Koronarokote on riskitön bisnes – Suomessa eduskunta käsittelee nyt hallituksen esitystä, jossa valtio ottaa jälleenvakuuttajan roolin ja turvaa lääkeyhtiöiden yllätysvahingot

Maailma iloitsee koronarokotteiden nopeasta lähestymisestä. Lääkeyhtiötkin ovat tyytyväisiä: ne voivat luottaa siihen, että rokotteiden mahdolliset haitat ja korvausriskit jäävät enimmäkseen käyttäjämaiden vastuulle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Elämme salaliittoteorioiden, pelottelun ja rokotevastaisuuden aikaa. Suostuvatko ihmiset ottamaan koronapiikin?

Maailma iloitsee koronarokotteiden nopeasta lähestymisestä. Lääkeyhtiötkin ovat tyytyväisiä: ne voivat luottaa siihen, että rokotteiden mahdolliset haitat ja korvausriskit jäävät enimmäkseen käyttäjämaiden vastuulle.
Teksti: Jani Kaaro

Ensimmäiset, hartaasti toivotut koronarokotteet voivat olla suomalaisten käytettävissä jo alkuvuodesta. Koronarokote on noussut otsikoihin kerta toisensa jälkeen, kun moni keskeinen lääkeyhtiö on ilmoittanut marraskuussa saaneensa omat versionsa toimimaan testeissä.

Rokotteita koskevia kysymyksiä käsitellään mediassa lähes päivittäin: mikä on niiden teho, onko haittavaikutuksia, mikä on niiden saatavuus?

Vähemmän sen sijaan tiedetään, millaisilla ehdoilla lääkeyhtiöt ovat lähteneet rokotetta kehittämään.

Harva suomalainenkaan tietää, että käytännössä kaikki lääkeyhtiöt vaativat vastuuvapautta: sitä, ettei niiltä saa periä jälkikäteen korvauksia odottamattomista rokotehaitoista.

Valmistusvirheet toki kuuluvat yhtiöiden kontolle, mutta mahdollisesti vuosienkin päästä paljastuvista yksittäisten ihmisten jälkitaudeista ne eivät halua saada laskuja peräänsä.

Emme tiedä miten valtiot tähän vaatimukseen vastaavat tai ovat vastanneet, sillä lääkeyhtiöiden ja valtioiden sopimukset pidetään visusti poissa julkisuudesta. Yhdelläkään koronarokotteella ei ole vielä myyntilupaa Euroopassa.

Pikatahtiin tutkittua

Tietoja lääkeyhtiöiden vaatimasta vastuuvapaudesta alkoi tihkua jo elokuussa.

Financial Times -lehdelle vuodettiin rokotevalmistajia edustavan Vaccines Europen sisäinen muistio, jossa lobattiin EU:n komissiota asiasta.

Moni uutismedia kertoi, että AstraZeneca – joka oli tuolloin koronarokotteen kehittämisessä pisimmällä – olisi jo saanut vaatimansa korvausvastuuvapauden. Uutisessa haastateltu viranomainen totesi, että samaa haluavat muutkin rokotevalmistajat.

Lääkeyhtiöiden toive vapautua korvausvastuista on ilmeinen. Normaalisti rokotetutkimukset kestävät 6–7 vuotta, ja niissä on mukana satoja tuhansia ihmisiä.

Mitä suurempi koehenkilöiden määrä on, sitä todennäköisemmin rokotteiden harvinaisimmatkin haittavaikutukset löytyvät testiaikana.

Koronarokote luodaan ja tutkitaan kuukausissa. Testeissä on parhaimmillaankin mukana vain noin 50 000 ihmistä.

Koska rokotettavana on käytännössä koko maapallon väestö, harvinaiset ja odottamattomat haittavaikutukset ovat todennäköisiä.

Tästä puhutaan myös Vaccines Europen muistossa:

Koska rokotettavana on käytännössä koko maapallon väestö, harvinaiset ja odottamattomat haittavaikutukset ovat todennäköisiä.

”Rokotekehityksen vauhti ja mittakaava tarkoittavat, että meidän on mahdotonta tuottaa samanlaista näyttöä kuin normaalisti saisimme laajojen kliinisten tutkimusten ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kokemusten kautta.”

AstraZenecan biologisten lääkkeiden johtaja Ruud Dobber totesi saman asian uutistoimisto Reutersin haastattelussa suoremmin:

”Emme yksinkertaisesti voi ottaa riskiä (…) jossa rokotteessa ilmenisi haittavaikutuksia neljän vuoden sisällä.”

Mistä EU on sopinut?

Rokotevalmistajien haluama vastuuvapaus jälkitaudeista ja -haitoista mainitaan myös EU:n omissa asiakirjoissa.

Niissä todetaan, että ”EU:n komissio on vastuussa rokotteiden hankinnasta ja ennakko-ostosopi­muksista, mutta rokotteiden jaka­minen ja käyttöönotto, mukaan lukien sopimuksen edellyttämät vastuuvapauskysymykset, kuuluvat jäsenvaltioille.”

Koska dokumenteissa puhutaan sopimusten edellyttämästä vastuuvapaudesta, nämä kysymykset on sovittu lääkeyhtiön ja komission välisissä neuvotteluissa, ja jäsenvaltiot voivat vain joko hyväksyä ne tai jättäytyä yhteishankinnan ulkopuolelle.

Millä tavalla vastuuvapaus rokotehaitoista on sopimuksissa määritelty, on arvailun varassa. Euroopan parlamentissa on kuultu useita puheenvuoroja, joissa komissiota on vaadittu julkistamaan sopimusten sisältö.

Täysistunnossa 12. marraskuuta terveydestä ja elintarvikkeista vastaava komissaari Stella Kyriakides ei kuitenkaan antanut toivoa tästä.

Hänen mukaansa komissio on valmis harkitsemaan sopimusten tiettyjen osien paljastamista valikoiduille mepeille erityisissä olosuhteissa, kunhan neuvottelut ovat ohitse.

Tämä tarkoittaa, että osa sopimuksen sisällöstä jää salaiseksi; koko parlamentti ei saa edes osia nähtäväkseen; ja erityiset olosuhteet tarkoittanevat, että paljastetusta sisällöstä ei saa tehdä muistiinpanoja tai ottaa valokuvia.

Sopimustekstejä avataan vasta sen jälkeen, kun ne on allekirjoitettu, eikä niihin enää voi vaikuttaa.

Rokote-eriä valmistuu eri puolilla maailmaa, ja lääkkeen testaus on paraikaa menossa. Kymmenet tuhannet vapaaehtoiset ihmiset ovat ilmoittautuneet lääkeyhtiöiden koehenkilöiksi, yhteisen hyvän nimissä.

Rokote-eriä valmistuu eri puolilla maailmaa, ja lääkkeen testaus on paraikaa menossa. Kymmenet tuhannet vapaaehtoiset ihmiset ovat ilmoittautuneet lääkeyhtiöiden koehenkilöiksi, yhteisen hyvän nimissä. © LEHTIKUVA/AFP/Vincenzo Pinto

Pandemrixin muistot

Rokotehaittojen vastuuvapaudella on huono kaiku.

Syy tähän on sikainfluenssarokote Pandemrix, joka otettiin käyttöön monissa Euroopan maissa vuonna 2009, vaikka sen kliiniset tutkimukset olivat vielä osittain kesken.

Rokotteen kehittäjä, lääkeyhtiö GSK, suostui myymään rokotetta sillä ehdolla, ettei sen tarvitse olla vastuussa haitoista.

Rokotteen hyvin harvinainen sivuvaikutus oli narkolepsia, johon sairastui koko Euroopassa noin 800 lasta.

Suuri yleisö, joka rokotettiin Pandemrixilla, ei todennäköisesti tiennyt tutkimusten keskeneräisyydestä, saati vastuuehdoista.

GSK kiistää edelleen, että pelkkä rokote olisi aiheuttanut narkolepsiatapaukset.

Koronarokotteiden ja Pandemrixin lisäksi historia tuntee vain yhden tapauksen, jossa lääkeyhtiöt on vapautettu etukäteen korvausvastuista.

Tämä tapahtui vuonna 1976, jolloin Yhdysvalloissa pelättiin suurta sikainfluenssaepidemiaa.

Neljä lääkeyhtiötä – Sharp&Dome, Merrell, Wyeth ja Parke-Davis – kieltäytyivät myymästä influenssarokotettaan hallitukselle, jos niille ei myönnetä vastuuvapautta ja jos hallitus ei turvaa niiden saatavia.

Yhdysvaltain hallitus taipui lopulta lääkeyhtiöiden vaatimukseen. Lopputulos oli, että lääkeyhtiöt saivat miljoonansa, mutta oikeusministeriön oli palkattava kymmenen asianajajaa käsittelemään influenssa­rokotteeseen liittyviä tuhansia korvausvaatimuksia.

Monet valitukset liittyivät harvinaiseen Guillain-Barren oireyhtymään, jonka esiintyvyys lisääntyi Yhdysvalloissa rokotusten jälkeen.

Lue myös: Entinen urheilija Krista Lahtinen epäilee, että sikainfluenssarokotus aiheutti hänen jatkuvan väsymyksensä – Norja maksanut samaan tautiin sairastuneille korvauksia rokotehaitasta

Koronarokote on varma ostos – missä riski?

EU:n komissio on perustellut vastuuvapaustarpeiden ymmärtämistään sillä, että lääkeyhtiöt ottavat koronarokotetta kehittäessään itse suuren riskin.

Väitettä ei kuitenkaan ole purematta nielty EU:n parlamentissa. Belgian työväenpuolueen edustaja, Marc Botenga, on kysynyt komissiolta, millä tavalla lääkeyhtiölle olisi riski kehittää rokotetta, josta sillä on jo maanosanlaajuinen tilaus takataskussa.

Ennakko-ostosopimus, joka käsittää satoja miljoonia rokoteannoksia, lähes nollaa rokotekehityksen kulut.

Ilman ennakkotilauksiakin koronarokotteen kehittämiseen on pantu valtavasti julkista rahaa. Yhdysvallat on rahoittanut Operation Warpspeed -ohjelmansa kautta kuutta rokotevalmistajaa 12 miljardilla dollarilla.

EU taas ilmoitti toukokuussa keräävänsä 7,5 miljardin euron pottia Coronavirus Global Response -ohjelmaansa.

Hyvä esimerkki on myös AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston yhteistyöllä valmistuva rokote, jonka kehitystyötä on tuettu julkisin varoin noin miljardilla eurolla.

Astra Zeneca kertoi rokotteensa yltäneen testeissä ainakin 70 prosentin tehoon virusta vastaan. Moderna ja Pfizer mainostavat yli 90 prosentin tehoa.

Astra Zeneca kertoi rokotteensa yltäneen testeissä ainakin 70 prosentin tehoon virusta vastaan. Moderna ja Pfizer mainostavat yli 90 prosentin tehoa. © LEHTIKUVA / AFP Paul Ellis

Koronarokote ja myyjän markkinat

Riskitön toimintaympäristö itse asiassa lupailee lääkeyhtiöille tuntuvia voittoja. Investointeja tutkiva yhdysvaltalainen Bernstein Alliance on laskenut, että koronarokotteet voivat ensimmäisenä vuonna tuottaa lääkejäteille yli 16 miljardia euroa.

Koska virukset harvoin häviävät kokonaan, vaan influenssaviruksen tavoin palaavat joka syksy, muunneltavista koronarokotteista voi tulla lääkeyhtiöille pysyvä sesonkituote.

Taloudellisista odotuksista kertoo myös saksalaisen Curevacin tarina. Yhtiö on lupaillut saavansa oman koronarokotteensa kuntoon vuoden loppuun mennessä.

Listautuessaan pörssiin elokuussa yhtiön tavoitteena oli kerätä runsaat 200 miljoonaa euroa, mutta lokakuuhun mennessä Curevacin arvo oli jo yli 800 miljoonaa.

Koronarokotteella on myyjän markkinat.

Osa lääkeyhtiöistä kuten AstraZeneca on luvannut, etteivät ne tavoittele koronarokotteella voittoa.

Hallitukset ympäri maailman odottavat vastalääkettä, jotta ne ­voisivat avata yhteiskuntansa pandemiasulkujen jälkeen.

Tämä antaa yhtiöille mahdollisuuden sanella ehtoja tavalla, joka ei normaalioloissa onnistuisi. AstraZenecan Dobber totesikin tämän Reutersin haastattelussa:

”Vaadimme sopimuksissamme vastuuvapautta [rokotehaitoista]. Useimmat hallitukset voivat hyväksyä, että he kantavat tämän riskin, koska se on heidän kansallinen intressinsä.”

Osa lääkeyhtiöistä, kuten AstraZeneca, on luvannut, etteivät ne tavoittele koronarokotteella voittoa. Toisaalta esimerkiksi AstraZenecalla on mahdollisuus julistaa pandemia päättyneeksi 1. heinäkuuta 2021 lähtien, jonka jälkeen he voivat myydä rokotetta kaupallisena tuotteena.

Kuka vakuuttaisi Suomea?

Koronarokotteen mahdollisten haittojen riski tuntuu myös vakuutusmaailmassa.

Suomessa haittakorvauksia haetaan normaalisti Keskinäiseltä Lääkevahinkovakuutusyhtiöltä, jossa kaikilla Suomessa toimivilla lääkeyhtiöillä on osuuskuntansa kautta otettu vakuutus.

Yhtiö suojautuu itse riskeiltä ottamalla jälleenvakuutuksia joltain isommalta vakuutusyhtiöltä.

Nyt koronapandemian rajuus on tehnyt tämänkin vaikeaksi.

Suuret, kansainväliset jälleenvakuuttajat eivät suostu antamaan vakuutusta koronarokotteen riskeille. Niitä kun ei etukäteen tunneta, ja tuntemattoman riskin hinnoittelu on yhtiöille vaikeaa – tai hinta ainakin karkaa pienten kansallisten yhtiöiden ulottumattomiin.

Niinpä Suomessa eduskunta käsittelee nyt pikavauhdilla hallituksen esittämää lakimuutosta, jossa valtio ottaa jälleenvakuuttajan roolin. Näin varmistetaan, että myös koronarokotetta saaneet suomalaiset ovat lääkevahinkovakuutuksen piirissä.

Kaikissa maissa ei ole vastaavaa järjestelmää, eikä haittojen maksajaa selvillä.

Avoimuus estäisi huhuja

Pandemia ei pysähdy vain sillä, että markkinoille tulee tehokas rokote. Ihmisten on myös otettava rokote.

Väestöstä 70 prosenttia on rokotettava, jotta koronasta päästään eroon.

Elämme salaliittoteorioiden, pelottelun ja rokotevastaisuuden aikaa. Suostuvatko ihmiset ottamaan koronapiikin?

Mielipidemittausten mukaan Länsi-Euroopassa rokotteen huolisi nyt keskimäärin 70 prosenttia väestöstä.

Ranskassa epäröijien joukko on laaja, jopa 26 prosenttia ja vastustajia on noin 10 prosenttia.

Itä-Euroopassa tilanne on paikoin vielä huonompi. Esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa vain 56 prosenttia aikoo ottaa rokotteen.

Paras tapa luoda luottamusta rokotteeseen olisi täysi avoimuus niin sopimuksista tai lääketieteellisistä aineistosta.

Salaliitot ja pelot hälvenisivät läpinäkyvyydellä, mutta suunta on nyt täysin päinvastainen.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö on hiljattain julkaissut vetoomuksen, jossa se kehottaa hallituksia julkistamaan kaikki sopimuksensa lääkeyhtiöiden kanssa.

Järjestö vaatii myös lääkeyhtiöitä julkaisemaan kaiken rokotetutkimuksia koskevan kliinisen aineiston, jotta riippumattomat tutkijat pääsevät niihin käsiksi.

Aikaa tähän avoimuuteen olisi vielä, sillä yksikään rokote ei ole vielä saanut EU:ssa myyntilupaa.

Lue myös: Kilpailu koronarokotteen kehittämisestä voi muuttaa supervaltojen voimasuhteita – Tutkija arvioi, mitä Kiinan voitosta seuraisi: ”Taloudellinen riippuvaisuus olisi pelottavaa”

X