20 miljoonan tupakan salakuljeutus napattiin Nuijamaan tullissa – Villeistä vuosista salakuljetus on hiipunut jo itärajallakin

Voi sitä käsityötaidon ja viitseliäisyyden määrää! Että joku jaksoikin nähdä niin paljon vaivaa, että sorvasi suuren määrän tukkeja ontoiksi, piilotti niihin tupakkaa ja alkoholia, naamioi tukit normaaliksi puutavaraksi ja kuljetti ne sitten junalla Venäjältä Suomeen.

Vuonna 2003 tulli paljasti suomalais-venäläisen liigan, jonka salakuljettamat tupakat ja alkoholi oli Suomessa purettu junasta autoihin ja sitten myyty pimeästi Kaakkois- ja Etelä-Suomessa.

”Tukit oli sorvattu hyvin ja tukkien päät liimattu huolellisesti kiinni”, muistelee Nuijamaan tullin varapäällikkö Kimmo Lakka yhtä Suomen historian suurinta tupakan salakuljetustapausta.

Salakuljetus oli alkanut vuonna 2002, ja liiga oli ehtinyt tuoda Suomeen 19 eri junalla arviolta 20 miljoonaa tupakkaa. Vältettyjen verojen arvo oli miljoonia euroja. Lisäksi liigan arvioitiin tuoneen Suomeen 200 litraa pirtua ja 500 litraa vodkaa.

Oikeus langetti tuomion kaikkiaan 11 ihmiselle. Viiden ja kuuden vuoden ehdottomat vankeustuomiot sai kaksi päätekijää, joista toinen oli Suomessa liigatasolla jalkapalloa pelannut venäläissyntyinen mies.

© Merja Tynkkynen / Otavamedia

Ikoneita, farkkuja, purkkaa mutta kuka vei katumuslaatikosta viinaa ja tupakkaa?

Kimmo Lakan ura tullissa alkoi jo Neuvostoliiton aikaan 1980. Silloin salakuljetus Suomeen oli hyvin vähäistä.

”Jonkin verran  suomalaiset toivat ikoneita. Ne tulivat omaan käyttöön, mutta olivat Neuvostoliitossa kiellettyjä vientituotteita”, muistelee Lakka.

Tavaran suunta neuvostoaikaan oli toinen: suomalaiset päinvastoin salakuljettivat rautaesiripun taakse siellä himoittuja länsitavaroita farkuista purukumiin. Neuvostoliiton hajottua salakuljetuksen suunta kääntyi.

”Ensin tuli venäläisiä turisteja, jotka toivat tavaraa myytäväksi Suomeen, sitten tulivat katumuslaatikot.”

1990-luvun alkupuolella venäläiset pimeän tupakan- ja alkoholinmyyjät leiriytyivät muun muassa Kaakkois-Suomen kaupunkeihin ja myivät itätuotteita joskus muovikassista, joskus Ladan takakontista.

1990-luvun lopulla kaakkoisrajan rajanylityspaikoille viritettiin laatikoita, joihin katumapäälle tulleet matkaajat saattoivat ennen Suomen rajatarkastusta jättää mukanaan olleet ylimääräiset alkoholit ja tupakat.

Tosin katumuslaatikot aiheuttivat uuden yllättävän ongelman: Vaalimaan rajanylityspaikalla yhteensä 24:ää tullin työntekijää epäiltiin vuonna 1999 katumuslaatikoihin jätetyn alkoholin ja tupakan anastamisesta.

Tupakantuonti hiipui

Villeistä vuosista salakuljetustapaukset ovat Lakan mukaan huomattavasti vähentyneet.

Tupakka on perinteisesti ollut tavanomaisin Venäjältä Suomeen salakuljetettu tuote, joka on näkynyt etenkin kaakkoisrajalla.

Jo rajan lähellä sijaitsevien paikkakuntien roskisten tyhjistä tupakka-askeista saattoi aivan viime vuosiin asti päätellä, että tupakat olivat suurelta osin peräisin itärajan takaa.

Vuonna 2016 voimaan tullut uusi tupakkalaki vähensi merkittävästi tupakantuontia Venäjältä, koska enää tupakkaa saa tuoda vain vähintään 24 tuntia kestäviltä matkoilta EU-alueen ulkopuolelle.

”Ennen vanhaan kiinni jäi 3000–4000 kartonkia kerrallaan. Nyt kiinni jääneissä erissä on enintään 30–100 kartonkia. Mutta eihän tupakan salakuljetus koskaan täysin lopu, ja päivittäin jää kiinni muutamia kymmeniä kartonkeja”, arvioi Lakka.

Itätupakan pimeä myynti on taloudellisesti kannattavaa, mutta salakuljetusta hillitsee muun muassa pelko salakuljetukseen käytetyn ajoneuvon menettämisestä.

Lisäksi tupakointi ylipäätään on merkittävästi vähentynyt, mikä on kutistanut pimeän tupakan markkinoita.

Juustoa Venäjälle

Krimin valtausta ja Ukrainan sotaa 2014 seurasivat länsimaiden Venäjää vastaan suunnatut pakotteet, jotka muun muassa estävät venäläisten tuotteiden tuontia EU-alueelle. Venäjän asettamien vastapakotteiden myötä EU-mailta puolestaan loppui elintarvikevienti Venäjälle lähes kokonaan.

Pakotteet ovat johtaneet siihen, että Suomessa käyvät venäläiset hamstraavat kotiin vietäväksi Venäjän viranomaismääräysten sallimia määriä enemmän esimerkiksi juustoja Suomesta. Venäläiset maitotuotteet ovat usein heikkolaatuisia ja jopa väärennettyjä, ja toisaalta venäläiset oppivat ennen pakotteita ostamaan kaupasta muun muassa Valion tuotteita.

Venäjän rajaviranomaisten haaviin jääkin taajaan Suomessa matkailleita venäläisiä, jotka ovat kätkeneet esimerkiksi Oltermanni-juustoa vaikkapa auton vararenkaisiin tai auton rakenteisiin.

Suomen tulli ei Kimmo Lakan mukaan puutu juuston tai elintarvikkeiden vientiin Venäjälle, jos matkailija esittää asianmukaiset vientipaperit. Tilanne on eri asia, jos Venäjän viranomaiset pyytävät virka-apua. Pienehköjen, joskin Venäjän pakotepolitiikan vastaisten juustoerien kohdalla virka-apupyyntöjä ei kuitenkaan yleensä esitetä.