Isisin johtohahmon kotoa ei löytynyt Koraania – islamilaisen valtion suunnitelma ei ollut uskonnollinen

Kun Syyrian kapinalliset saivat irakilaisen Samir Abd Muhammad al-Khlifawin kiinni ja surmasivat hänet Tal Rifaatin kaupungissa tammikuussa 2014, kukaan ei oikeastaan tiennyt, kuinka merkittävä mies todella oli kyseessä.

Mies tunnettiin paremmin nimellä Haji Bakr, ja hänen tiedettiin olevan yksi Isisin johtohahmoista.

Myöhemmin paljastui, että Bakr, entinen Saddam Husseinin ilmatorjuntajoukkojen tiedustelupalvelun eversti, oli onnistunut vetelemään naruja terroristijärjestö Isisissä vuosien ajan. Bakr oli islamilaisen valtion strateginen johtaja.

Kun Bakrin tappaneet miehet ymmärsivät, kenestä oli kysymys, hänen talonsa tutkittiin läpikotaisin. Talosta löytyi passeja, tietokoneita ja SIM-kortteja, sekä paljon papereita.

Paperit olivat täynnä kaavioita, listoja ja aikatauluja: islamilaisen valtion piirustuksia.

Se, mitä ei löydetty, on kiinnostava yksityiskohta. Ääriuskonnollisen järjestön johtohahmon kotona ei ollut Koraania.

Tavoitteena valta

Isis esiintyy ääri-islamistisena järjestönä, jonka virallinen tavoite on sharia-lain mukaan elävä islamilainen kalifaatti. Tähän kalifaattiin halutaan liittää koko islamilainen maailma.

Haji Bakrin kotoa löydetyt paperit asettavat järjestön virallisen tavoitteen toiseen valoon.

Bakrin suunnitelma ei nimittäin ollut uskonnollinen manifesti. Tavoitteena oli vallata alueita, ja saada Isisin haltuun niin suuri osa Syyriasta kuin mahdollista. Tämän jälkeen Isis voisi hyökätä Irakiin.

”Terroristien kohdalla kyse on ensisijaisesti aina vallan tavoittelusta”, vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.

Isisin tapauksessa valtaa tavoitellaan keinoilla millä hyvänsä, ja yksi keinoista on uskonto.

Katkeroitunut upseeri

Isisin juuret juontuvat 2000-luvun alkupuolella käytyyn Irakin sotaan. Ennen sotaa sunniupseerit, kuten Haji Bakr, elivät mukavasti Saddam Husseinin hallinnon alla.

Yhdysvaltojen kukistettua Husseinin ja hänen joukkonsa sunnit menettivät asemansa ja elintasonsa.

Bakr katkeroitui ja ryhtyi perustamaan terroristiorganisaatiota saavuttaakseen takaisin valta-asemansa.

Uskonnosta tuli väline tavoitteen saavuttamiseksi, sillä sen avulla järjestöön saisi houkuteltua jäseniä.

Jihadismista tuli myös tärkeä propaganda-ase ja pelotteluväline.

Vakoilun organisaatio

Bakrin suunnitelma islamilaisen valtion luomiseksi oli teknisesti hyvin tarkka ja eteni askel askeleelta.

Suunnitelman keskeisiä teemoja olivat valvonta ja vakoilu sekä murhat ja kidnappaukset. Järjestöön värvättiin nuoria miehiä tarkkailemaan omia kyliään ja keräämään tietoa kyläläisistä, listaamaan hallitsevia sukuja sekä nimeämään vaikutusvaltaisia henkilöitä ja kapinallisia ryhmiä.

Erityisesti sharia-lain vastaiset toimet piti kirjata ylös. Näin ihmisiä voitaisiin myöhemmin mustamaalata ja syyttää islaminvastaisesta toiminnasta.

Murhia ja muita väkivaltaisuuksia toteuttamaan määrättiin omat komentajansa. Lisäksi oli komentajia, jotka valvoivat toisia komentajia.

Myös ylimmillä portailla vakoiltiin. Tavoite oli, että jokainen pitäisi silmällä jokaista. Organisaatio muistutti Itä-Saksan valtiollista turvallisuuselintä Stasia.

”Siisti” jihad

Isisin joukkoihin on liittynyt jihadisteja ympäri maailmaa. Sen joukoissa on niin saudiarabialaisia opiskelijoita, turkkilaisia toimistotyöntekijöitä kuin suomalaisia koulupudokkaita.

”Isis on onnistunut luomaan itsestään kulttimaisen liikkeen, joka vetoaa nuoriin”, Sinkkonen sanoo.

Se on käyttänyt hyväkseen modernin maailman piirteitä, sosiaalista mediaa ja teknologiaa ja saanut jihadin näyttämään siistiltä jutulta.

”Pyhään sotaan” lähteneistä nuorista miehistä moni ei kuitenkaan oikeasti ole kovin uskonnollinen.

Aktivisteista suuri osa ei ole saanut kunnollista uskonnollista koulutusta, eikä tiedä islamin traditioista juuri mitään. Vaikka uskonto olisikin vain ulkokuorta, se yhdistää ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

”Isis on onnistunut vetoamaan tarinallaan”, yliopistolehtori Olli-Pekka Vainio Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta sanoo.

”Sen sijaan että olisit mitättömyys, sinusta voi tulla jotain.”

Olemassaolon edellytys

Onko Isisissä siis loppujen lopuksi kyse vain poliittisesta taistelusta, joka on brändätty islamiksi?

Kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta.

”Isis on iso liike, jossa on ihmisiä mukana monilla erilaisilla motiiveilla”, Vainio sanoo.

Toisten mielestä Isis edustaa aidointa islamia, toisten mielestä järjestöllä ei ole mitään tekemistä islamin kanssa.

”Ei ole olemassa vain yhtä islamia, vaan uskonto sisältää useita suuntauksia”, Vainio muistuttaa.

Oli uskonnon merkityksestä mitä mieltä tahansa, Isisin edustamaa ääri-islamia voi pitää järjestön olemassaolon edellytyksenä. Isis imee voimaa maailmankatsomuksellisista vastakkainasetteluista.

”Isis voi olla olemassa vain niin kauan kuin sillä on suoria vihollisia, ja sota jatkuu”, Teemu Sinkkonen sanoo.

Sota vahvistaa tarinaa viimeisten aikojen valtiosta.

”Sen takia Isis haluaakin herättää vastakkainasettelua ja vetää länsimaita mukaan sotaan. Esimerkkinä tästä toimivat Pariisin terrori-iskut”, Vainio sanoo.

Sisäisiä ristiriitoja

Ääriuskonnollisuudesta on ollut järjestölle paljon hyötyä, mutta toisaalta se on myös sen heikkous.

”Isis on itsessään mahdoton ja ristiriitainen. Sen jäsenetkään eivät noudata omia sääntöjään, kuten tiukkoja moraalikoodeja ja tupakoimattomuutta”, Sinkkonen sanoo.

Absoluuttinen mustavalkoisuus ja tinkimättömyys ideologian suhteen voivat myös johtaa järjestön sisäisiin puhdistuksiin.

”Isisin visioon kuuluu, että kaikkien muslimien pitäisi edustaa heidän näkemyksiään. Vastakkaiset näkemykset oikeuttavat väkivaltaan”, Vainio sanoo.

Isis voi siis kompastua omaan ideologiaansa, ellei ulkoinen vihollinen ehdi kukistaa sitä ensin.

”Jos Isis menettää hallitsemansa alueet, kalifaattia ei ole perustettu.”

On hyvin mahdollista, että näin tulee käymään. Isisin hallitsema alue on köyhää ja vihollisten määrä on suuri.

Haji Bakrin kohtaloksi koitui lopulta naapuri, joka käräytti miehen kapinallisille.

”Jos Isis onnistutaan kukistamaan, järjestöstä tulee todennäköisesti al-Qaidan tapainen, verkostoitunut siviilien joukossa toimiva terroristijärjestö, jonka etäpesäkkeitä tullaan jahtaamaan vielä pitkään,” Sinkkonen sanoo.

Artikkeli perustuu Teemu Sinkkosen ja Olli-Pekka Vainion haastatteluihin sekä Der Spiegel -lehden huhtikuussa 2015 julkaistuun artikkeliin The Terror Strategist.