiä käyttöohjeita potilaisiin ei ole. Kaikki on uutta, olo on epävarma.
Tämä imi Anni Saukkolasta kaikki mehut hänen ensimmäisessä työpaikassaan.
”Olin aivan työurani alussa ja voimavarani olivat täysin loppu. Miten surkea tilanne!”
Huolestuttavinta oli kuitenkin se, kuinka normaalina hän omaa tilannettaan piti. Burn out ikään kuin kuului asiaan. Siitä oli tullut sukupolvikokemus.
Saukkola syyttää rakenteita.
”Miksi esimerkiksi lääkärin pitää suorittaa yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelu heti uran alussa, vaikka juuri terveyskeskus on se kaikkein vaativin paikka? Miksi omaan hyvinvointiin ei opasteta osana opintoja?”
Lääkärit ja hoitajat työskentelevät muiden hyvinvoinnin hyväksi. Työhön kohdistuu isoja odotuksia, onhan kyse muiden terveydestä, elämästä ja kuolemasta.
”Auttamistyössä tunteet ovat aina pelissä. Se on myös työn suola, mutta liika on aina liikaa. Vaarana on myötätuntouupumus.”
Murheellisena anekdoottina Anni Saukkola mainitsee, että terveydenhuollon ammattilaisilla, kuten lääkäreillä ja hoitajilla, on masennusta useammin kuin muulla väestöllä keskimäärin. Itsemurhakuolleisuuskin on suurempaa.
Samalla terveysammattilaiset käyttävät muita vähemmän mielenterveyspalveluja.
”Tässä vallitsevat kaksoisstandardit. Työskentelemme terveyden ylläpitämiseksi, mutta mahdollisuus ylläpitää omaa terveyttä on usein muita huonompi. Isoissa sairaaloissa työterveyshuolto ei usein kata mielenterveyspalveluja, kuten psykologikäyntejä tai lyhytterapiaa. Samalla puhutaan, että hoitajat ja lääkärit ovat yhteiskunnan selkäranka ja ihmetellään, miksi hoitajat pakenevat alalta.”
Toinen syy siihen, miksi terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät muita vähemmän mielenterveyspalveluja, voi Saukkolan mukaan olla leimautumisen pelko. Kaikkivoipaisuuden myytti elää vahvana. Auttajasta ei voi tulla autettava, se on huonon auttajan merkki.
”Toivon, että terveysammattilaiset voisivat puhua omista vajaavaisuuksistaan avoimemmin. Jos emme voi hyvin, miten voimme auttaa muita?”
Auttajat ovat usein itseltään paljon vaativia ja tunnollisia ihmisiä ja tämänkin vuoksi vaarassa uupua. Anni Saukkola tunnistaa nämä piirteet itsessään.
”Itsetuntemuksessa on auttanut psykoterapia. Aina ei tarvitse toimia vaativien ajatustensa mukaan.”
Terveyserot vain kasvavat
Hoitajien joukkopakoon Anni Saukkola määräisi paremman työterveyden lisäksi muitakin lääkkeitä:
Kuunnelkaa työntekijää.
Älkää vaatiko konemaisia suorituksia.
Lisää joustoja uralle.
Korvaus kohdilleen!
”Systeemissämme ei anneta painoarvoa yksittäisen työntekijän hyvinvoinnille. Tarvitsemme sitä tukevia päätöksiä. Ne kyllä maksavat itsensä takaisin.”
Terveyserot kasvavat Suomessa jatkuvasti, ja tämä huolestuttaa Anni Saukkolaa. Terveydenhuollon fokuksen pitäisi olla sairauksien ennaltaehkäisyssä, mutta vastuu siitä näyttäisi kaatuvan nyt yksilön niskaan.
On paljon heitä, jotka heti herättyään tarkistavat älysormuksistaan, miten ovat nukkuneet, mutta on myös paljon heitä, joilla ei ikinä olisi tuollaiseen varaa ja voimia.
Lääkärin tutkintoon ja valkoiseen takkiin on historiassamme liitetty aina valtaa ja arvokkuutta.
Etäisyyttä ylläpitää Anni Saukkolan mukaan tuttu kiusa, ajanpuute.
”Haluan lääkärinä keskittyä ihmisen kohtaamiseen ja lääketieteeseen, mutta tämän sijaan aika menee tulostinten kanssa taisteluun, postittamisiin ja siihen, että vien instrumentteja huoltoon.”
Anni Saukkolan mukaan lääkärin valta-asema näkyy myös ihmisten suhtautumisessa.
”Lääkäreitä pidetään vaikeasti lähestyttävinä ja siinä meidän pitäisi kehittyä. Potilas saattaa arastella häpeälliseltä tuntuvia vaivojaan, vaikka ne ovat meille arkipäivää. Ihmisiä me olemme siinä missä muutkin.”
Lue myös: Antoi lapsensa jo huostaan – Näin itsemurhaa suunnitellut Kristina nousi umpikujasta