Näin yrittäjä voi siirtää konkurssikypsän yrityksen bulvaanille ja jättää velkojat pulaan – Seuran saama äänite paljastaa, miten puliveivaus tehdään

’Mites, tokihan tää toimii ihan laillisella periaatteella”, kysyy puhelinkeskustelun tallenteella ”Hannu”, joka on kertonut omistavansa konkurssikypsän yrityksen, vaikeuksiin ajautuneen huoltoaseman.

”Pakkohan tän on. Muuten tässä oltaisiin linnassa.”

Soittajaa rauhoittelee Tapani Parviainen, oikeuslaitoksen hyvin tuntema konsultti, jota kutsutaan saattohoitajaksi. Hänen elinkeinonsa on toimittaa konkurssikypsät yritykset haudan lepoon korvausta vastaan.

Jos ihan tarkkoja ollaan, soittajan nimi ei ole Hannu eikä hän toimi huoltamoalalla. Oikeasti hän on konkurssin kokenut yrittäjä, joka päätti selvittää, miten saattohoitaja neuvoo toisia luistamaan vastuistaan.

Seura julkaisee otteita Hannun äänittämästä keskustelusta asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Osa vaikeuksiin joutuneista yrittäjistä nimittäin siirtää itselleen laittomasti yrityksen omaisuutta ennen konkurssia, ja heistä monet peittelevät jälkiään saattohoitajalla.

Epärehellinen yrittäjä voi pyrkiä saattohoitajan avulla paitsi jättämään velkojansa nuolemaan näppejään, myös jatkamaan liiketoimintaa uuden firman nimissä puhtain paperein, ilman, että mönkään menneet bisnekset vaikuttavat luottotietoihin.

Temppu ei onnistu aina, mutta varsin usein kuitenkin, ainakin osittain.

Suomessa on lähes kymmenen saattohoitoa tarjoavaa nettisivustoa. Viranomaisten mukaan saattohoitopalvelut ovat lisääntyneet koronapandemian aikana ja toiminta on entistä aggressiivisempaa.

Koska Tapani Parviainen on toiminut alalla jo vuosikymmeniä ja julistautunut markkinajohtajaksi, tämä juttu keskittyy häneen.

Kunnian kauppias

Jo Tapani Parviaisen verkkosivun osoite Kunnia.fi vetoaa vaikeuksiin joutuneen tarpeeseen säilyttää kasvonsa.

Olemme ongelmayritysten auttamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen erikoistunut yritys.

Älä anna hetkellisten vastoinkäymisien vaikuttaa elämäntyöhösi, vaan ratkaise ongelmat avullamme ennen katastrofia ja kunnian menettämistä.

Verkkosivuilla palveluista kerrotaan myös viroksi ja venäjäksi.

Etusivun ylälaidassa lukee Kunnia Finans Oy. Sitä ei tosin ole enää olemassa, sillä viranomaiset poistivat vuonna 2020 yrityksen kaupparekisteristeristä, kun siltä ei kuulunut tilinpäätöksiä.

Saattohoidon vaiheet kuvataan sivulla siekailematta:

Kun ostamme yhtiönne, maksamme osakekannasta 10 e, vanha hallitus ja toimitusjohtaja erotetaan, tilalle valitaan Jukka Harju hallitukseen ja varajäseneksi Petri Karvonen, jotka alkavat hoitamaan asioita.

Parviaisella ei ole asiaa hallitustehtäviin, sillä hän itse on liiketoimintakiellossa.

Lupaukset ovat suuria:

Velkojat ei enää häiritse teitä.

Pääsette aloittamaan uuden yhtiön toiminnan ns. puhtaalta pöydältä.

Avainroolissa on Jukka Harju:

Jos konkurssi tulee, hän hoitaa konkurssia, tosin vanha hallitus joutuu yleensä allekirjoittamaan myös pesäluettelon ja selittämään miksi velat lisääntyivät, mutta luottotiedot ja maine menee vain Jukalta.

Jukka Harjun luottotiedot eivät tosin enää ”mene”, sillä jo nyt yli 30 velkojaa perii häneltä ulosoton kautta yhteensä yli 20 000 euron saatavia.

Harju on vastuuhenkilönä 77:ssä yrityksessä. Niistä monen nimi on vaihdettu hiljattain. Esimerkiksi rakennustoimintaa Sodankylässä harjoittanut Ramok Oy on nykyään Gosahti kivelle ja kummulle Oy.

Parviaisella ja Karvosellakaan ei ole paljoa menetettävää. Kummallakin on ulosotossa viisinumeroisia summia, joita he eivät ole pystyneet maksamaan.

Konkurssikypsän yrityksen voi hylätä helposti

Voiko tällainen liiketoiminta olla laillista?

Lyhyt vastaus on kyllä. Mikään laki ei estä konkurssikypsän yhtiön ostamista, vaikka ostajalla olisi maksuhäiriöitä ja takanaan kymmeniä kaatuneita yrityksiä.

Jos saattohoitaja ei hävitä yrityksen kirjanpitoa eikä kähvellä sen varoja, syyttäjä on häntä vastaan lähes aseeton. Tilanne on toinen, jos saattohoitaja syyllistyy laittomuuksiin tai houkuttelee yrittäjän sellaisiin.

Minkälaisia neuvoja saattohoitaja antaa palveluistaan kiinnostuneille? Äänitallenne puhukoon puolestaan. Kun Hannu on esittäytynyt, hän kertoo asiansa:

Mulla on huoltoasema ja ei todellakaan näytä hyvältä. Haluaisin kuopata firman, että itselle jäisi puhtaat paperit. Onko tämä mahdollista teidän kautta?

Kyllä.

Korona vei viimeisetkin mahdollisuudet, mutta jo sitä ennen näin, että homma ei mene maaliin.

Sulla on kuitenkin auki vielä se huoltoasema?

Joo, ihan toimiva asema tällä hetkellä.

Silloin, kun meidän miehet siirtyy hallitukseen ja osakkeet meille, niin me ajetaan se saman tien alas.

Minkälaisella aikataululla se tapahtuisi?

Kaupparekisterissä menee kaksi päivää, kun hallitus muuttuu. Kaupat voidaan tehdä milloin tahansa. Mun yhtiökumppanilla Jukka Harjulla on toimisto tässä ihan naapurissa.

Eli se on ihan muutaman päivän asia?

Se on tosi nopeata. Onkin monesti ongelma, että on tulossa rahaa pankkitileille, ja kun Jukka menee hallitukseen, tilit menee automaattisesti kiinni. Ennen kauppoja pitäisi tehdä kaikki ne liikkeet, mitä tarvitsee tehdä.

Miten paljon tällainen hupi tulisi maksamaan?

Kolme tonnia, ei sen kummempaa. Onko sulla paljon työntekijöitä siellä?

Kymmenkunta.

Onko pieni vai iso paikkakunta kyseessä?

Keskikokoinen.

Homman nimi on varmaan se, että Jukka irtisanoo ne työntekijät, että sulla säilyy kasvot.

”Sitten nostat kaikki rahat”

Mulla on firman tilillä vähän yli kymppitonni. Voisiko rahat nostaa firman tililtä?

Sä nostat heti tänään jo itsellesi palkkaa sieltä, niin paljon kuin pystyt nostamaan. Älä omaa puhelinmaksua unohda maksaa.

En unohda.

Ja sitten nostat kaikki loput rahat sieltä. Sen jälkeen täytetään duunareille palkkaturvahakemukset, ne hakee irtisanomis- ja odotusajan palkan. Me annetaan liput ja laput.

Siinä vaiheessa omistusoikeus on siirtynyt teille?

Kyllä. Sä pahoittelet, että nyt menee tämä kiinni, uusi omistaja ei jatkakaan. Että on tullut sinullekin yllätyksenä, että se on tämmöinen saattohoitajamies, mutta tässä olisi nyt hakemukset, allekirjoittakaa ne. Viisitoista tonnia on maksimi, mitä ne saa Palkkaturvasta. Se ei yleensä riitä, mutta me ei sille mahdeta mitään.

Niin, se on, mitä se on.

Ja siitä ei tule mitään sanktioita edelliselle eikä tulevalle hallitukselle.
Kun olet tyhjentänyt pankkitilin, niin lopeta se saman tien. Tietysti ennakonpidätykset jää maksamatta, mutta sille me ei nyt mahdeta mitään. Se on Jukan murheita.

(Parviaisen neuvo  olla maksamatta palkasta ennakonpidätyksiä verottajalle on arveluttava.)

Eli ennen siirtoa tilin pitäisi olla tyhjä?

No tyhjä, koska me ei saada tilejä auki. Pankit tietää meidän toiminnan. Kun asiakas soittaa sinulle, että mikä on homman nimi, kun rahat tulee [yhtiön] tililtä takaisin, niin ilmoitat oman pankkitilin. Jos on tullut vaikka pari tonnia, kiikutat kirjanpitäjälle kuitin: kirjaapa tämä vielä palkaksi mulle.

(Jos yrittäjä ohjaa entisen firmansa rahoja omalle tililleen, hän voi syyllistyä velallisen epärehellisyyteen.)

Kyllä.

Muuten [tuleva konkurssi-]pesä hakee ne sulta takaisin. Vaikka sulla olisi kuinka paljon saamisia yhtiöstä, niin pesä hakee ne takaisin. Pitää olla tarkkana: automaatilta ei pidä mennä nostamaan missään tapauksessa rahaa. Silloin ei tule meille harmia, eikä tule sulle harmia. Me ollaan nelisensataa yhtiötä ostettu.

Kunnon määrä. Onko ne kaikki menneet ihan nap…

Ei ole. Vaikka kuinka kyselee, että onko kaikki varmasti ok, niin aina on joku siellä. Ja kirjanpitäjät on tehneet hirveitä töppöjä. Mä olen oikeudessa ollut 30 kertaa näistä jutuista. Kymmenen prosenttia ei usko meidän juttuja, mennään automaatille ja tehdään vaikka mitä.

Kirjanpidosta tuli mieleen, että pitääkö mun vannoa pesäluettelo?

Se riippuu siitä, miten nopeasti tulee konkurssi. Kaikki ketkä on vuoden sisällä siellä [yhtiön hallituksessa] ollut, joutuu pesäluettelon allekirjoittamaan.

Eikö tästä kuitenkin tule jonkinlainen riski?

Joo, mutta pesäluettelon allekirjoitus ei vaikuta luottotietoihin eikä mihinkään. Siinähän ei mene [tieto] kuin konkurssiasiamiehelle ja suurimmille velkojille, että se ei mene luottorekisteriyhtiöihin ollenkaan.

Eli tätä kautta minulle ei voi tulla velallisen epärehellisyyttä?

Ei, ei tule, jos sieltä [yhtiön tililtä] ei ole nostettu rahaa omaan taskuun ennen konkurssia.

(Tosin Parviainen juuri neuvoi siirtämään rahoja tililtä.)

Kaikki on kyllä aikaisemmin hoidettu ihan vimpan päälle, mutta nyt vaan on fyffet [rahat] loppu.

Firman nimi on paha. Ei tehdä sillä nimellä konkurssia, ettei paikkakunnan lehdessä lue. Ensin muutetaan hallitus, sitten tehdään muutosilmoitus toiminimestä, ja kotipaikka tänne Helsinkiin. Eli se ei näy siellä.

”Ihan keksit mitä vaan”

Mä pähkäilen tätä hetken. Mulla on muutama viikko peliaikaa, ennen kuin lähtee protestilistalle [tieto maksukehotuksista].

Sä voit vastustaa niitä. Kun tulee ilmoitus, että on protestoitu, niin kirjallisena lähetät, että se [velkojan saatava] on riidanalainen, ei olla saatu tuotteita. Ihan keksit mitä vaan. Ne [velkojat] voi hakea oikeuden päätöstä, mutta siinä menee 2–3 kuukautta.

(Neuvo on hyvin kyseenalainen.)

Mites, tokihan tää toimii ihan laillisella periaatteella?

Pakkohan tän on. Muuten tässä oltaisiin linnassa.

Kun uusi hallitus tulee, oletko sinä omistajana?

Ei, ei. Me ostetaan nämä aina osakeyhtiöille, tällä hetkellä One Pint Oy:lle, jota Jukka Harju hallinnoi. Näissä on sellainen taktiikka, että jos tulee verotarkastus, jossa todetaan, että tulee peiteltyä osingonjakoa, se tulee yhtiölle, eikä Harjulle henkilökohtaisesti. Pistetään lepikkoon se firma ja taas otetaan uusi käyttöön.

(Kahden viimeisimmän tilinpäätöksen perusteella One Pint on erikoinen firma. Sillä ei ole tuloja eikä menoja.)

Aivan. Miten tästä edettäisiin?

No, sinä hoidat pankkiasiat kuntoon, ja sitten, kun sinne ei enää hirveitä tule [rahaa], yritä kato tehdä sillä tavalla, että kun ihmiset maksaa kortilla, niin sano, että korttikone on jumissa, että ei sulla käteistä ole?

Kyllä, kyllä. Meillä on kymppitonnin [10 000 litran] säiliöt ja niitä myydään tässä vielä…

Ei muuta kuin lehteen laitat ilmoituksen, että säiliötarkastuksen vuoksi joudumme tyhjentämään säiliöt. Tai iso kyltti: euron litra, vain käteismaksu.

Kuulostaa pirun hyvältä.

Otat käteistä ja ne lyöt kassakoneeseen ja sitten otat palkkana tai maksat duunareille ylimääräistä.

Mulla on vähän arvokkaampaa irtaimistoa, kannattaisiko niitä myydä?

Jos saat jollekin myytyä… …ei muuta kun kaikki kamat helvettiin.

Joo. Mites teille, onko se cashilla [käteisellä] se suoritus [yhtiön haltuun ottamisesta]?

Mielellään cashilla, mutta voi sen pankkiin maksaa, mutta ei sieltä firman tililtä.

Ei tietenkään. Alan järjestelemään muutamien arvokkaampien tavaroiden myyntiä.

Naapuriasemalle voisi myydä ne polttoaineet. Se olisi helpompaa kuin alkaa tappelemaan kaksikymppisten ja viisikymppisten takia.

Sitten pitäisi tilata säiliöauto, pääyhtiö voisi ihmetellä. Se ale on parempi. Myy vaan tankit tyhjäksi.

Joo, ja kaikki 200 litran tynnyrit viet kotiin kato polttoaineeksi.

(Neuvo loukkaa yhtiön velkojien etua.)

Totta joo.

Saa pitkään ajella itsekseen.

Joo. Mutta mä kiitän tässä vaiheessa. Varmaan ollaan ensi viikolla yhteyksissä.

Soittele!

Alla olevassa piirroksessa kuvataan vaiheittain, kuinka yrittäjä voi hyödyntää saattohoitajaa velkojiensa vahingoksi ja kasvojensa säilyttämiseksi. Juttu jatkuu piirroksen jälkeen.

Käsikirjoitus: Jukka Heinonen © Piirros: Jussi Jääskeläinen.

Linnatuomio ja liiketoimintakielto

Tapani Parviainen on 63-vuotias kirjanpitäjä, joka on ollut monessa mukana.

Vuosina 2003–2007 hän avusti rakennusyrittäjää, joka saavutti kuittikaupalla miljoonien eurojen rikoshyödyn. Hän sai törkeästä veropetoksesta ja avunannosta kirjanpitorikoksiin kolme vuotta vankeutta.

Kirjanpito poiki hänelle tuomion myös vuonna 2018. Yrittäjän viinaostosten ja muiden omien kulujen lukemisesta yhtiön menoiksi seurasi 80 päivää vankeutta.

Lisäksi Parviainen on ostanut arvonsa menettäneitä golfosakkeita eurolla – satojen eurojen korvausta vastaan – ja jättänyt niistä seuranneita maksuja hoitamatta. Hän myös avusti toista maksukyvytöntä toimimaan samoin ja laati tälle kauppakirjoja palkkiota vastaan.

Golfkikkailulla oli vakavat seuraukset. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Parviaisen törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja avunannosta siihen vuodeksi vankeuteen – ja mätkäisi päälle viiden vuoden liiketoimintakiellon. Tapani Parviainen on valittanut ratkaisusta.

Konsulttien pienet tulot

Saattohoidosta Tapani Parviaista ei ole tuomittu.

Jotkut saattohoitajat hyödyntävät ostamiaan konkurssikypsiä yrityksiä erilaisiin talousrikoksiin kuten tekaistujen laskujen lähettämiseen ja pimeiden palkkojen maksamiseen. Heitä kutsutaan ruumiinpesijöiksi.

Parviaisen porukan strategia näyttäisi olevan toinen. Se hoitaa kuopattavaan yritykseen liittyvät ilmoitukset ja muut vähimmäisvelvoitteet, mutta ei koske sen varoihin tai käytä firmaa mihinkään.

Hankkimastaan yhtiöstä porukka nostaa muutaman tuhannen euron konsulttipalkkion – ja tyytyy siihen.

Tosin verotietojen perusteella palkkiorahoja ei olisi juuri ohjautunut miehille itselleen. Esimerkiksi vuosina 2017–2019 Harjulla ei ollut lainkaan verotettavia tuloja ja Parviaisellakin vain 22 tuhatta euroa.

Kun Parviaisen auttamaa yrittäjää vastaan on nostettu syyte talousrikoksesta, syyttäjä on tarttunut usein myös konsultin toimintaan. Silloin Parviaista on syytetty yleensä rekisterimerkintärikoksesta.

Syyttäjien mukaan kaupparekisteriin tehty merkintä siitä, että Parviainen on yhtiön hallituksen jäsen, on antanut virheellisen kuvan todellisesta vastuuhenkilöstä.

Näissä jutuissa yrittäjä on yleensä tuomittu velallisen epärehellisyydestä.

Sen sijaan saattohoittajan ja syyttäjien väliset ottelut ovat päättyneet kutakuinkin luvuin 25–0. Voittaja on ollut lopulta aina Parviainen, samoin kuin hänen asianajajansa, jonka palkkion ovat hoitaneet veronmaksajat.

Hämmentävä ennakkoratkaisu

Esimerkki syyttäjän tappiosta on erään tv-tuottajan tapaus. Syksyllä 2013 tuottajalle valkeni, että hänen yhtiölleen kävisi huonosti. Rahakas tilaus oli mennyt sivu suun ja velat kaatuivat päälle.

Joulukuussa hän luovutti firman Tapani Parviaisen edustaman yhtiön haltuun ja maksoi tästä 5 000 euroa.

Kun yhtiö oli ajautunut vaikeuksiin, tuottaja oli alkanut siirtää sen varoja perusteettomasti itselleen. Tällaisia siirtoja kertyi yli 20 000 euron arvosta, oikeus arvioi myöhemmin. Hänet tuomittiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä viiden kuukauden vankeuteen.

Kiinnostavaa on se, että tuottaja teki osan tuomion tuoneista siirroistaan, 2 900 euron käteisnoston ja kaksi päivähoitomaksua sen jälkeen, kun yhtiö oli jo siirtynyt Parviaiselle. Osapuolet olivat sopineet, että tuottajalle jää oikeus edustaa yhtiötä ja käyttää sen tiliä.
Parviaisella taas ei ollut lupa käyttää omistamansa yhtiön tiliä, eikä hän hoitanut firman kirjanpitoa.

Käräjäoikeus katsoi, että Parviaisen merkitseminen hallituksen ainoaksi jäseneksi pyrki harhaanjohtavasti häivyttämään tuottajan vastuuaseman yhtiössä. Kumpikin tuomittiin rekisterimerkintärikoksesta.

Nämä tuomiot kuitenkin kaatuivat hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa, joka katsoi ratkaisussaan, ettei tv-tuottaja ”ole merkittävissä määrin hoitanut yhtiön asioita [hallituksesta] eroamisensa jälkeen”.

Näin saatiin sinetti sille, että saattohoitaja voi huoletta olla ostamansa ongelmayhtiön nimellinen vastuuhenkilö, Jopa silloin, kun yrittäjä vielä kaupanteon jälkeen tekee entisellä yhtiöllään yhtä sun toista.

© Jussi Jääskeläinen

Pakoilevat yrittäjät vastuuseen – saattohoitajille hallituskielto?

”Vastuutaan pakoilevien konkurssiyrittäjien suitsimiseksi voitaisiin tehdä enemmän”, arvioi verottajan harmaan talouden selvitysyksikköä johtava Janne Marttinen.

Hän lisäisi yritystoiminnan läpinäkyvyyttä.

Esimerkiksi tiedot yritysten ulosotoista ja niiden vastuuhenkilöiden liiketoimintakiellosta voisivat olla – toisin kuin nykyisin – helposti kaikkien saatavilla.

Nykyään yksi järeimpiä keinoja tutkia alan rikoksia ovat konkurssiasiamiehen julkisselvitykset. Niiden seurauksena tuomitaan vuosittain kymmeniä vilunkiyrittäjiä rangaistuksiin ja vahingonkorvauksiin.

Tämä ei riitä Seuran jututtamalle pesänhoitajalle, joka on nähnyt monia vedätyksiä uransa varrella. Hän haluaisi, että Patentti- ja rekisterihallitus voisi määrätä yrityksiä pakkoselvitystilaan nykyistä herkemmin.

”Jos vastuuhenkilö on tunnistettavissa saattohoitajaksi, riippumattoman selvittäjän pitäisi perata yhtiö ja tarvittaessa hakea se konkurssiin.”

Hänellä on toinenkin idea.

”Mitä jos yhtiön hallitukseen ei voitaisi nimittää henkilöä, joka on viime viiden vuoden aikana istunut lyhyitä aikoja yli viiden konkurssiyhtiön hallituksessa?”

Toteutuessaan ehdotus tyrehdyttäisi yritysten ammattimaisen saattohoidon.

Lue myös: Romanssihuijausten uhreja käytetään rahanpesuun – Bulvaanitilit yleistyneet petoksissa