Susihyökkäyksen kohteeksi on joutunut vain kolme koiraa tänä vuonna - Lieksassa, Joensuussa ja Paimiossa
Elokuun lopussa alkava metsästyskausi on susihyökkäysten ”sesonkiaikaa”.
Koiravahinkoja sattuu vähän, kun maassa on lunta.
Joka vuosi kymmenet koirat joutuvat Suomessa susihyökkäyksen uhriksi. Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän tilaston perusteella vuosi 2019 on ollut kuitenkin rauhallinen. Toistaiseksi vain kolme koiraa on joutunut suden suuhun.
Määrä on vähäinen etenkin kun otetaan huomioon, että susipopulaatio on kasvanut kuluneen vuoden aikana kymmenellä prosentilla.
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Janne Pitkänen löytää alhaiselle luvulle loogisen selityksen: ”Kalenterivuoden alkupuoliskolla ei ole juuri muuta koiralla tapahtuvaa metsästystä kuin jäniksen metsästys tammi–helmikuussa.”
Metsästyskausi pyörähtää toden teolla käyntiin elokuun lopussa. Silloin myös koiravahinkojen määrä kääntyy nousuun. Suurin osa Suomen susihyökkäyksistä tapahtuu syys-marraskuussa, sulan maan aikaan.
”Lumien tultua joulukuussa moni metsästys alkaa olla ohi, ja lumijälkiä lukemalla susialueita voidaan välttää paremmin”, Pitkänen sanoo.
Kaikki hyökkäykset kartalla
Seura ylläpitää karttaa, johon on merkitty kaikki 2010-luvulla tapahtuneet susihyökkäykset. Karttaan on merkitty hyökkäyspaikojen tarkat koordinaatit. Vasemmasta yläkulmasta aukeavan valikon avulla voi hakea hyökkäyspaikkoja vuosi kerrallaan. Listan alla olevan liukusäätimen avulla voi tutkia koiravahingoista maksettuja korvauksia.
Valtaosa susihyökkäyksistä sattuu syrjässä ihmisasutuksesta. Vuoden 2019 tapauksista ensimmäinen (27.1.) sattui Lieksan lähistöllä, kolmas (23.3.) Joensuun eteläpuolella. Itärajan lähellä sijaitsevat erämaaseudut tunnetaan vilkkaina susialueina.
Vuoden 2019 toinen hyökkäys (31.1.) oli epätyypillisempi. Se sattui Turun lähellä Paimiossa, vain pain parinsadan metrin päässä Turun moottoritiestä. Susilauma ei yleensä tule näin lähelle ihmisasutusta.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Antti Härkälä kertoo, että Lounais-Suomessa on ollut jo pidempään pari susilaumaa, jotka tuottavat pentuja.
”Nuorten susien joukossa on vaeltelijoita, jotka eivät tiedä, missä on ihmisasutusta. Nämä yksilöt voivat periaatteessa liikkua missä vaan. Todennäköisesti Paimiossa liikkunut susi on ollut tällainen vaeltelija.”
Ihmissyöjäsusi Turun seudulla
Paimion seudulla on tummanpuhuva susihistoria. Samoilla kulmilla 140 vuotta sitten vaelteli Suomen historian kuuluisin susi. Nelivuotias paimiolaistyttö Ida Tuominen joutui sen uhriksi lokakuussa 1880.
Turun seudun ihmissyöjäsusi kylvi alueen asukkaiden keskuuteen kauhua vuoden ajan. Peto tappoi 22 lasta ennen kuin se kaatui metsästäjän luotiin. Kyseessä oli vanha naaras.
Ihmissyöjäsuden tapaus on ainutlaatuinen koko maailmassa. Seura kertoi siitä seikkaperäisesti jo vuonna 1979.
Ihmissyöjäsuden koko tarinan voit lukea uudelleenjulkaisuna täältä.