Milloin kannattaa hakeutua terapiaan? Näin voit varautua jo ennalta ja saat terapiasta enemmän irti - Lue psykoterapeutin vastaukset 10 kysymykseen

Voiko terapiasta saada apua ongelmiinsa? Millainen terapeutti osaisi auttaa? Milloin on syytä hakeutua terapiaan?

Näin 10 kysymykseen vastaa asiantuntijamme psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti Anna-Mari Nurminen terapiasta ja sen mahdollisuuksista mielen hoidossa.

1. Miksi terapeutille puhuminen voi auttaa?

Monissa tilanteissa voi riittää että pohtii asioita itsekseen tai ystävän kanssa, mutta jos ongelmat jatkuvat eikä löydä vastausta tai tuntuu että tarvitsee ulkopuolista näkökulmaa, psykoterapiaa voi suositella.

Kun uskaltaa tutkia omaa mieltään ja selittää sitä ulkopuoliselle henkilölle, joutuu pukemaan asiat sanoiksi. Silloin ne tulevat myös itselle uudella tavalla näkyviksi. Psykoterapiassa ihminen oppii usein myös havainnoimaan mielensä toimintaa, miten se tyypillisesti reagoi eri tilanteissa, minkälaisista käsityksistä minäkuvamme rakentuu ja millaisia ajatusten kehiä toistamme.

2. Millaisiin ongelmiin terapia voi auttaa?

Jotkut tulevat terapiaan kasvattaakseen itsetuntemustaan. Ihmisellä voi olla vaikka kokemus, että kahden vuoden seurustelun jälkeen alkaa aina ajatella, että ei tästä tule mitään. Se saa kysymään, jaksanko enää aloittaa alusta ja mitä minussa tapahtuu kun päädyn aina tähän tilanteeseen.

Terapiaan tullaan myös silloin, kun on kohdannut jotain todella hankalaa tai traumaattista tai tietyt mielenterveyden ongelmat toistuvat ja aiheuttavat jatkuvasti kitkaa.

Psykoterapiassa tehdään yhdessä salapoliisityötä, selvitetään mistä tässä oireessa oikeasti on kyse tämän ihmisen elämässä.

Lue myös: Kun trauma onkin outojen ja odottamattomien oireiden takana – Näin traumaoireet voivat aktivoitua vuosienkin päästä

3. Miten psyko­terapeutille puhuminen voi auttaa masentunutta?

Masennuksessa on tyypillistä, että ihminen on jäänyt jotakin vaille, joko hän on kulunut loppuun ja menettänyt voimansa tai hänellä on syvä yksinäisyyden tai merkityksettömyyden tunne. Psykoterapiassa lähdetään yhdessä tutkimaan, mistä masennusoire kertoo.

Psykoterapeutit on koulutettu huomaamaan toisen ihmisen mielen toimintaa. Esimerkiksi joku saattaa herkästi tulkita vaikkapa niin, että jokin tilanne oli hänen vikansa. Ammattilainen osaa myös ehdotella, että voiko olla, että ajattelet muissakin tilanteissa samanlaisesti, itseäsi syyttäen.

Terapiassa psykoterapeutti voi antaa asiakkaalle kotitehtäviä, vaikka päiväkirjan pitämistä siitä, kuinka paljon ajattelee negatiivisen kautta. Se on tiedonkeruuta omasta tavasta ajatella.

Kun oppii havainnoimaan mieltään, on mahdollista oppia huomaamaan, että nyt minun mieleni paahtaa taas masennuksen moottoritiellä ja päätelmät johtavat kohta siihen, että olen huono. Kun tajuaa tämän oman ajattelun kehämäisyyden, on mahdollista pysäyttää se ja hakea vaihtoehtoja.

4. Auttaako masennukseen siis oman ajattelutavan muuttaminen?

Aivot rakentuvat fysiologisesti kuin tieverkosto, eli siellä on eritasoisia yhteyksiä. On moottoriteitä ja pieniä kyläteitä. Ne aivojen reitit, joita käytetään paljon, vahvistuvat. Siksi masentuneen tapa ajatella vahvistaa usein masennusta.

Masentunut on altis tulkitsemaan negatiivisesti, että aina minulle käy näin huonosti tai tämä johtuu minusta, olen viallinen ja siksi asiat menivät näin. Jos tekee pikku virheen, masentunut ajattelee, että taas minä mokasin, joku toinen ajattelee, että sattuipa hassusti.

Lue myös: Kun mieli muistuttaa ikävistä muistoista ja ajatuksista, katkeruus hamuaa myös valtaan – Milloin terapia on tarpeen?

5. Miten eri terapiasuuntauksista osaa valita itselle sopivan?

Ei tarvitse tietää ennalta, minkä koulukunnan psykoterapiaa hakee. Kaikissa suuntauksissa ajatellaan, että heillä on paras suuntaus. Asiaa on tutkittu paljon ja tulos on toistuvasti se, että eri terapiamuodoilla saadaan hyviä tuloksia.

Tärkeintä on, että asiakkaalla on oman psykoterapeuttinsa kanssa toimiva yhteistyösuhde. Terapeuttinen työskentely vaatii paljon luottamusta. Se on herkkää hommaa. Siksi on tärkeää, että asiakkaan ja terapeutin luontainen rytmi ja ihmisenä olemisen tapa synkkaavat riittävän hyvin yhteen.

Lue myös: Pariterapia on monen pariskunnan viimeinen oljenkorsi – Ota apu vastaan ja lue psykologin vastaukset 10 kysymykseen pariterapian hyödyistä

6. Mistä tunnistaa itselle sopivan terapeutin?

Se natsaako, selviää vain tutustumalla. Aluksi kannattaa varata itselleen yksi tutustumiskäynti.

Yksi tarvitsee sitä, että saa rauhassa miettiä eikä terapeutti keskeytä tai kommentoi, toiselle taas pitkät hiljaiset tauot ovat kiusallisia. Joku alkaa epäillä, onko terapeutti läsnä tai hiljaisuus voi ahdistaa ja sitä alkaa täyttää puheella.

Terapeutit ovat erilaisia ihmisiä ja toimivat aina omalla persoonallaan. Hammaslääkärillä voi käydä oikein hyvin, vaikka hänen persoonansa olisi hyvin erilainen kuin itsellä, mutta psykoterapiaan tarvitaan riittävän hyvä yhteistyösuhde, että syntyy tuloksia.

Terapeutti velottaa tutustumiskäynnistä oman käyntitaksansa. Valitettavasti on niin, vaikka olisi saanut Kelalta päätöksen kuntoutuspsykoterapiaan, tutustumiskäyntiä ei lasketa siihen koska kuntoutus ei vielä ala siitä. Vähävaraisilla tämä on ongelma.

7. Mitä kannattaa tehdä, jos psykoterapeutin tapa toimia tuntuu itsestä väärältä tai ärsyttävältä?

Jos on jo aloittanut psykoterapian ja työskentely alkaa kaihertaa, on tärkeää puhua siitä. Jos esimerkiksi vaivaa se, mitä terapeutti miettii, kun hän on hiljaa, sitä kannattaa kysyä. Tällainen on normaalia keskustelua psykoterapiassa.

Asiakas hyötyy, kun uskaltaa esittää toiveita ja kertoa toiveistaan. Koulutettu ammattilainen osaa keskustelujen myötä vastata täsmällisemmin asiakkaan tarpeisiin.

8. Mihin kannattaa varautua?

Psykoterapia vie aikaa ja voi olla välillä kuormittavaa. Siksi kannattaa varata tilaa elämästään ja mielestään. Usein asiakas huomaa, että ei voi mennä suoraan töihin terapiasta, vaan tarvitsee hengitystauon, että saa tilaa palautumiseen ja mietiskelyyn.

Sen lisäksi, että terapia vie aikaa ja voimia, se myös maksaa. Kuluihin kannatta varautua jo etukäteen.

Lue myös: Liika murehtiminen voi olla uuvuttava noidankehä – Lue 10 neuvoa, joilla pääset eroon turhasta murehtimisesta ja irti huolimyllystä

9. Miten ensimmäiseen terapeutilla käyntiin voi valmistautua?

Voi miettiä etukäteen, minkälaisia minun ongelmani ovat ja mihin haluan saada apua, mikä minua häiritsee. Mitä konkreettisemmin osaa kuvailla, sitä paremmin terapeutti saa kiinni ongelmasta. Myös tavoitteita voi miettiä valmiiksi.

Voi käydä niinkin, että omassa mielessä on tavoite jota ei voi saavuttaa terapialla. Kun jokin ihmissuhde on hankala, joku voi hakea, miten saisi muut ihmiset, kuten puolison, muuttumaan. Psykoterapiassa lähdetään aina siitä, että vain itseään voi muuttaa, ei muita.

Myös läheinen voi olla se, joka vaati, että pitää mennä hoitoon. Kun tavoite tulee ihmisen ulkopuolelta, se on yleensä hankala tilanne. Ihmisen omat tavoitteet voivat olla jotain aivan muuta.

10. Pitääkö terapiassa aina käydä läpi lapsuutta?

Ei tarvitse aina, esimerkiksi jos masennus on puhjennut viime vuosina jonkin vastoinkäymisen, vaikkapa ihmissuhteen vuoksi. On vaikka tullut petetyksi, ero tai konkurssi, ei niillä aina ole yhteyttä lapsuuteen.

Toisaalta lapsuus on keskeinen aika elämässä, silloin opitaan ensimmäiset käsitykset, minkälaisia me olemme ja ne käsitykset elävät meissä. Usein terapiassa voidaan piipahtaa lapsuudessa, mutta ei se niin ole, että sieltä löytyisi aina ongelman ydin.

Lukuvinkki! Anna-Mari Nurminen: Mieli hoidossa – kokemuksia psykoterapiasta, toivosta ja onnistuneesta muutoksesta

Lue myös: Laulaja Matti Esko hoiti surun aiheuttamaa masennusta terapialla: ”En osannut ajatella, että minun pitäisi antaa itselleni aikaa surra menetyksiä”

Laulaja Matti Esko. © Ari Heinonen/Otavamedia