Näyttelijä Santtu Karvosen sielu lepää teatterissa, jossa yhteys yleisöön on välitön – ”Kaikki tapahtuu vain kerran, eikä uusintaottoja ole”
Santtu Karvonen, 43, on lohjalaissyntyinen näyttelijä.
Näyttelijä Santtu Karvonen tunnetaan monista tv-sarjoista kuten komediasarja Sunnuntailounaasta sekä elokuvista kuten Napapiirin sankarit 2 ja Napapiirin sankarit 3. Hänen suurin rakkautensa näyttelijänä löytyy kuitenkin teatterista, jossa hän viihtyy komediallisten hahmojen lisäksi myös vakavissa rooleissa.
Sellainen on tarjolla Ryhmäteatterin lokakuussa ensi-iltansa saavassa Kööpenhaminassa, jossa Karvonen esittää saksalaista tiedemiestä Werner Heisenbergia, joka oli todellinen historiallinen henkilö.
Heisenberg sai vuonna 1932 Nobelin fysiikanpalkinnon kvanttimekaniikkaan liittyvästä tutkimuksestaan. Myöhemmin Heisenberg tuli tunnetuksi natsi-Saksan ydinenergiaohjelman johtajana. Tässä työssä hänen tärkeimpiä tehtäviään oli kehittää natseille ydinase, joka ei tosin ehtinyt koskaan valmistua.
Heisenbergin parhaiden ystävien ja etevimpien kollegoiden joukkoon kuului tanskalainen Nils Bohr. Miesten välinen ystävyyssuhde sai oudon lisämausteen, kun natsi-Saksa miehitti Tanskan. Tämä on myös Kööpenhaminan lähtökohta.
Santtu Karvonen, sinut on nähty useissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Mikä on teatterin merkitys sinulle?
”Erittäin suuri. Rakastan tehdä televisiota ja elokuvia, mutta sieluni lepää teatterissa. Ja sen takiahan minä olen teatterikorkeakouluun hakenut, että halusin tulla teatterinäyttelijäksi.
Se on kuitenkin näyttelemisen kuningatarlaji, jossa kaikki tapahtuu vain kerran, eikä uusintaottoja ole. Yhteys yleisön kanssa on välitön ja jokainen veto on erilainen. Siinä koko esityksen henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen, josta tulee ainutlaatuinen lataus ja summa. Kyllä teatteri tulee aina olemaan se juttuni.”
Kööpenhamina-näytelmän roolihahmosi ydinfyysikko Werner Heisenberg oli hyvin mielenkiintoinen henkilö. Kuinka hyvin olet tutustunut hänen historiaansa?
”Hänen henkilöstään olen lukenut aika paljon, vaikka hänen tutkimastaan kvanttimekaniikasta en tajua hölkäsen pöläystä.
Näytelmä pyörii aika paljon Heisenbergin ja tanskalaisen Nils Bohrin henkilösuhteiden ympärillä, ja niitä on paljon sekä yksin että yhdessä työryhmän kanssa mietitty.”
Minkälainen henkilö Heisenberg mielestäsi oli?
”Äärettömän lahjakas nobelisti. Lähteideni mukaan nopea, impulsiivinen ja aiheistaan valtavasti innostuva. Hän oli välillä niin tohkeissaan, että hänen tutkimansa matemaattiset luvut menivät innostuksen vuoksi päin prinkkalaa.
Mielenkiintoista on, että Heisenberg ja Bohr olivat hyviä ystäviä ja kollegoita, sitten lisäksi myös vihollisia, kun Saksa miehitti Tanskan. On tulkinnanvaraista, oliko hän niin sanotusti hyvis vai pahis.”
Heisenberg työskenteli natsihallinnolle, mutta voiko häntä aivan natsina pitää?
”Heisenbergin hahmo kuvaa hyvin sitä, että totuudesta on monta eri versiota. Kirjalliset lähteet kuvaavat häntä patriootiksi, mutta se voi tietysti tässä yhteydessä tarkoittaa monenlaisia asioita. Ainakaan hän ei ollut natsipuolueen jäsen ja keskittyi vain tieteelliseen työhönsä.
On myös ristiriitaisia käsityksiä siitä, yrittikö hän määrätietoisesti rakentaa natseille ydinpommia, vai hidastaa sen valmistumista. Ehkä hän näki niin, että vaihtoehdot ovat joko Hitlerin tai Stalinin voitto, joista näki Hitlerin parempana.”
Eräät versiot Heisenbergista ja Bohrista nähdään myös tänä vuonna ilmestyneessä huippumenestyneessä Oppenheimer-elokuvassa. Oletko jo nähnyt sen?
”Liput on ostettu ja kalenteriin merkitty ilta, jolloin pääsen sen katsomaan. Kaksivuotiaan lapsen isänä ja pitkää päivää näyttämöllä tekevänä kaikki aika menee perheelle tai työlle. Mutta nyt olen puristanut kalenteriin ajan Oppenheimerillekin.”
Lapsista puheen ollen, olitte toivoneet vaimosi Pihla Penttisen kanssa lasta pitkään, kunnes se sitten lahjasoluhoidon avulla toteutui. Minkälaista isyys nyt on nämä kaksi vuotta ollut?
”Tosi ihanaa ja tosi kokonaisvaltaista. Vanhemmuus oli tosiaan hirveän toivottua ja se on sisältänyt koko sen tunteiden kirjon, jonka olin ajatellutkin kuuluvan vanhemmuuteen.
Väsymys ja pirteys ovat vuorotelleet, ennen kaikkea isyys on suurta rakkautta. Katselen joka päivä lastamme, että miten mahtava tyyppi hän onkaan ja päivä päivältä kehittyessään ja kasvaessaan muuttuu vain ihanammaksi.”
Ryhmäteatterin Kööpenhamina ensi-illassa 7. lokakuuta.
