Voidaanko Venäjän sotarikolliset saada vastuuseen? Ukrainassa on tällä hetkellä poikkeuksellisen monta tahoa tutkimassa sotarikoksia
Onko Venäjän hallinto mahdollista saada teoistaan vastuuseen, kuten natsit Nürnbergin oikeudenkäynneissä? Moni taho tekee hartiavoimin töitä sen eteen.
Ukrainassa on parhaillaan monia eri tahoja, jotka tutkivat Venäjän tekemiä sotarikoksia.
Myös sodassa on sääntönsä. Jos sääntöjä ei noudata, kyse on sotarikoksesta. Kansainvälisten oikeussääntöjen mukaan esimerkiksi siviileihin kohdistetut iskut määritellään sotarikoksiksi.
”Keskeisten energiatuotantolaitosten tuhoamispyrkimykset tullaan varmasti aikanaan tuomitsemaan myös sotarikoksina. Iso oikeudellinen keskustelu tulee olemaan, että katsotaanko ne myös terroriteoiksi”, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo.
Venäjä on toteuttanut Ukrainassa vakavia sotarikoksia, muun muassa raiskaamalla ihmisiä ja pommittamalla energialaitoksia. Sähkön puuttuminen vaikuttaa ratkaisevalla tavalla tavallisen ukrainalaisten arkeen.
”Kollegamme Center for Civil Liberties -kansalaisjärjestöstä joutui kirjoittamaan Nobelin rauhanpalkintopuhettaan kotonaan Kiovassa kynttilän valossa. Se on aika kuvaavaa.”
Venäjän tekemiset Ukrainassa tullaan tulevina vuosikymmeninä tutkimaan tarkkaan. Harvinaiseksi tilanteen tänä päivänä tekee se, että Ukrainassa on paljon sotarikoksia tutkivia tahoja, kun hyökkäyssota on vielä käynnissä.
Tutkimuksia tekee muun muassa kansainvälinen rikostuomioistuin ICC, mutta heidän selvitystyönsä jää osin rajalliseksi. Ukraina ei kuulu täysmääräisesti kaiken ICC:n juridiikan alle. Myös YK, jotkut EU-maat ja paikalliset kansalaisjärjestöt tekevät tutkimuksiaan Ukrainan kansallisten viranomaisten lisäksi.
”Center for Civil Liberties on yksi näistä sotarikostutkintaa tekevistä kansalaisjärjestöistä. He ovat haastatelleet kymmeniä tuhansia uhreja vuodesta 2014 lähtien. He ovat ottaneet vahvasti osaa keskusteluun siitä, miten sotarikostutkinta pitäisi järjestää, jotta uhrit saisivat oikeutta.”
Venäjä on aiemmin päässyt helpolla
Koordinointi eri tahojen välillä on usein osoittautunut ongelmaksi vastaavissa tapauksissa. Uhrien haastattelut pitäisi esimerkiksi toteuttaa huolellisesti: mahdollisimman laajasti, että ei jää katvealueita, ja toisaalta ettei samoja uhreja haastateltaisi useaan kertaan.
Tällaisista tapauksista ei ole tietoa Ukrainan tapauksessa, mutta riski on olemassa.
”Olisi tärkeää, ettei samoja ihmisiä vaadita kertomaan monia kertoja heihin kohdistuneista vakavista väkivallanteoista, kidutuksista tai raiskauksista. Sotarikoshistoriasta tiedetään tapahtuneen sitäkin. Tutkitaan tarpeeksi ja laadukkaasti, muttei altisteta uhreja useille haastatteluille.”
Euroopan komissio on tukenut ajatusta erityistuomioistuimesta, jonka tarkoituksena olisi tutkia Venäjän sotarikoksia. Kaari Mattila pitää ehdotusta hyvänä.
”Puhutaan niin massiivisesta rikoskokonaisuudesta, että Venäjän johtajat pitäisi saattaa oikeasti vastuuseen. Ehdotus tuntuu perustellulta, ja EU näyttää tukevan sitä.”
Mattilan mielestä ei myöskään pitäisi unohtaa saman venäläishallituksen tekoja Tšetšeniassa, Moldovassa, Georgiassa, Malilla, Libyassa ja Syyriassa. Venäjä on päässyt aiemmin helpolla.
Venäjä on aiheuttanut Ukrainassa silmitöntä tuhoa. © Miska Puumala
Uusi Nürnberg?
Millä todennäköisyydellä Vladimir Putin ja Venäjän hallinto saadaan teoista vastuuseen? Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta Kaari Mattila huomauttaa, että sotarikollisia on tuotu kansainvälisen oikeuden eteen. Ketkä yksilöt Venäjältä ovat paikalla, sen näyttää aika.
”Diktaattoreita, hirmuhallitsijoita ja hyökkäyssotaan tai kansanmurhaan syyllistyneitä johtajia on saatu tuomiolle ICC:ssä tai muilla keinoin. Suomessakin istuu vankeudessa pitkää tuomiota Ruandan kansanmurhaan syyllistynyt henkilö.”
Mattilan mukaan useat asiantuntijat ovat ajatelleet, että Venäjän teoille pitäisi järjestää oma tribunaali, rikostuomioistuin, kuten toisen maailmansodan jälkeen Saksan teoille. Useat natsijohtajat tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynneissä.
”Puhuttiin niin massiivisesta määrästä laajoja ja vakavia rikoksia ihmisyyttä vastaan. Yksi vaatimusperuste omasta istuimesta on juuri tämä käsittämätön laajuus, mistä nyt puhutaan Ukrainan tapauksessa.”
Innovaatioita Suomesta?
Suomalaiset voivat tukea ukrainalaisia luotettavien avustusjärjestöjen kautta. Kaikilla isoilla kansainvälisillä järjestöillä on keräyksiä tällä hetkellä käynnissä. Tilanne Ukrainassa on järkyttävä erityisesti siksi, että siviilit joutuvat nyt kärsimään.
”Venäjä hyökkää ja tuhoaa nimenomaan energialaitoksia. Ihmiset ovat ilman sähköä, mikä tarkoittaa, ettei ole valoa ja on kylmä.”
Suomesta toimitetaan kenttäkamiinoita ja aggregaatteja, mutta Mattila pohti kollegansa kanssa, löytyisikö Suomesta uusia innovaatioita, joilla selviytyä energiapulasta ja kylmästä.
”Olisiko meillä vaikka ketteriä yrityksiä, joilta löytyy erityisosaamista esimerkiksi retkeilyn tai selviytymisen suhteen? Löytyisikö Suomesta joitain uusia, innovatiivisia ideoita, jotka auttaisivat valaisemiseen ja lämmitykseen?”
Täytyy myös varmistaa, että ukrainalaiset ovat keskeisessä osassa humanitäärisen avun jakelussa. Avun koordinoimiseen pitäisi ottaa mukaan Ukrainan viranomaiset ja kuntien toimijat, jotta apu yltäisi oikeiden ihmisten tarpeisiin, eikä jäisi katvealueita.
Mattilan mukaan suomalaiset voivat auttaa myös tukemalla ihmisoikeusjärjestöjä.
”Ihmisoikeusjärjestöt ovat vuosia varoitelleet, kuinka vaino, häirintä ja murhat ovat viime vuosina lisääntyneet. Kaikki ovat raportoineet tätä riskiä ja räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, mutta kova varoitus on kaikunut valitettavasti kuuroille korville.”
Kansainvälinen yhteisö ei ole Mattilan mielestä ollut hereillä ihmisoikeuksien osalta. Nyt jos koskaan panostukset ihmisoikeuksien turvaamiseen kannattaa tehdä, sillä Ihmisoikeusliiton pääsihteerin mukaan koko kansainvälinen ihmisoikeusjärjestelmä on uhattuna.
”Pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja alkaa tukea ihmisoikeusjärjestelmää muun muassa rahalla ja vahvistaa kansainvälistä oikeutta. Esimerkiksi ICC:n budjetti on pieniä pennosia verrattuna moneen muuhun asiaan.”
Sotahistorioitsija Antony Beevor on tutkinut viime vuodet Venäjän vallankumousta ja sisällissotaa. © iStock / Jesse Raatikainen