Näyttelijä Vesa Vierikko on kiireinen eläkeläinen, joka haaveilee elävänsä 120-vuotiaaksi – ”Tosin se ei ole todennäköistä, kun olen tupakoitsija”
Vesa Vierikko kiittää menneisyyden itseään siitä, että teki kaikki mahdolliset työkeikat. Nyt eläke on hyvä.
Vesa Vierikko on 67-vuotias eläkeläinen sekä kiireinen näyttelijä. Seura tapasi Vierikon Pelle Hermanni -elokuvan pressitilaisuudessa.
Vesa Vierikko on 67-vuotias näyttelijä, joka on virallisesti eläkkeellä, mutta silti töissään kiireinen.
Vierikon voi joulukuussa nähdä Pelle Hermanni ja hypnotisoija -elokuvan pääroolissa sekä Kansallisteatterin lavalla ja kuulla ääninäyttelijänä TV2:n tämän vuoden lasten Joulukalenterissa.
Vesa Vierikko, onko sinulla viime aikoina soinut Pelle Hermannin tunnari päässä?
”Ei, olen jotenkin ylittänyt jo sen vaiheen. Alkuperäisen tv-ohjelma Pelle Hermannin tunnusmusiikin muistan kyllä hyvin, sitähän soittaa vähän viallinen, epävireinen posetiivi. Olen sitä nuoruudessani jo niin paljon kuunnellut, ettei se enää häiritse, vaikka moni sanookin, että tunnari jää kiusallisella tavalla korvamadoksi pyörimään.”
Mikä on ensimmäinen muistosi Pelle Hermannista?
”Esikoislapseni syntyi vuonna 1975, ja kyllä meillä lasten kanssa katsottiin aina Pikku Kakkosta, jossa Pelle Hermannikin esiintyi. Muistan, että nimenomaan esikoista Pikku Kakkosen ohjelmista eniten kiinnosti Pelle Hermanni.”
Kuinka paljon poimit omaan Pelle Hermaniisi sieltä alkuperäisestä Veijo Pasasen esittämästä Hermannista?
”Niin paljon kuin on inhimillisesti mahdollista. Aloin jo 70-luvulla toistella näitä Hermannin hokemia kuten voi änkeröinen ja mansikan molluskoita. Kaiken tuollaisen olen halunnut pitää omassakin roolissani, koska katson niiden kuuluvan hahmon maneereihin. Kun tutustuin Teatterikorkeakoulussa Pirkka-Pekka Peteliukseen, huomasimme, että kumpikin osaa esittää Pelle Hermannia.”
Näistä kahdesta uudesta Pelle Hermanni -elokuvasta puuttuu se pelottava leijuva keppi.
”Kepakko! Jos kolmas elokuva vielä tehdään, niin vaadin, että se on jollain lailla mukana. Käkättävä, leijuva Kepakkohan oli silloin aivan käsittämätön ilmestys. Karttakeppi, jolla on suu, ja johon painovoimakaan ei vaikuttanut.”
Lastenohjelmista puheen ollen, olet mukana myös Pikku Kakkosen tämän vuoden Joulukalenterissa.
”Joo, ääniroolissa. Olen se vanha koira. Roolihahmo on vanha ja viisas, toisin kuin minä. En livenä koskaan nähnyt sitä koiraa, vaan kävin vain äänittämässä repliikit.”
Lisäksi olet myös Kansallisteatterin Ensimmäinen tasavalta -näytelmässä, jossa esität K. J. Ståhlbergiä. Hahmoja laidasta laitaan pellestä presidenttiin.
”Se on näyttelijän arkea. Ensimmäinen tasavalta on muuten todella hyvä näytelmä, suosittelen hankkimaan liput alkuvuoden 2024 esityksiin. Lisäksi kävin syksyllä myös Kyllä isä osaa -leffan kuvauksissa, eli olen siinäkin mukana. Outoahan tässä kaikessa on se, että olen eläkkeellä. Nyt on, näköjään, aikaa tehdä töitä.”
Olet seitsemän lapsen isä. Onko isyys vaikuttanut sinuun näyttelijänä?
”On. Minusta tuli vuonna 1975 isä ja sitten 1976 aloitin Suomen Teatterikoulussa [Teatterikorkeakoulun edeltäjä]. Ei tarvinnut miettiä, että miksi opiskelee. Siksi, että on nopeasti saatava ammatti ja päästävä töihin. Isyys on ollut aika iso taustalla oleva ponnin. Että on tehtävä töitä, kun on lapsia elätettävänä.”
Sinulla on monen ikäisiä lapsia, miten isyys arkeasi ohjailee?
”Ensimmäisessä liitossani sain neljä lasta ja nyt tässä toisessa kolme. Ensimmäinen vaimoni oli sitä mieltä, että hän haluaa hoitaa lapset kotona itse. Työnjako oli siinä hyvin selkeä.
Otin vastaan kaikki keikat, mitä vain mahdollista. Kiitän itseäni nyt, että tein silloin kaikki työt, koska nyt minulla on hyvä eläke. Onneksi radioihin alettiin tehdä 80-luvulla mainoksia, perheeni sai sitä kautta elämiseen rahaa.
Ryhmäteatterin palkkahan oli silloin aika pieni, sillä sai ruokapöytään maidot ja varsinainen ruoka tuli radiosta.”
Mistä vielä haaveilet?
”En näyttelijänä osaa enää kauheasti haaveilla mistään. Mutta noin muutoin haaveilen eläväni hyväkuntoiseksi 120-vuotiaaksi. Tosin se ei ole kauhean todennäköistä, koska olen tupakoitsija ja juon joka päivä ainakin vähän keskiolutta.”