Kartta paljastaa tarkat sijainnit, missä sudet ovat tappaneet koiria – Pääkaupunkiseudulla lähin susihyökkäys on tapahtunut Porkkalassa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Sudenjälkiä on maallikon vaikea tunnistaa. Lumisena talvena susi jolkottaa mieluummin tietä ja polkua pitkin samoin kuin hirvet ja peuratkin, joten jälkiä on vielä vakeampi huomata tien pinnassa. Susi liikkuu mieluiten ilta ja aamuhämärässä kun sillä on vielä valoa nähdä.
Susi liikkuu mieluiten ilta- ja aamuhämärässä. © Marjo Tynkkynen / Otavamedia
Vuodesta 2010 lähtien Suomessa on raportoitu 325 tapausta, joissa susi on tappanut koiran. Kokosimme koordinaatit karttaan, josta löydät näiden petovahinkojen tapahtumapaikat.

Sudet tappavat vuosittain Suomessa kymmeniä koiria. Seura muokkasi Maa- ja metsätalousministeriön koiravahinkotilastoista kartan, josta löytyvät kaikki 2010-luvulla raportoidut susihyökkäykset.

Katso susihyökkäysten tarkat tapahtumapaikat – suurenna karttaa ja klikkaa sijaintimerkkiä

Karttaa lukemalla paljastuu, että kaksi kolmasosaa susihyökkäyksistä tapahtuu Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Joensuun, Kuhmon ja Kiuruveden sisään jäävä kolmio on aktiivisinta aluetta. Siellä on myös suuria erämaa-alueita, joilla on elintilaa suurpedoille.

Vaasa– Joensuu-akselin eteläpuolella hyökkäyksiä esiintyy harvemmin. Aktiivisinta on ollut Mikkelin, Ähtärin ja Huittisten ympäristössä, missä sattuu keskimäärin yksi susihyökkäys vuodessa.

Kartalla pääkaupunkiseudun ympärillä on säteeltään noin sadan kilometrin levyinen tyhjä rengas. Sen sisällä on sattunut vain yksi susihyökkäys, joka tapahtui Porkkalassa 2015.

Susiraja ei ole siis ole aivan tuulesta temmattu keksintö.

Sudenjälkiä on maallikon vaikea tunnistaa. Lumisena talvena susi jolkottaa mieluummin tietä ja polkua pitkin samoin kuin hirvet ja peuratkin, joten jälkiä on vielä vakeampi huomata tien pinnassa. Susi liikkuu mieluiten ilta ja aamuhämärässä kun sillä on vielä valoa nähdä.

© Marjo Tynkkynen / Otavamedia

Tutkija kertoo syyt, miksi susi hyökkää

Suurpetotutkijoiden mukaan susi käy koiran kimppuun kahdesta syystä: Joko susi puolustaa reviiriään tai etsii ravintoa.

Joskus susi voi ”erikoistua” koirahyökkäyksiin. Esimerkiksi vuonna 2011 nuori susipari puolusti Kuhmossa reviiriään niin aggressiivisesti, että pedot tappoivat peräti kahdeksan koiraa.

Kartalle siirretty paikkatieto osoittaa, että susihyökkäykset tapahtuvat yleensä kaukana asutuksesta. Siksi suden suuhun joutunut koira on usein metsästyskoira, joka on itsekin syvällä metsässä.

Koiravahingon satuttua moni metsästäjä haluaisi ampua suden, joka tappoi koiran. Susitutkijan mukaan ajatus on kuitenkin ongelmallinen:

”Jos laumasta ammutaan yksi susi, se ei välttämättä ole sama, joka kävi koiran kimppuun. Väärän suden ampuminen voi muuttaa lauman käyttäytymistä, ja jopa pahentaa ongelmaa”, Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitoksen suurpetotutkija Ilpo Kojola sanoi aiemmin Seuran haastattelussa.

Koko lauman metsästys olisi ainoa asia, jolla ongelma saataisiin varmasti ratkaistua. Kojolan mukaan Suomen susikannat eivät kuitenkaan kestä sellaista metsästystä.

Valtio maksaa petokorvauksen suden tappamasta koirasta

Koiran menettäminen on aina omistajalle kova paikka. Mutta ainakin valtio maksaa korvauksen tapetusta koirasta. Oheiselta kartalta selviää myös yksittäinen tieto korvauksista, jotka koiranomistajalle on maksettu susihyökkäyksestä.

Pitkän ajan tilasto osoittaa, että korvaussummat liikkuvat 4 000 euron molemmin puolin. Joissakin tapauksissa korvaussumma on voinut kohota jopa 10 000 euroon.

Maa- ja metsätalousministeriön tilastot osoittavat, että kokonaisuudessa suurimmat korvaussummat valtio maksaa pohjoisen porovahingoista. Myös muita kotieläimiä päätyy vuosittain susien suihin.

KORJAUS: Kartan korvausummia on korjattu 7.12. klo 10:50.

X