Erään Lapin sodan SA-kuvan tarina

Taistelun erikoisuuksiin kuului, että saksalaiset johtivat tulta kaupungintalon katolta, kun taas suomalaisten sodanjohto otti komentopaikakseen Jungonperän hyppyrimäen tornin. Molemmista paikoista näki lähes koko taistelualueen.

Yksi kuuluisimmista Lapin sodan SA-kuvista on Unto Hämäläisen otos, jossa suomalainen upseeri tarkastelee kiikareilla Kemijoen suunnasta kohoavia savupatsaita aamulla 8. lokakuuta. Kuvaan liittyy myytti, jonka mukaan Kemijoen suurten siltojen räjäytyksestä syntyi savupatsas ja koko Kemiä vavisuttanut paineaalto.

Parissakin arvovaltaisessa tutkimuksessa kerrotaan, että kello 8.45 kemiläiset pääsivät todistamaan rajua räjähdyksen ääntä ja pohjoisen suunnasta taivaalle noussutta sienimäistä savupatsasta. Valtaisa paineaalto syntyi tuolla kellonlyömällä Kemijoen siltojen räjäytyksestä. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Todellisuudessa tämä valtaisa räjähdys lienee tapahtunut Laurilan asemalla kello 9.13, jolloin kuuluisa kuva on merkitty otetuksi. Sillat romahtivat loiskahtaen veteen todennäköisesti noin puoli tuntia aiemmin.

Totuuden räjäytyksistä toi viimeksi esille Pohjolan Sanomien toimittaja Hannu Sarrala, jonka artikkeli aiheesta julkaistiin 4.5.2013. Sarrala haastatteli eläkkeellä olevaa historian lehtoria Martti Itkosta, joka oli 7-vuotiaana Kemijoen suurten siltojen tuhon silminnäkijä. Itkosen mukaan sillat kohosivat hitaasti ylös, repesivät ja putosivat alas. Kuului vain kumea jysähdys, eikä mitään sienimäisiä savupatsaita nähty.

Vahvistusta teorialle antaa Wolf Halsti, jonka mukaan Laurilan aseman ammusvaraston (tai ammusjunan, kirjoittajan huomio) valtavassa räjähdyksessä kaatui toistakymmentä suomalaista, sillä Erillinen Pataljoona 13 oli juuri tuolloin ohittamassa asemanseutua. ”Myöhemmin tulin huomaamaan että siltojen hävittäminen aiheuttaa hämmästyttävän vähän ääntä”, kertoi Halsti vuonna 1972 julkaistussa kirjassaan Lapin sodassa.

Kun saksalaiset räjäyttivät sillat, jäi suomalaisten yksi suurimmista tavoitteista koko Lapin sodassa saavuttamatta. Tärkeitä siltoja ei saatu ehjänä haltuun. Eräässä sotilasmuistelmassa lohen katoaminenkin pistetään saksalaisten tuhotyön piikkiin. Rakennettiinhan siltojen paikalle Isohaaran voimalaitos lohen nousun esteeksi 1940-luvun lopulla.