Digilehti Kirjaudu Tilaa
  • Asiat
    • Ajankohtaista
    • Historia
    • Mysteeri
    • Tiede & luonto
    • Tutkitut
  • Hyvinvointi
    • Terveys
    • Suhteet
    • Ravinto
    • Mielenhuolto
    • Liikunta
    • Kauneus
  • Ihmiset
    • Selviytyjät
    • Julkkikset
    • Kuninkaalliset
  • Viihde
    • Horoskooppi
    • Kilpailut
      • Seuranoppa
      • Paras juttu
      • Päivänsäde
    • Sarjakuvat
    • Urheilu
    • Kirjat
  • Matkailu
    • Kotimaa
    • Eurooppa
    • Muu maailma
  • Koti
    • Tekniikka
    • Sisustus
    • Raha
  • Blogit ja kolumnit
    • Galileon keskisormi
    • Isän pikajuna
    • Olympia Hollo
    • Oletteko muuten huomanneet
    • Luotettavasta lähteestä
    • Lähtee raiteelta kaksi
    • Suomen positiivisin
    • Kun lamppu sammuu
    • Näin opin koiraa
    • Tyylituomari Sami Sykkö
    • Jenni Haukio
    • Jari Tervo
    • Kaari Utrio
    • Markku Kuisma
    • Esko Valtaoja
    • Koikkalainen
    • Arkisto
  • TV-Maailma
    • Ohjelmaopas
Digilehti Kirjaudu Ohje

Siperian lista

Jaa artikkeli
Antero Raevuori
Arkisto Historia 4.12.2013 08:16

Sodan jälkeen sisäministeri Yrjö Leinon johdolla kommunistiseksi muuttunut valtiollinen poliisi eli ns. Punainen Valpo oli vuosina 1945–48 kerännyt Siperian listalle niiden suomalaisten nimet, jotka ”teloitettaisiin tai karkotettaisiin Siperiaan vallankaappauksen jälkeen tai Neuvostoliiton miehittäessä maan.”

Suomalaisissa kommunisteissa piili vahva usko siihen, että vaikka Neuvostoliitto ei heidän harmikseen jatkosodan päätteeksi miehittänyt Suomea, se tapahtuisi kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Olihan älymystö tuhottava Suomessa niin kuin se oli tuhottu myös Venäjällä bolshevikkien vallankumouksen jälkeen. Samoin olivat saksalaiset tehneet syksyn 1939 sotaretken jälkeen Puolassa, missä älymystön ja aatelisten lisäksi teloitettiin kaikki, jotka saattaisivat johtaa mahdollista vastarintaliikettä.

Valtaosan Siperian listoista kommunistit hävittivät myöhemmin, mutta Seuran kaksiosaisessa artikkelissa on noin 1 700 nimeä. Todellinen nimimäärä oli epäilemättä moninkertainen.

Risto Karlsson kirjoitti, että Punainen Valpo etsi mutta ei saanut haltuunsa valakirjakääröä, johon yli 3 000 Akateemisen Karjala-Seuran jäsentä oli kirjoittanut nimensä. Hyvin monet heistä olivat toimineet eri tehtävissä suomalaisten jatkosodassa miehittämillä rajantakaisen Itä-Karjalan alueilla.

Valakääröä piiloteltiin milloin missäkin, jopa maahan kaivetussa maitotonkassa ja mäntyharjulaisen maalaistalon seinälautojen alla, kunnes se lopulta suljettiin erään lauttasaarelaisen pankin tallelokeroon. Niinpä Valpon oli laadittava oma listansa. Kuulusteluja varten se kirjasi listaan ne AKS:n jäsenet, jotka se  kykeni haravoimaan esiin ilman valakirjaakin. Kaikki he olivat vaarassa.

Valpon listan henkilöt olivat lähes kaikki ylioppilaita tai akateemisen loppututkinnon suorittaneita miespuolisia suomalaisia –metsänhoitajia, lääkäreitä, agronomeja, arkkitehtejä, opettajia, varatuomareita, maistereita, insinöörejä. Erityisen runsaasti listalla oli pappismiehiä – pastoreita, kirkkoherroja, rovasteja ja rajaseutupappeja.

Punaisen Valpon etsivät täydensivät Siperian ehdokkaiden listaa vakoilemalla kokouksissa ja kouluissa, kuuntelemalla puhelimia, seuraamalla kirjoja ja lehtiä ja ottamalla vastaan satoja eri puolilta maata tulevia mitä kummallisimpia ilmiantoja:

Se ja se toiminut sodan aikana rykmentin valistusupseerina ja sepittänyt laulun Eldankajärven jää; se ja se julistanut Carlton-hotellissa että ässärykmenttiläisille pitää järjestää aseveli-iltoja, jotta talvisodan henki ei pääse laantumaan; se ja se työskennellyt Äänislinnan sotasairaalassa missä venäläinen sotavanki Niku on käskettynä keitellyt ihmisten päitä…

Monet mustan listan miehistä olivat jo olevia sekä myös tulevia merkittäviä vaikuttajia. Yllättävin henkilö oli myöhempi tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen, jonka kohdalla listassa oli ammatiksi merkitty tuomari ja kotipaikaksi Kajaani.

Listalla olivat myös tuleva Mikkelin piispa Osmo Alaja, tuleva akateemikko Matti Haavio, tuleva Oulun yliopiston rehtori Pentti Kaitera, tuleva kokoomuspuolueen vaikuttaja Jussi Saukkonen, tuleva poliittisen historian professori Lauri Puntila, tuleva pääministeri Vieno Sukselainen, tuleva presidentti Kekkosen henkilääkäri Pentti Halonen sekä kymmeniä muita myöhempien vuosikymmenien vaikuttajia.

Upseereita ja sosialidemokraattisia politiikkoja ei listalla ollut kuin muutama. Risto Karlssonin kyynisen arvion mukaan ”heistä kerättiin varmasti omat listansa”.

  • Avainsanat

    • Akateeminen Karjala-Seura
    • Valtiollinen poliisi
    • Yrjö Leino
  • Jaa artikkeli

  • Lisää lukulistalle

Osallistu keskusteluun (2)

Suosittelemme seuraavaksi

Historia Ihmiset

Kuka ampui Toivo Kuulaa Viipurin Seurahuoneella? – Säveltäjän kuolemasta sata vuotta

  • 22.4.
Historia

Rauhan miehet metsäkaartissa – Haminan Kannusjärven pakokivi on sovinnon symboli

  • 20.4.
Historia

Martin Luther Kingin murhaa varjostaa epäselvyys – Toimiko ampuja James Earl Ray sittenkään yksin?

  • 4.4.

Keskustelu

Martti Pelho 7.12.2013, 21:20

Suomen sotilas- ja poliisiviranomaiset luovutti Gestapolle 5000 ja “Leinon listalla” 19 Stalinille!

Elina Sanan “Luovutetut” kirjassa (WSOY, 2003) kirjoittaja haki valtiollisen poliisin ja armeijan arkistoista vastauksia Suomen viranomaisten Natsi-Saksan Gestapolle jatkosodan aikaan suorittamista ihmisluovutuksista.

Sana kirjoittaa kirjassaan siitä, miten huolellisesti Suomen poliisi- ja sotilasviranomaiset tuhosivat heti sotiemme jälkeen arkistojensa asiakirjat, jotka koskivat yhteistyötä Gestapon kanssa.

Ukrainalaisen kirjailijan Mihali Bulgakovin mainiossa “Mestari ja Margarita”- romaanissaan (Suom. “Saatana saapuu Moskovaan”, WSOY 1986, 2007) Saatanan suusta kuullaan ikuinen totuus: ”Käsikirjoitukset eivät pala”.

Vaikka kuinka viranomaiset yrittivät huolellisesti hävittää Gestapo-aineistonsa, niin aina jää jotain jäljelle.

Sana selvitti yksityiskohtaisesti myös vankileirien vahvuusilmoituksiin merkittyjä luovutustietoja, joista ei annettu lainkaan tietoja sodan jälkeen liittoutuneiden valvontakomissiolle toimitetuissa virheellisissä asiakirjoissa.

Valvontakomissiolle ilmoitetettiin 19.4.1945 luovutuksia olleen 545 vähemman kuin mitä säilyneet asiakirjat ja pääesikunnan ensimmäinen 2.1.1945 ilmoitus kertoivat.

Pääesikunta ilmoitti virheellisesti valvontakomissiolle poliittiseen tai upseerihenkilöstöön kuuluneita vankeja luovutetun Gestapolle 197 vaikka pääesikunnankin käytössä tuolloin olleiden asiakirjojen mukaan sotavankileireilta 1 ja 3 luovutettuja oli vähintään 589.

Tässäkin asiassa Pääesikunta horjui ilmeisesti kahden vaihdoehdon – totuuden ja valheen – välillä ja päätti lopulta antaa harkitusti valheelliset ilmoitukset komissiolle.

Vastaavastihan Pääesikunta ilmoitti aikoinaan eduskunnalle kolmeen eri kertaan virheelliset tiedot jatkosodan aikana omin asein teloitetuista ja suoraan ammutuista omista sotilaista.

Professori Heikki Ylikangas arvioi tutkimuksessaan “Romahtaako rintama – Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944” (WSOY, 2007) omin asein laittomasti teloitettuja ja ammuttuja suomalaisia sotilaita olleen 250 armeijamme kontrolloimaan historiankirjoitukseen sementoidun virallisen totuuden, 11, sijasta.

Sanan mukaan Suomen sotilas- ja poliiiviranomaiset luovuttivat säilyneiden asiakirjojen mukaan 2829 kansalaista Gestapolle “tutkimuksia varten”.

Sana arvioi perustellusti ettei tämäkään ”totuus” vastaa todellisuutta vaan totuus on suurempi.

Vuonna 1953 sotavankeja koskeva selvityselin päätyi raportissa lukuun 2048.

Oulu Silvonnoinen toi väitöstukimuksessaan “Salaiset aseveljet” (OTAVA, 2008) tietoisuuteemme Einsatzkommando Finnlandin olemassaolon ja toiminnan sekä yli 500 vangin murhat Lapin Sallassa yhdessä saksalaisten aseveljien ja aatetovereiden kanssa.

Natsi-Saksan itärintamalle vuosina 1941-43 taistelleen 1400 suomalaisen sotilaan SS-pataljoonan yhdysupseeri, Unto Boman (myöhemmin Unto Parvilahti), oli yksi noista Leinon listalla Neuvostoliittoon huhtikuussa 1945 luovutetusta 11 Suomen kansalaisesta ja 8 pakolaisesta.

WSOY julkaisi vuosina 1957 ja 1958 mielenkiintoiset Parvilahden muistelmakirjat “Berijan tarhat” ja “Terekille ja takaisin”.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA

Mikko Niskasaari 27.1.2014, 22:40

Terve Antero!

Taisi käydä niin, että Seuraa huijattiin perin pohjin tällä ”Siperian listalla”.
Muistan oikein hyvin Flinkkilän Jounin ja Karlssonin Riston riemun, kun lista oli painossa. Kun näin sen, epäilin heti, että Seuraa oli petkutettu. Pian ilmenikin, että listaa oli kaupiteltu monille eri lehdille, mutta kukaan muu ei ollut ostanut, koska tarina oli epäuskottava.
Listalla on joidenkin nimekkäiden kansalaisten pääosin aivan tavallisia kansalaisia. Miksi NL:oa olisi kiinnostanut farmaseutti Esa Aho Oulusta, tai metsänhoitaja Aaro Hiekkala Kemijärveltä, tai v. 1913 syntynyt ylioppilas Eino Aarnio Helsingistä? Lista ei todellakaan edusta Suomen vaikutusvaltaisinta eliittiä. Mikä ihmeen karkoitus- & teloituslista tällainen olisi?
Ylioppilaita on listalla tosiaan huomattavan paljon, ja moni heistä on vv. 1945-48 ollut jo aika iäkäs, ollakseen enää pelkkä ylioppilas. Selitys lienee siinä, mikä lista todellisuudessa oli.
Muissa lehdissä oli selvitelty listan taustoja. He olivat todenneet, että listaa kaupustelivat Arvi Korhosen perilliset. Korhonen oli aikoinaan saanut listan suhteillaan Valposta. Tarinassa siis luultavasti oli sen verran perää, että listaa oli koottu Valpossa.
Ei se silti mikään karkotuslista ollut. AKS:n jäsenyys ei sinällään riittänyt paljon mihinkään, edes vuosina 1945-48. Olihan jäseninä ollut paljon sellaisia, joiden ura lähti kunnon nousuun vasta vv. 1945-48. Kuten Urho Kekkonen.
Valpossa oli koetettu rekonstruoida AKS:n jäsenlistaa (aito väitetään poltetun). Vaikka sodanjälkeiseen Valpoon ei ollut luottamista senkään vertaa kuin sodan aikaiseen, on noissa suursodan jälkeisissä oloissa aivan luontevaa, että tuollaisen järjestön jäsenistöä selviteltiin. Aivan samaa tehtiin kaikissa Länsi-Euroopan maissa, ja joukossa oli paljon viattomampiakin järjestöjä kuin AKS. Ilman mitään likvidointiajatusta. No, Saksassa, Ranskassa, Norjassa ym kyllä myös likvidoitiin…
Monet listalla olevat olivat todennäköisesti liittyneet AKS:ään 1920/30 – lukujen taitteessa, ja siksi listalla on niin paljon iäkkäitä ylioppilaita.
Mistään muusta lähteestä ei tietääkseni ole ilmennyt tällaista karkoitussuunnitelmaa. Seuraa siis vedettiin retkuun oikein kunnolla.
Mikko Niskasaari
toimittaja

Peruuta vastaus

Pääset kommentoimaan juttua kun olet kirjautunut.

Kirjaudu

Näitä luetaan juuri nyt

Terveys

Yli 20 kiloa painoaan pudottanut Ringa Ropo iloitsee elämänmuutoksestaan: ”Laihtuminen vaatii vain sitoutumista”

  • 20.4.
  • TILAA SEURA
  • LÄHETÄ UUTISVINKKI

Tilaa Seuran uutiskirje

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat säännöllisesti tietoa Seuran uusista jutuista.

  • TV-Maailma

  • Kuninkaalliset

  • Kilpailut

  • Terveyspankki

Suosituimmat

Ajankohtaista

Seura selvitti: Brother Christmasin Joulupotti-rahoista vain alle puolet meni köyhien perheiden avuksi vuonna 2016

  • 22.3.
Ajankohtaista

Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ulkoisti kaverille sekä horjutti journalismin ja rahoituksen välistä palomuuria

  • 17.4.
Julkkikset

Uskonnollinen yhteisö loi varjon Tarja Smuran uusperheen arkeen: ”Minunkin sopeutumisellani on rajansa”

  • 8.3.
Selviytyjät

Kohtalokas räjähdys ampumaleirillä Rovajärvellä – valtio pesi kätensä vakavasti loukkaantuneen varusmiehen jatkohoidosta

  • 1.4.
Mysteeri

Ylivieskan kirkon raunioista löytyi jotain, joka oli saatava pikavauhtia pakkaseen – ”Onhan tämä sen sortin aarre, että pitää varjella!”

  • 31.3.

Luitko jo nämä?

Kotiliesi.fi

Älä anna ikääntymisen ahdistaa – 7 tapaa lievittää vanhenemisen pelkoa

Kotiliesi.fi

”Minä tanssin yhä. Minä ajattelen yhä.” – Runoja vanhuudesta

Kotiliesi.fi

Kaikki tietävät Salatut elämät, mutta kaikki eivät tiedä vastauksia näihin kysymyksiin – testaa, oletko tosifani!

Kotiliesi.fi

Saiko presidenttiparin vauva nimensä tämän runoilijan mukaan?

Kotiliesi.fi

Antti Tuisku Seurassa: ”Mie olen itselleni saamarin armoton”

Asiakaspalvelu
Digipalvelut (09) 156 6227
Avoinna ma–pe 8–16

Painettu lehti (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi
Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi

Postiosoite Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Rekisteriseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkomediat
  • Digilehdet
  • Kirjat
Toimitus ja lehtitilaus
  • Osoitteenmuutos
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: tarja.hurme@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus Tilaa lehti
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Ruoka.fi
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Kirjautumislomake

 tai 

Syötä asiakasnumero ilman etunollia ja kirjaimia.

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Tilaa uusi salasana

Unohditko salasanasi? Ei hätää, täytä alle sähköpostiosoitteesi ja lähetämme sinulle uuden salasanan.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy


Minulle voi lähettää tietoa asiakaseduista ja tarjouksista sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Rekisteröitymällä hyväksyn palvelun käyttöehdot.

Lue kirjautumisohjeet. Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.

Kirjautumisen edut

Kirjautuneena voit osallistua sivustolla käytäviin keskusteluihin. Mikäli sinulla on olemassa olevat tunnukset Otavamedian muilla sivustoilla voit käyttää samoja tunnuksia kaikissa palveluissa.

Kommentointiohjeet

Kirjautumisohjeet

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, voit kirjautua sähköpostilla ja salasanalla. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Tarvitsetko apua?

Asioi verkossa
Voit mm. tehdä laskutus- tai osoitteenmuutoksen, tehdä tilapäisen jakelunkeskeytyksen sekä ilmoittaa jakeluhäiriöstä osoitteessa otavamedia.fi.

Digipalvelut
Puhelin (09) 156 6227
digi@otavamedia.fi

Asiakaspalvelu
Puhelin (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.