Kun trauma onkin outojen ja odottamattomien oireiden takana – Näin traumaoireet voivat aktivoitua vuosienkin päästä

Jaa artikkeli
trauma voi oireilla oudosti
Traumaperäisen oireilun voi laukaista esimerkiksi ääni, haju tai tietynlainen tilanne. © iStock
Outo tunnetila, halvausoire tai kipu voi johtua hoitamattomasta mielen haavasta. Mystisesti ja odottamatta oireileva trauma voi olla ammattilaisillekin haasteellinen diagnosoitava.

Trauma näkyy liian monen arjessa. Psykologi, psykoterapeutti Anne Suokas työskentelee johtajana Traumaterapiakeskuksessa, jossa autetaan ihmisiä tunnistamaan ja käsittelemään traumaoireet ja niiden taustalla olevat tapahtumat.

Kun miesystävä heitti riidan päätteeksi lautasen seinään, Sallan filmi katkesi. Hän havahtui keittiön nurkasta lattialta sikiöasentoon käpertyneenä.

Kesken aamuvuoron Paulan oikea käsi valahti hervottomaksi. Oire vaikutti halvaukselta, mutta pään magneettikuvasta ei löytynyt mitään selittävää.

Eero oli ajanut autoa koko ikänsä. Yhtäkkiä, keskellä moottoritietä, häneen iski voimakas tunne siitä, että hän tarkkailee itseään tilanteen ulkopuolella. Hän alkoi jännittää ajamista.

Salla, Paula ja Eero kärsivät traumaperäisestä oireilusta. Sallan äkillinen oire juonsi juurensa väkivallan kokemukseen lapsuudessa. Paulan kotona oli ollut tulipalo ja Eero oli joutunut odottamatta henkeä uhkaavaan tilanteeseen työssään ambulanssinkuljettajana.

1. Mistä voi tietää, että trauma aiheuttaa oudon oireen?

Traumaoireilun tunnistaminen on usein haasteellista. Koska varsinkaan fyysisiä oireita ei usein osata tunnistaa trauman aiheuttamiksi, niistä seuraa raskaita ja tarpeettomia tutkimuskierteitä.

2. Mitä mielelle tapahtuu, kun se traumatisoituu?

Trauma on mikä tahansa kokemus, joka on mielelle ja ruumiille ylivoimainen. Uhkaavassa tilanteessa luontainen puolustusjärjestelmämme aktivoituu. Stressireaktiossa normaali havainnointi ja muistiin tallentaminen häiriintyvät ja aistitoiminnot kapeutuvat, jolloin eheiden kokemusten muodostuminen vaikeutuu.

Uhkaavan tilanteen jälkeen mieli yrittää eheyttää kokemuksen kokonaiseksi, omaelämäkerralliseksi tapahtumaksi. Jos tämä epäonnistuu, kokemus jää ikään kuin itsestä erilliseksi.

Trauma tallentuu kehoon hajanaisesti eri aistialueille. Mieleen voi nousta tunnetiloja, aistimuksia tai hajanaisia välähdyksiä, mutta traumasta ei ole tullut tahdonalaista muistoa, joka olisi palautettavissa mieleen ja siirrettävissä pois mielestä.

Lue myös: Kun isä puukotti pienen lapsensa Porvoossa, Seppo Ijäs hälytettiin paikalle – Järkyttävä rikos jätti jäljet poliisiinkin

3. Mikä voi laukaista traumaoireet?

Laukaisijana voi toimia mikä tahansa asia ympäristössä, joka muistuttaa jollakin tavalla trauman aiheuttaneesta tapahtumasta. Esimerkiksi tunne, haju, ääni, jokin esine tai tietynlainen tilanne voi aktivoida trauman.

Mieli reagoi tilanteeseen ikään kuin tapahtuma olisi uudelleen läsnä; kokemus ei ole päättynyt, vaan se aktivoituu uudelleen joka kerta, kun jokin muistuttaa siitä.

Lue myös: Laulaja Matti Esko hoiti surun aiheuttamaa masennusta terapialla: ”En osannut ajatella, että minun pitäisi antaa itselleni aikaa surra menetyksiä”

4. Miksi trauma voi aktivoitua jopa vuosien jälkeen?

Yleensä tähän liittyy jokin aiempi ylivoimainen tapahtuma, joka vie takaisin trauman aiheuttaneeseen tilanteeseen. Jos esimerkiksi läheisen dramaattisesta menetyksestä johtuen suruprosessi on lukkiutunut ja ohitettu, jokin uusi kuolema tai syntymä voi laukaista oireet.

On tapauksia, joissa esimerkiksi lapsena koettu eetterinukutus on toiminut ruokki­vana traumana: nukutuskokemus ei ole koskaan vaivannut, mutta aikuisiällä sama henkilö on lähellä hukkua, ja näistä kokemuksista yhdessä syntyykin voimakas traumareaktio.

Jos äkillisestä traumasta toipuminen pitkittyy, taustalla on usein jokin tällainen ruokkiva muisto. Ampumavälikohtausten ja isojen onnettomuuksien yhteydessä tällaisia muistoja syntyy usein joukoittain. On tärkeää tiedostaa, että joillakin ihmisillä nämä ruokkivat traumat aktivoituvat myöhemmin elämässä.

Traumasta johtuva fyysisen toimintakyvyn menetys johtaa pahimmillaan lääketieteelliseen selvittelykierteeseen vuosikausiksi.

Lue myös: Konginkankaan turmassa loukkaantunut Saana Kiviranta joutui vuosien taisteluun lääkäreiden, vakuutusyhtiön ja masennuksen kanssa

5. Minkälaisia traumaoireet ovat?

Yksittäisissä traumoissa tyypillisiä ovat puolustukseen liittyvät reaktiot: pakoreaktio, jähmettyminen tai paniikki. Pintaan voi nousta myös jokin muu koettuun tilanteeseen liittyvä tunnekokemus.

Trauma voi oireilla myös somaattisesti: ihmiselle voi tulla aistipuutoksia, yhtäkkisiä halvaustyyppisiä oireita, epileptiseltä oireilulta vaikuttavia kouristuskohtauksia tai muita hyvin voimakkaita fyysisiä oireita.

Ne voivat pahimmillaan viedä toimintakyvyn kokonaan, ja niiden lääketieteellisestä selvittelystä syntyy pahimmillaan vuosikau­sien ­pituisia kierteitä. Tätä tapahtuu todella paljon.

Entisaikojen tautinimike hysteria oli mysteeri, jolle etsittiin usein selitystä muun muassa naisen seksuaalisuudesta. Nykyisin tiedetään, että entisaikojen hysteriapotilaiden oireilun taustalla oli hyvin usein emotionaalinen trauma.

Lue myös: Jouppilan nelosten äiti ei koskaan pyytänyt anteeksi – Helena-tytär kävi viime hetkiin asti sairaalassa toivoen, että äiti antaisi edes hitusen rakkautta

6. Voiko oireita tunnistaa itse?

Yksittäisistä traumaattisista tapahtumista syntyvät oireet ovat usein helpommin tunnistettavissa. Vakavissa traumoissa kokemus voi olla eriytyneenä osiksi.

Mitä hajanaisempi kokonaisuus traumakokemuksesta syntyy, sitä vaikeampi havaintoja on yleensä tehdä itse. Tällaista traumatisoitumista synnyttävät tyypillisesti erilaiset pitkittyneet tai toistuvat tilanteet.

Nykyisin ymmärretään, että kompleksinen trauma on kuin kymmenpäinen hirviö, jonka erilaiset oireet voivat nostaa päätään vuorotellen tai yhtä aikaa. Masennus, päihdeongelma, ruumiilliset oireet ja ahdistus piilottavat alleen vakavan traumatisoitumisen kokonaisilmiön.

Kompleksinen posttraumaattinen stressireaktio eli CPTSD on saanut oman psykiatrisen tautiluokituksen vasta hiljattain. Tähän saakka siihen on ollut vaikeaa saada apua, koska hoitoa on tarjottu sen oireen mukaan, mikä kulloinkin on noussut pintaan.

Uuden diagnoosin ansiosta tilanne nähdään kokonaisuutena. Hoito voidaan kohdentaa varhaisen traumatisoitumisen seurauksiin, ja myös seurata tutkimusten avulla hoidon vaikutuksia.

Lue myös: EMDR- eli silmänliiketerapia auttaa selviytymään psyykkisestä traumasta – Terapeutti: ”Erilaisten pelkotilojen EMDR-hoidosta on myös hyviä tuloksia”

7. Voiko traumaoireet saada loppumaan?

Kyllä voi. Vaikka traumaoireet olisivat kuinka vakavia, psykoterapia on niihin tehokas hoitomuoto. Trauman yhteydessä ei tapahdu mitään sellaista, mikä aiheuttaisi aivojen toimintakyvyn laskua tai muita peruuttamattomia vaurioita.

On olemassa todella tehokkaita traumaoireiden poistomenetelmiä. Esimerkiksi EMDR, jota sanotaan myös ”silmänliiketerapiaksi”, voi olla yksittäisten traumojen kohdalla nopea apu – menetelmän avulla on onnistuttu poistamaan aivan sietämättömiäkin traumamuistuttajia.

Vaikeammissa häiriöissä psykoterapiatyöskentelyllä saadaan hyviä tuloksia.

Kun trauma oireilee fyysisesti, tutkimuskierteet voivat olla pitkiä. Esimerkiksi toistuvat tähystykset voivat toistaa ja pahentaa traumaa. Turhat tutkimukset kuormittavat ihmistä ja terveyspalveluita.

Jos tietoa traumoista ja tehokkaita traumatisoitumisen arviointikeinoja saataisiin jalkautettua perusterveydenhuoltoon, vältyttäisiin turhilta, kalliilta tutkimuksilta. Ihmisille saataisiin oikeanlaista apua.

Tapauskertomuksissa mainittujen henkilöiden nimet on muutettu.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 6/21.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X