Seura tutki: Näin salainen petokauppa pyörii yhä, vaikka koirasusi kiellettiin asetuksella
Koirasudet kiellettiin Suomessa asetuksella jo pari vuotta sitten, mutta epäselvästi muotoiltua kieltoa on mahdoton valvoa. Siksi näitä lainsuojattomia petoja voi yhä hankkia salaa lemmikikseen, vaikka itärajan takaa.
Suomessa myydään sudenkaltaisia sekarotuisia koiria: kuinka paljon niiden perimässä on oikeasti sutta, selviäisi vasta testeillä.
Koira, susi vai koirasusi? Siinä kysymys, joka kuumottaa niin lainvalmistelijoita, viranomaisia kuin koirasusiharrastajia.
Suuria intohimoja herättäneet koiran ja suden risteymät eli koirasudet ovat kesästä 2019 lähtien olleet Suomessa asetuksella kielletty haitallinen ja hävitettävä vieraslaji.
Koirasusia ei saa ostaa, myydä tai muutoin luovuttaa, eikä niillä saa teettää pentuja. Laillisesti hankittuja lemmikkikoirasusia sen sijaan ei tarvitse tappaa.
Kesykoiran ja suden jälkeläisten neljä ensimmäistä sukupolvea on kielletty, ja sallittuja ovat vasta viidennen polven jälkeläiset.
Koirasudet kiellettiin, jotta niitä ei joutuisi luontoon ja jotta Suomen alkuperäinen susikanta säilyisi geneettisesti puhtaana.
Ministeriössä hiljaisuus
Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuin Strömsössä: koirasusiasetus on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi ja mahdottomaksi valvoa. Maa- ja metsätalousministeriö laatii asiasta parhaillaan selkeämpää asetustekstiä.
Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti tosin sanoo, että ministeriö vasta ”selvittää vieraslajiasetuksen muutostarpeita” eikä muuten halua kommentoida asiaa.
”Ministeriö sitten tiedottaa, jos on tiedottamista”, hän sanoo.
Koirasusiasetus on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi ja mahdottomaksi valvoa.
Asetusepäselvyyden vuoksi koko koirasusikiellon valvonta on käytännössä pysähtynyt. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on saanut ainakin yhden ilmiannon epäillyistä koirasusista, mutta ei toistaiseksi voi tutkia asiaa.
”Meillä on aikalisä tässä asiassa”, sanoo keskuksen ympäristölakimies Soile Veteläinen.
Asiantuntijat ihmeissään
Asetuksen koirasusimäärittely perustuu sukupolvitietoon, mutta Soile Veteläisen mukaan monikaan omistaja ei tiedä, mitä sukupolvea heidän eläimensä ovat.
Susipitoisuuden saa varmuudella selville vain dna-testillä. Se kertoo, montako prosenttia eläimessä on sutta. Nykyinen asetus ei kuitenkaan kerro, miten dna-testin tulokset suhteutetaan sukupolvitietoon.
”Ongelma on siinä, miten prosenttilukuja ja sukupolvia verrataan toisiinsa”, Veteläinen sanoo.
Ely-keskus pyysi saamansa ilmiannon vuoksi Oulun yliopistoa tekemään epäillyn koirasuden dna-analyysin, mutta asetussotkun vuoksi analyysityö keskeytyi.
Yliopiston ekologian ja genetiikan professori Jouni Aspi vahvistaa, että koirasuden määrittelyyn liittyy epävarmuutta.
”Asetus on hyvin vaikeasti tulkittavissa sen osalta, mitä koirasusisukupolvet tarkoittavat: onko risteytetty koirasusia keskenään vai esimerkiksi takaisin koiriin päin. Sukupolven sijaan prosenttiosuus kertoisi helpommin paljonko eläimessä on sutta.”
Koirasusiväkeä käräjillä
Koirasudet nousivat kuumaksi keskustelunaiheeksi jälleen 2019, kun poliisi kertoi tutkivansa susiin ja koirasusiin liittyvää valtavaa rikosvyyhtiä Lopella, Karkkilassa ja Orimattilassa.
Neljästä epäillystä päätekijänä pidetään noin 30-vuotiasta loppilaisnaista. Epäiltyjen syytteet vaihtelevat eläinsuojelurikoksesta salakuljetukseen ja luonnonsuojelurikoksesta laittomaan uhkaukseen. He kiistävät rikokset.
Poliisitutkinnassa epäillyiltä löytyi muun muassa neljä Venäjältä 2017–2018 salakuljetettua koirasutta, joita päätekijä todennäköisesti oli laittomasti risteyttänyt koirien kanssa.
Epäillyn mukaan eläimiä oli vain kolme.
Lisäksi orimattilalaisesta saunasta löytyi poliisin mukaan kaksi villiä sutta.
Päätekijällä oli syytekirjelmän mukaan kaikkiaan 64 koiraeläintä. Kehnoissa oloissa eläneet eläimet olivat viranomaisten mielestä huonokuntoisia, ja poliisi joutui lopettamaan niistä suuren osan. Epäillyn mielestä eläimet eivät olleet huonokuntoisia.
Tapauksen käsittely alkoi Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa tammikuussa. Loppulausuntoja odotetaan helmikuussa.
Tammikuussa 2019 poliisi joutui lopettamaan epäiltyjen maatiloilta löytyneitä kymmeniä susimaisia koiria. Eläimiä pidettiin siivottomissa oloissa. © Helsingin poliisi/Lehtikuva
Koirasusi Venäjältä feikkipapereilla
Suomalainen koirasusiharrastaja kertoi syyskuussa Lopen tapaukseen liittyneessä Long Playn haastattelussa, että Venäjältä tuotu koirasusi maksaa 2 000-2 500 euroa. Sillä muun muassa saa koirasudelle Venäjän kennelliitolta väärennetyt, Suomessa laillisen tsekkoslovakiansusikoiran paperit.
Venäjällä eläinkauppa on muutenkin riehakasta. Esimerkiksi Zoo-Dom-sivusto myy villi- ja kotieläimiä panttereista papukaijoihin, apinoihin, vuohiin, lampaisiin ja susiin.
”Toimitamme eläimet kaikkialle Venäjälle ja IVY-maihin”, se lupaa. Harmaa- tai kanadansuden saisi 200–400 eurolla.
Sivuston ylläpitäjästä ei löydy tietoa. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite sen sijaan löytyvät, ja Seuran toimittaja lähettää valenimellä sähköpostiviestin:
Saisiko Zoo-Domin kautta koirasuden, vaikka se onkin Suomessa nykyisin kielletty?
Vastaus tulee nopeasti.
”Kyllä, voimme toimittaa koirasuden Suomeen. Lähettäkää puhelinnumeronne, niin kerromme asiasta tarkemmin.”
Myyjä ehkä haistaa petoksen, sillä puhelinsoittoa tai vastausta jatkokysymykseen koirasuden hinnasta ei enää tule.
Koirasusiharrastajat piiloutuivat
Kukaan ei tiedä, paljonko Suomessa on koirasusia.
Suomen koirasusiyhdistys – joka lakkautettiin viime syyskuussa vieraslakiasetuksen vuoksi – arvioi aiemmin, että niitä olisi Suomessa jopa pari tuhatta.
Luvussa kuitenkin lienevät mukana myös esimerkiksi tsekkoslovakiansusikoirat ja saarloosit, vaikka ne ovat koiran ja suden risteymästä jalostettuja rekisteröityjä ja siten yhä sallittuja koirarotuja.
”Genomisten tutkimusten perusteella kyseiset rodut ovat varsin lähellä koiraa, vaikka ulkomuodoltaan muistuttavatkin susia”, sanoo Jouni Aspi.
Joidenkin arvioiden mukaan varsinaisia koiran ja suden risteymiä olisi suomalaisilla harrastajilla joitakin kymmeniä.
Koirasudet kieltävän asetuksen jälkeen monet aiemmin julkisuudessa koirasusiaan innokkaasti esitelleet harrastajat ja yrittäjät näyttävät painuneen maan alle. Moni kertoo nyt julkisesti omistavansa vain koiria koirasusien sijaan.
Koirasusia Kuusamon suurpetokeskuksessa Kuusamossa kesäkuussa 2016. © Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Koira vai koirasusi?
Muutamat koirasusibisnestä tehneet yrittäjät ovat järjestäneet tarhoillaan tutustumiskäyntejä tai valjakkoajeluita turisteille.
Kuusamossa koirasusia mainostaa Kuusamon Suurpetokeskus, jonka yrittäjä on karhu- ja ilveskuiskaajana tunnettu Sulo Karjalainen.
Karhun, ilveksen, ketun ja porojen lisäksi hänellä on neljä viisivuotiasta koirasusinaarasta, jotka Karjalainen kertoo hakeneensa pentuina ”Iisalmen korkeudelta” yksityishenkilöltä.
”En tiedä, miten hän oli ne hankkinut”, sanoo Karjalainen.
Petokeskuksen kotisivuilla puhutaan koirasusista, mutta Karjalainen kertoo Seuralle, että oikeasti eläimet ovat sekarotuisia koiria.
Vielä 2017 Karjalainen puhui ET-lehden haastattelussa koirasusista ja kertoi kromosomitutkimuksen todistaneen petokeskuksen yksilöt enemmän susiksi kuin koiriksi.
Tarha suuttui Seuralle
Yksi koirasusitarhoista on Ranuan lähellä, ja aiemmin Ranuan eläinpuisto järjesti retkiä sinne. Marraskuussa eläinpuisto päätti kuitenkin lopettaa koirasusiyhteistyön.
”Heidän yhteystietonsa kyllä löytyvät edelleen Ranuan seudun matkailun sivuilta, mutta emme pidä sitä enää safarikohteenamme”, kertoo Ranuan matkailuyhtiön hallituksen puheenjohtaja Anitta Jaakola.
Hänen mukaansa uuden matkapakettilain tultua matkanjärjestäjän vastuu turistiretkien turvallisuudesta on kasvanut, ja kohteet on valittava huolellisesti.
Järjestäjän pitäisi aina varmistaa, että turistit osaavat käyttäytyä arvaamattomien eläinten lähellä oikein.
”Riskit koirasusipaikassa voivat olla suuremmat kuin esimerkiksi huskykoirien kanssa”, sanoo Jaakola.
Ranuan koirasusitarhan omistajat ovat aiemmin kertoneet eläimistään lukuisissa haastatteluissa.
Kun Seura kysyi nyt asetusmuutoksen vaikutuksista tarhan toimintaan, nykyinen omistajaperhe pyrki kieltämään kokonaan yrityksensä asioista kertomisen. Omistaja korosti, että kaikki tarhan nykyiset eläimet ovat laillisia.
Tarhan omistajat ottivat vielä erikseen yhteyttä Seuran toimituksen johtoon, ja ilmoittivat että heistä tai heidän yhteistyökuvioistaan alueen yritysten kanssa ei saa kertoa lehdessä sanaakaan.
Heidän mielestään Seura ei tunne riittävästi faktoja koirasusista tai susihybrideistä, ja arvelevat että lehdellä on vääriä ennakkoluuloja asiasta.
Omistajat uhkasivat myös ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin lehteä vastaan, ellei heidän vaatimuksiinsa suostuta.
Onko rotu puhdas?
Miksi joku haluaa villieläintä sisältävän koirasuden, kun helpompiakin lemmikkejä on?
”Ihmisten harrastuksiin liittyy monenlaisia motiiveja kuten jännityksen, eksotiikan ja erilaisuuden hakemista. Se on vain viheliäistä, jos koirasusia joutuu luontoon”, huokaa Luonnonvarakeskuksen Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola.
Itseoppineet asiantuntijat ovat väittäneet, ettei Suomessa olisi lainkaan geneettisesti puhtaita susia, vaan pelkkiä koirasekoituksia. Siksi susikantaa suojeleva koirasusikielto olisi tarpeeton.
”Suomessa ei ole yhtään puhdasta sutta, sillä Venäjältä tulee koiran ja suden sekoituksia”, väittää esimerkiksi Sulo Karjalainen.
Moni sosiaalisessa mediassa esitelty uljas lemmikkisusi on yllättäen tämän talven aikana muuttunut ”koiraksi”. © Petri Kaipiainen/OM-Arkisto
Ilpo Kojolan mukaan koirasuden ja suden on kuitenkin todettu risteytyneen viimeksi Suomessa vuonna 2010. Koirasusiuros löytyi kuolleena, ja sen pennut tapettiin.
”Tällaisia tuoreesti syntyneitä risteymiä ei näytä tulevan, koska ne paljastuisivat meidän rutiiniseurannassamme”, Kojola sanoo.
Marraskuussa julkistettu tuore Oulun yliopiston ja Luken vertaisarvioitu ja 200 susinäytettä analysoinut tutkimus paljasti, että Suomen ja Skandinavian susikanta on hyvin puhdas, eikä merkkejä risteymistä koirien kanssa ole.
Asetuksesta on hyötyäkin
Laillisesti ennen kieltoja lemmikiksi hankitun koirasuden saa pitää.
On kuitenkin kyseenalaista, onko Suomessa yhtään laillista koiran ja suden risteymää, arvioi uhanalaisten kasvien ja eläinten kauppaa säätelevän Cites-sopimuksen asiantuntija, ylitarkastaja Stella From Suomen ympäristökeskuksesta.
”Koirasusien hankkimiseksi joutuu nyt tekemään erilaisia jumppaliikkeitä, ja sen jälkeen asiasta on oltava hiljaa.”
Jo ennen kieltoa koirasuden hankinta olisi vaatinut Cites-sopimuksen tai metsästyslain edellyttämän luvan. Viranomaiset eivät silti muista, onko kukaan ikinä tällaista lupaa hakenut. Harrastajat ovat luultavasti ennakoineet, että riskieläinten omistamisesta voi koitua vaikeuksia.
Stella From uskoo, että tulkintaongelmistaan huolimatta asetus auttaa muun muassa estämään koirasusien tuontia Venäjältä ja myyntiä.
”Koirasusien hankkimiseksi joutuu nyt tekemään erilaisia jumppaliikkeitä, ja sen jälkeen asiasta on oltava hiljaa. Jos esimerkiksi postaat sosiaaliseen mediaan koirasudesta, jäät siitä kiinni.”
Juttua muokattu 16.2. klo 17:27. Korjattu oikeusprosessin aikamuoto sekä lisätty ilmaisu ”poliisin mukaan”. Lisätty myös epäillyn näkemys eläinten lukumäärästä sekä siitä, etteivät poliisin lopettamat eläimet olleet hänen mukaansa huonossa kunnossa.