Itärajan isoin bisneskupla – Näin miljoonat eurot liikkuivat vuosia Nuijamaalla
Venäläisliikemies onnistui kierrättämään vuosien ajan Lappeenrannasta miljoonia itärajan yli ja takaisin. Tekaistuun yritystoimintaan perustunut bisnes pyöri Nuijamaalla kaiken kansan nähtävillä – eikä kukaan Suomessa huomannut mitään.
Nuijamaalla sijainnut halli oli vain yksi, joskin merkittävä osa Dmitri Treisterin bisneslonkeroita.
Massiivinen harmaa varastohalli seisoo Venäjän rajalle johtavan tien vieressä Lappeenrannan Nuijamaalla. Seinällä on kyltti, jossa lukee Core Trans.
Nuijamaalla oleva halli seisoo vain reilun kilometrin päässä raja-asemasta. Ennen koronapandemiaa sieltä ajoi pitkäkilpisiä venäläisautoja Lappeenrantaan palatakseen takaisin itään lastinaan juustoa, kahvia tai kalaa.
Venäläisliikemiehen iso tullivarasto Nuijamaalla
Ison tullivaraston rakennutti vuonna 2002 moskovalainen liikemies Dmitri Treister. Hän myös rekisteröi Suomeen Core Trans, Dominant Trade ja Core Real Properties -yhtiöt.
Niiden pääbisneksenä oli lähinnä Huawein elektroniikan kauttakulku- eli transitokauppa Suomesta Venäjälle.
Liiketoiminta paisui niin, että Suomen-yhtiöiden kokonaisliikevaihto oli huippuvuonna 2012 yli 17 miljoonaa euroa.
Nuijamaan halli oli vain yksi, joskin merkittävä osa Treisterin bisneslonkeroita. Vuonna 1964 syntynyt Treister oli jo vuonna 2002 Suomeen tullessaan kansainvälinen liikemies.
Hän oli perustanut Yhdysvaltain Marylandiin 1994 Divecon Protection Systems -yhtiön, joka tosin oli vain nimi paperilla. Turvavälinealan yhtiöllä oli vain postilokero-osoite, ei kotisivuja, sähköpostiosoitetta, puhelinnumeroa tai työntekijöitä.
Olematon Divecon oli kuitenkin suomalaisen Core Transin emoyhtiö, joka hämmästyttävästi kykeni lainoittamaan suomalaisfirmaa miljoonilla euroilla.
Sittemmin Treisterin bisneslonkerot levisivät Venäjältä, Suomesta ja Yhdysvalloista myös Britanniaan ja Latviaan sekä Panaman ja Belizen kaltaisiin veroparatiiseihin.
Ontto imperiumi – miljoonat ja tavarat liikkuivat vuosia vilkkaasti Nuijamaalla
Sekä miljoonat eurot että rekat ja tavara liikkuivat vuosia vilkkaasti Nuijamaalla ilman että kukaan Suomessa näytti kiinnittävän asiaan huomiota.
Jossain vaiheessa sentään Venäjän verottaja ryhtyi tutkimaan Treisterin puuhia. Vuonna 2014 Venäjän veroviranomaiset pyysivät ja saivat virka-apua myös Suomesta.
Vuosiin 2010–2012 kohdistunut Venäjällä tehty verotarkastus paljasti, että Treister oli onnistunut rakentamaan mittavan petollisen yritysimperiumin.
Pelkästään Moskovassa siihen kuuluvien yhtiöiden lista oli pitkä: Einius, Lantan Import, Tiras-M, Tenita, Nikotes, Lagos, Stok Market, AK Tatris, Tatris Telekom, Dataport Sistems, Jevropeiskaja Torgovaja Linija…
Joukossa oli myös veroparatiisiyhtiöitä kuten Belizeen rekisteröity Firstdale Services ja panamalainen Laufen International. Rahaa siirtyi myös Latviaan, jonka pankkimaailma on tunnettu rahanpesijöiden paratiisina.
Dimitri Treisterin yritykset oli naamioitu itsenäisiksi ja toisistaan riippumattomiksi, mutta esimerkiksi niiden vastuuhenkilöt ja kotisivujen ip-osoitteet osoittautuivat Venäjän verottajan tutkinnassa samoiksi.
Viranomaiset luonnehtivat monia firmoja niin sanotuiksi yhden yön yhtiöiksi, joiden tarkoitus oli vain pimittää toiminnan epärehellinen luonne. Toimintaan osallistui viranomaisten mielestä myös Treisterin puoliso Tatjana.
Luovaa hinnoittelua
Tyypillisesti välistäveto tapahtui niin, että Treisterin yhtiö ilmoitti Suomen kautta tuodun arvokkaan elektroniikan hinnan Venäjän tulliviranomaisille todellista merkittävästi alemmaksi.
Näin vältettiin Venäjän veroja ja tullimaksuja.
Venäjällä tavaran vastaanottanut Treisterin peiteyhtiö myi tavaran yhtiöketjussa eteenpäin, ja lopulliselle kuluttajalle se siirtyi jälleen korkeammalla hinnalla.
Kyse oli niin sanotusta kaksoislaskutuksesta. Suomen ja Venäjän tulleille esitettiin samasta vienti- ja tuontitavarasta eri asiakirjat.
Periaatteessa niin sanotun sähköisen tullauksen pitäisi estää vientitietojen väärentäminen, mutta tiedot eivät kuitenkaan siirry sellaisenaan EU:sta Venäjälle.
”Venäjälle ei toimiteta mitään tietoa systemaattisesti, eikä Venäjä toimita tietoja meille, sillä EU ja Venäjä eivät ole tehneet sopimusta tietojenvaihdosta”, sanoo Tullin asiakkuus- ja veronkantojohtaja Tom Ferm.
Suomen ja Venäjän tulleille esitettiin samasta vienti- ja tuontitavarasta eri asiakirjat.
On arvoitus, miksi huijauksen kohteeksi joutuva Venäjän valtio ei vaadi sähköisiä tullaustietoja. On mahdollista, että korruptoituneessa valtiossa huijauksen mahdollistava järjestelmä hyödyttää liian monia toimijoita.
Kuva: Jussi Jääskeläinen
Tekaistuja jättikuluja
Treisterin yhtiöt välttivät veroja myös tekaistuilla kululaskuilla.
Esimerkiksi Dominant Traden venäläinen sisaryhtiö oli ostavinaan Lagos- ja Stok Market- yhtiöiltä Huawein ja Hitachin valmistamia tuotteita 17 miljoonalla eurolla, vaikka mitään kauppoja ei todellisuudessa tehty.
Dominant Trade laittoi tekaistut kulukuitit kirjanpitoonsa ja sai näin kierrettyä sen maksettavaksi kuuluneita Venäjän veroja.
Puliveivaus ulottui henkilöstöönkin. Esimerkiksi Venäjän viranomaisten kuulustelema Core Transin rekankuljettaja, herra Bokov, oli suoranainen monitoimimies: hän oli tekaistujen työsopimusten perusteella myös Lagos- ja Stok Market -yhtiöiden myyntipäällikkö.
30 miljoonan mätkyt
Jälkien peittämiseksi petollisia miljoonia piti pyörittää maasta ja mantereelta toiselle.
Venäläisen tuomioistuimen mukaan Suomessa ollut Dominant Trade -yhtiö oli välittäjä, jonka kautta esimerkiksi Panamasta tullut raha siirtyi eteenpäin Latviaan.
Dominant Traden räjähdysmäisesti kasvanut liiketoiminta näyttääkin olleen jättimäinen kupla.
”2010–2011 Dominant Traden tileillä oli paljon tapahtumia, joilla ei ollut tekemistä normaalin taloudellisen toiminnan kanssa. Yrityksen tekemille laskuille ei löytynyt perusteita ja sen liikevaihto kasvoi 2,7 miljoonasta eurosta 14 miljoonaan ilman kaupallisia perusteita”, todetaan venäläistuomioistuimen tuomiossa.
Venäjän verottaja langetti 2015–2016 eri ratkaisuilla Treisterin maksettavaksi ainakin 30 miljoonan euron arvosta vältettyjä veroja ja maksuja sekä sakko- ja rangaistusmaksuja.
Treister valitti moskovalaiseen arbitraatio-oikeuteen, joka kuitenkin piti tuomiot voimassa.
Suomen-yhtiöihinkin on tehty verotarkastuksia, mutta yhtiöt tai niiden työntekijät eivät ole koskaan olleet täällä epäiltynä tai syytteessä rikoksista.
Suomen verottajan on hyvin vaikea jälkikäteen todeta naapurimaassa tehtyä rikosta, jos kirjanpito ja laskutus ovat muodollisesti Suomen puolella kunnossa.
Dmitri Treister on monen osoitteen mies
Mutta majaileeko Dmitri Treister nyt itse Suomessa?
Tuskin. Hänellä on osoitteita monessa maassa. Yhdysvaltain yritysrekisterin mukaan hänen kotiosoitteensa on omakotitalossa Gaithersburgin pikkukaupungissa Marylandissa
Pelkistetyssä tiilitalossa on USA:n väestörekisterin mukaan kirjoilla useita Treistereitä, mutta yksikään ei ole Dmitri tai Tatjana.
Treisterin venäläiselle tuomioistuimelle ilmoittama osoite on etelämoskovalaisessa Tšertanovo Južnojen lähiössä, kymmenkerroksisessa neuvostoaikaisessa kerrostalossa.
On epäselvää, onko hän koskaan asunut siellä vakituisesti.
Treisterin koko nimi on Dmitri Isaakovitš Treister, mikä venäläisen käytännön mukaan tarkoittaa, että hänen isänsä nimi olisi Isaak.
Tšertanovo Južnojen alueen sotaveteraanijärjestön kotisivuilta löytyy kertomus 1925 syntyneestä ja 2017 kuolleesta Isaak Treisterista. Voikin olla, että Tšertanovo Južnojessa asui Dmitri Treisterin isä.
Tatjana Treisterin kotiosoite puolestaan on Pohjois-Moskovan Beskudnikovin lähiö, ja hänenkin kotinsa on kymmenkerroksisessa ankeassa elementtitalossa.
Dmitri Treisterin Suomen-asiamiehenä ja tämän Suomen-yhtiöiden hallituksen jäsenenä vuodesta 2002 lähtien ollut Ilkka Merimaa kertoo pariskunnan lapsineen asuvan tällä hetkellä Lontoossa.
Omaisuutta miljoonilla
Olipa perheen majapaikka missä hyvänsä, toimeentulo-ongelmista Treisterit eivät näytä kärsineen.
Heidän Dataport Sistems -yhtiönsä konkurssioikeudenkäynnissä pariskunnan Venäjällä olevan omaisuuden arvo arvioitiin 2,6 miljoonaksi euroksi. Ulkomaista omaisuutta oikeus ei listannut.
Henkilökohtaisen omaisuuden selvittäminen oli uutta venäläisessä konkurssikäytännössä, ja ennakkotapauksesta uutisoi muun muassa Interfax-uutistoimisto.
Venäjän kaupparekisterin mukaan hän jatkaa taas liiketoimintaa.
Dataport Sistemsin konkurssissa sovellettiin ensimmäisiä kertoja Venäjän syyskuussa 2016 voimaan tullutta uutta konkurssilakia, joka laajensi konkurssiyhtiöiden todellisten omistajien ja edunsaajien taloudellista vastuuta yhtiön veloista.
Välitystuomioistuimen tuomion mukaan Treisterit ovat uuden lain nojalla vastuussa yhtiöidensä velkojille myös henkilökohtaisella omaisuudellaan.
Kuva: Jussi Jääskeläinen
Ikioma mökkikylä
Pääosa omaisuudesta oli kiinni Treistereiden 2005 perustamassa Po-Rižskaja Metšta- eli Riikalainen unelma -nimisessä huvilakylässä, joka sijaitsee vajaan 40 kilometrin päässä Moskovan keskustasta länteen.
Seitsemän hehtaarin alueelle levittäytyvä 34 huvilan kylä on yksi Venäjän miljoonakaupunkien ympäristöön Neuvostoliiton romahdettua nousseista aidatuista huvilakylistä, joista äveriäät ostavat itselleen talon joko pysyväksi kodiksi tai vapaa-ajan asunnoksi.
Linnamaisia taloja markkinoidaan puhtaalla ilmalla, vartioinnilla ja hintaan kuuluvalla kiinteistöjen ylläpidolla. Pienin Riikalaisen unelman taloista on hieman yli 300-neliöinen. Suurin, 660-neliöinen, maksaa lähes 800 000 euroa.
Treistereillä itsellään oli kylässä yhteensä kuusi huvilaa ja kuusi tonttia. Soitimme huvilakylään, mutta sen työntekijän mukaan Treisterit eivät tällä hetkellä itse asu siellä.
Veropetos katkaisi tilit Suomessa
Veropetosten paljastumisen jälkeen Treisterin liiketoiminta Suomessa romahti. Dominant Traden liikevaihto syöksyi alaspäin, ja yhtiö lakkautettiin 2017.
Core Transin ja Core Real Propertiesin liikevaihto laski murto-osaan, ja ne aiotaan fuusioida yhteen. Viime kesänä 2019 Core Transin halli Nuijamaalla siirtyi uudelle omistajalle.
Bisneksen jatkaminen Suomessa olisi myös vaikeaa, sillä Treisterin pankkitilit irtisanottiin loppuvuonna 2019. Ilkka Merimaan mukaan ongelmien taustalla olivat suhdanteet.
”Markkinat vain loppuivat”, hän sanoo.
Merimaan mukaan pankkitilit suljettiin, koska Nordea vaati Treisteriltä selvitystä veroparatiisiyhtiön käytöstä ja rahaliikenteestä.