Seura tutki: Kasinoista vaarallisiin kemikaaleihin – Näin pyörii itärajan oudoin bisnesralli Kaakonkulmalla
Kaakonkulmalla ei nyrpistellä värikkäillekään suomalais-venäläisille sijoitusideoille. Virolahden entinen kunnanjohtaja Osmo Havuaho pyörittää monen kunnan alueella bisneshankkeita, joiden käänteet, kumppanit ja taustat kuulostavat kuin veijariromaaneista lainatuilta.
Hurppu Suomen kaakkoiskulmassa on lintuharrastajille arktisen muuton bongauspaikka. Kuntapäättäjät eivät ymmärtäneet, miten tärkeä kohde se on myös armeijalle. © Linda Varoma
Mitä yhteistä on talousrikollisyhteyksiin kaatuneilla Vaalimaan kasinounelmilla, puolustusministeriön torppaamalla Virolahden rantamatkailuhankkeella ja Loviisan satamaan suunnitellulla, ympäristöväkeä pelottavalla vaarallisten kemikaalien terminaalilla? Ainakin se, että kaikissa puuhamiehenä on ollut Virolahden entinen kunnanjohtaja, nykyinen liikemies Osmo Havuaho, johon alueen kuntapäättäjät näyttävät yhä luottavan monenlaisissa idänkauppaan liittyvissä sijoitus- ja investointihankkeissa.
Havuahosta tuli kunnanjohtaja 2009, ja hän erosi virastaan kesällä 2020. Koko 2010-luvun ajan hän loi ahkerasti suhteita erilaisiin venäläistoimijoihin saadakseen Virolahdelle yrityksiä ja työpaikkoja.
Havuahon aktiivisuutta myös moititaan.
”Hänellä oli hieman kummallisia kontakteja”, sanoo yksi paikallispoliitikko.
”Osmo toimi täysin omin päin. Kaikki ei kestä päivänvaloa”, arvioi toinen.
Osmo Havuaho ei pidä venäläisiä bisneskontaktejaan arveluttavina. Eikä niitä kuulemma edes niin paljon ollut.
Osmo Havuaho ui sulavasti Kaakonkulman bisneksissä ja politiikassa. © Ari Nakari / Lehtikuva
Outo kasinohanke
Virolahden Venäjä-hankkeista ehkä kuuluisin oli 2012 käynnistynyt Vaalimaan kasino-, hotelli- ja kylpyläkompleksi, jota kunta ja silloinen Raha-automaattiyhdistys (RAY) puuhasivat erilaisten venäläisten sijoittajien kanssa.
Osmo Havuaho ja RAY vannoivat tutkineensa kumppaniensa taustat, mutta venäläissijoittajien Suomen-yhtiön hallituksesta löytyi paritustuomion saanut suomalaismies. 2014 yksi venäläissijoittajista etsintäkuulutettiin talousrikoksista.
Tässä vaiheessa RAY vetäytyi kasinohankkeesta, eikä Vaalimaalle tullut hotellia tai kylpylääkään.
Lopulta 2020 tontille nousi menestyneen marketyrittäjän Sergei Ananievin perustama kauppakeskus, jossa toimivat muun muassa Rajamarket, Lidl ja Alko.
Vadim ja 30 miljoonaa
Mutta jollei kasino onnistunut, ainahan voi kokeilla perinteisempää turistirysää. Vuonna 2014 Osmo Havuahon ja kunnan kumppaniksi ilmestyi pietarilaislähtöinen, Haminaan asettunut liikemies Vadim Kasarnovski.
Kasarnovskin johdolla kunnan lähes sadan hehtaarin merenrantatontille Hurppuun piti nousta 30 miljoonan euron Hurppu Horizon -matkailukohde: 96 yksityishuvilaa, kuusi vuokrahuvilaa, hotelli, ravintola ja kylpylä.
”Kasarnovski otti yhteyttä, kunta teki diilin ja siitä se lähti”, Osmo Havuaho muistelee.
Hanke eteni, ja EU-hanketuella syntyi näyttäviä venäjän- ja englanninkielisiä esitteitä, joilla Hurppu Horizonia markkinoitiin sijoittajille. Hankemannekiineina olivat Havuaho ja kaksoiskansalainen Kasarnovski.
Optimistisissa laskelmissa kohteen piti valmistua 2018. Liikevaihto olisi jo ensimmäisenä vuonna ollut noin neljä miljoonaa euroa ja voitto miljoonan verran.
Hurpussa on rajavalvonnalle tärkeä vartioasema. © Juha Metso
Puolustusministeriö pysäytti
Vielä tämän vuoden helmikuussa Hurppu Horizon näytti vielä olevan toteutumassa.
Alueen kaava oli vihdoin valmistunut syksyllä 2020 Virolahden uuden kunnanjohtajan Veli-Matti Pullin johdolla, ja kunta aikoi tehdä sopimuksen alueen vuokraamisesta ja osto-optiosta Kasarnovskin uuden Hurppu Horizon -yhtiön kanssa.
Juuri ennen allekirjoitustilaisuutta helmikuussa kunta yhtäkkiä ilmoitti Kasarnovskin vetäytyneen hankkeesta. Miksi?
Asianosaiset eivät halunneet paljastaa syitä Seuralle.
”Minä katson nyt eteenpäin”, sanoo Veli-Matti Pulli.
”En saa enkä voi kommentoida tätä asiaa ollenkaan”, sanoo Kasarnovski.
Seuran saamien tietojen mukaan Kasarnovski ei vetäytynyt oma-aloitteisesti, vaan puolustusministeriö puuttui asiaan.
EU-alueen ulkopuolisten ostajien kiinteistökauppoja valvova ministeriö oli kutsunut kunnan johdon palaveriin, minkä jälkeen kunta kertoi Kasarnovskin vetäytyneen ja kunnan jatkavan hanketta paikallisen elinkeinoyhtiön kanssa.
Puolustusministeriö vahvistaa Seuralle keskustelleensa asiasta luottamuksellisesti kunnan kanssa, ja erikseen kysyttäessä Pullikin vahvistaa asian. Keskustelun sisältö ei ole tiedossa.
Ministeriön mukaan lopullisesti kiinteistökaupoista päättää kuitenkin aina myyjä itse.
Sotilaallisesti tärkeä rajasijainti
Mikä Kasarnovski-yhteistyössä nyt herätti sotilaiden huomion, jos Havuaho ja kuntapäättäjät eivät nähneet asiassa lukuisten suunnitteluvuosien aikana mitään arveluttavaa?
Arktisesta lintumuutosta tunnettuun Hurppuun kaavaillun matkailukeskuksen sijaintia voi painavin syin kutsua strategiseksi: vain muutama sata metriä länteen on Hurpun merivartioasema, muutama sata metriä itään puolustusvoimien 138-metrinen niin sanottu Nato-masto.
Venäjän rajalle on vain hieman yli kilometri.
Hurpun suuresta rantamatkailukohteesta olisi vain noin kilometri Venäjän rajavesille. Pelkästään karttaa vilkaisemallakin rakentamisen riskit näyttävät selviltä. © Juha Metso
Sata hehtaaria maata tällaisella sotilaille tärkeällä sijainnilla olisi päätynyt Kasarnovskin haltuun.
Toinen mahdollinen syy puolustusministeriön heräämiseen voi liittyä Kasarnovskin taustaan, joka ei olekaan ihan niin puhtoinen kuin mitä esimerkiksi Havuaho on antanut ymmärtää.
Vuonna 2001 perustamansa Norados-yhtiönsä kotisivuilla yliopistoinsinööri Kasarnovski kertoo muuttaneensa Suomeen 1991.
Norados on järjestänyt yksityislennätyksiä ja muita luksuspalveluja äveriäille venäläisille ja maailmantähdille. Yhtiö myös sanoo kehittävänsä loistohotelleja ja -asuinalueita, mutta näistä ei ole vielä yhtään esimerkkiä.
Kaupparekisteritietojen mukaan Noradoksen todellinen pääbisnes 2000-luvulla oli puuntuonti Venäjältä. Sillä yhden miehen yhtiö teki ennätysvuonna 2005 yli yhdeksän miljoonan euron liikevaihdon ja muhkeat voitot, mutta Venäjän tullisäädösmuutokset romahduttivat kaupan.
Nykyinen pieni liikevaihto syntyy kiinteistöjen vuokrauksesta.
40 vuotta Hurpussa mökkeillyt lintuharrastaja Kari Saarinen sanoo pitäneensä venäläisvoimin suunniteltua Hurpun matkailuhanketta täysin epärealistisena. ”Tulee mieleen, että kyse on strategisesta ajattelusta tai rahanpesusta.” © Juha Metso
Hurpussa on symboliikkaa kerrakseen: mökkiläinen Kari Saarinen on somistanut huussinsa Putinin ja Trumpin kuvilla. © Juha Metso
Taustat tarkistettiin – tai sitten ei
Yksi Kasarnovskin suomalainen ex-yhteistyökumppani luonnehtii häntä hyvin varakkaaksi, luotettavaksi ja rehelliseksi.
”Kaikkia taustoja emme tietenkään ehkä tiedä”, yhteistyökumppani kuitenkin sanoo.
Pienellä etsimisellä selviää, että vuonna 2002 Kasarnovski sai lähes kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta. Kasarnovskin silloinen yhtiö oli jättänyt maksamatta puukauppaveroja noin 600 000 euron arvosta.
Havuaho väittää kunnan teettäneen Kasarnovskista aikoinaan taustaselvityksen. Paljastuiko siinä kyseinen vankeustuomio?
”Tämä on minulle uusi asia. En ainakaan muista, että sellaista olisi ollut.”
Asiaa pohdittuaan Havuaho arvelee, että taustatarkistus jäi ehkä sittenkin tekemättä.
Kokeillaanko kemikaalibisnestä?
Vaikka Hurppu Horizon -hanke lipuikin nyt sotilaiden torppaamana horisonttiin, Osmo Havuaholla on jo uusi mato koukussa Loviisassa.
Hänen vastikään perustamansa Alfaterminal-yhtiö puuhaa Loviisan satamaan yhteistyössä satamayhtiön kanssa noin 30 miljoonaa euroa maksavaa terminaalia. Sinne varastoitaisiin muun muassa venäläisiä vaarallisia kemikaaleja. Mikä muka voisi mennä pieleen?
Loviisan pieni satama on jo nyt olemassaolokamppailussaan haalinut kaikenlaista varastoitavaa ja kuljetettavaa, mikä on johtanut melu- ja päästöongelmiin.
Eestinkolmion asuinalue suojeltuine vanhoine taloineen aivan sataman vieressä on kärsinyt venäläisen hiilen pölystä ja metalliromun käsittelymelusta.
Satama ja kaupunki reagoivat asukkaiden valituksiin ronskisti: Eestinkolmiota alettiin kaavoittaa sataman suojavyöhykkeeksi, asukkaita uhkailtiin oikeustoimilla ja heitä painostettiin myymään kotinsa.
Raskain sydämin kotinsa myyneet määrättiin allekirjoittamaan salassapitosopimus.
Seura kertoi Loviisan kovasta pelistä kesäkuussa 2020.
Alfaterminalin kemikaaliterminaalista, jonka mahdollistava kaavamuutos on käynnissä valituskierroksineen, näyttää tulevan samanlainen jättiriita.
Terminaalin vaarallisten kemikaalien vuoksi noin 1 500 ihmisen kodit kilometrin säteellä alueesta muuttuisivat sataman suojavyöhykkeeksi.
Asukkaat pelkäävät turvallisuutensa ja kiinteistöjensä arvon puolesta: kaavamuutoksen jälkeen tonteille ei saa rakentaa juuri mitään ilman kaupungin uusia lupia.
Asukkaat järjestivät huhtikuussa mielenosoituksen kaavamuutosta vastaan.
”Mikä on tämä Alfaterminal, joka tuli aivan puskista viime syksynä? Mitkä ovat sen taustavoimat ja -tahot sekä niiden motiivit”, ihmettelee Eestinkolmion asukas Janne Ora.
Tuntematon Alfaterminal
Nopeasti syntyneen Alfaterminal-yhtiön taustoista ei juuri löydy tietoa.
Yhtiö rekisteröitiin marraskuussa 2020. Sen hallituksessa istuu Osmo Havuahon lisäksi Sveitsissä asuva liikemies Hannu Koivusalo, joka on ollut öljymyyjänä muun muassa venäläisessä Gazprom-suuryhtiössä.
Koivusalo ja Havuaho sanovat tutustuneensa yhteisissä projekteissa ja yhteisten tuttavien kautta.
Koivusalo pyörittää Sveitsistä muun muassa brittiläis-sveitsiläistä henkilöstönvälitysyhtiötä ja Lontooseen rekisteröityä teknologiayhtiötä.
Havuaho istuu Alfaterminalin ohella Alfamark Group -yhtiön hallituksissa.
Yhtiöiden sanotaan olevan osa Alfamark-konsernia, jolla on näyttävät, joskin horjuvalla suomen kielellä kirjoitetut kotisivut.
Niiden mukaan konserniin kuuluu noin 15 pääosin hyvin nuorta öljy- ja muiden alojen yhtiötä Suomesta, Ruotsista ja Virosta.
”Konserni tekee kiinteistönkehitystä ja sen tyyppisiä juttuja”, sanoo Osmo Havuaho.
Hän ei osaa nimetä yhtään käynnissä olevaa konsernin hanketta.
Loviisan Eestinkolmion asukas Janne Ora ihmettelee tyhjästä ilmestyneen Alfaterminal-yhtiön terminaalihanketta. © Linda Varoma
”Ei mitään mörköjä kaapissa”
Miten ex-öljymyyjä ja ex-kunnanjohtaja keksivät ryhtyä kemikaaliterminaalihankkeeseen Loviisassa?
”Olen toiminut öljy-, kemikaali- ja biotuotteiden varastointiprojekteissa. Totesimme, että lisäkapasiteetille on kysyntää”, Hannu Koivusalo sanoo.
Terminaalia käyttäisivät hänen mukaansa isot kansainväliset yritykset. Uusia työpaikkoja se toisi vain muutamia.
Alfaterminalilla on tuhat osaketta ja osakepääoma nolla euroa. Osakasluettelot ovat lain mukaan julkisia, mutta Koivusalo haluaa salata osakkaiden nimet.
”Ei meillä mitään mörköjä ole kaapissa, mutta politiikkamme on pitää matalaa profiilia. Lähinnä osakkailla on kiinteistösijoittamistausta”, hän sanoo.
Kriittiset loviisalaiset epäilevät, että Alfaterminalin takana olisi oikeasti venäläisiä sijoittajia. Hannu Koivusalo vakuuttaa, että rahoittajat tulevat Suomesta.
Lue myös: Loviisan satama ei enää hempeile – Suojellut talot nurin vaikka väkisin
Yhteyksiä Venäjälle löytyy
Loviisa-hankkeessa on silti ainakin yksi Venäjä-yhteys.
Hankkeessa on mukana venäläissyntyinen Snezana Leibinen, joka on Alfamarkin 2019 Viroon perustaman holding-yhtiön johtaja. Hän vastaa konsernin Facebook-sivujen suomen- ja venäjänkielisistä päivityksistä.
Leibinen esiintyi vuonna 2018 Alfamarkin edustajana Moskovassa suuressa ja innovaatiofoorumissa, jonka avasivat presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvat ex-varapääministeri, pankinjohtaja Igor Šuvalov ja presidentin erityisedustaja Sergei Ivanov.
Moskovan-foorumissa Leibisen tittelinä oli Alfamarkin varatoimitusjohtaja ja perustaja. Seuralle Leibinen kuitenkin kiistää olevansa yhtiön johtotehtävissä.
”Minä en ole johtaja”, hän sanoo, eikä kommentoi Alfamarkin liiketoimia.
Leibinen on sattumalta Osmo Havuahon vanha tuttu. Vuonna 2014 Virolahden kunta vuokrasi Leibisen omistamalle Domfinland-konsulttiyhtiölle liikekeskustontin Vaalimaan raja-aseman luota.
Virolahden yhteistyö Leibisenkin kanssa päättyi ikävästi. Yhtiö jätti vuosina 2016–2017 vuokransa maksamatta. Leibisen mukaan 70 000 euron rästien maksaminen olisi vienyt varattoman Domfinlandin konkurssiin.
Seuralle Osmo Havuaho kehuu Leibistä hyväksi liikekumppaniksi. Domfinlandin vuokrarästisotkun olemassaolon Havuaho kiistää tykkänään.
”Tämä on minulle uusi asia. Ei minun aikanani sellaista ole ollut.”
Olit kuitenkin itse asian valmistelijana 2018, kun kunnanhallitus päätti antaa Leibiselle pääosan veloista anteeksi ja tyytyä 10 000 euron korvaukseen?
”En jaksa tällaista muistaa.”
Muistamattomuus on inhimillistä. Varmaa lienee vain se, etteivät Alfamarkin tai Alfaterminalin hankkeet ole viimeisiä yrityskuvioita, joita Havuaho Kaakonkulmalle junailee.
Jutun otsikkoa on muutettu 28.6. klo 11:24. Kasinoista kemikaalijätteisiin on korvattu sanoilla: kasinoista vaarallisiin kemikaalehin.