Katso lista! Nämä apteekin lääkkeet ovat turhia tai tehottomia – ”Onko oikein, että näitä myydään? Se on hankala, moraalinen kysymys”
Useimmista apteekin lääkkeistä on sairastavalle apua. Silti myynnissä on myös valmisteita, joista ei ole juuri mitään hyötyä. Keräsimme listan lääkkeistä, joiden tehosta ei ole kunnon näyttöä.
Apteekin turhat lääkkeet: katso koko listaus. © Anu Nieminen
Tiesitkö, että jotkin apteekin lääkkeet ovat turhia tai tehottomia?
Lasten yskänlääkkeiden olemattomasta tehosta ja mahdollisista vakavistakin haitoista on puhuttu viime vuosina paljon. Vuonna 2014 julkaistussa, kansallisessa lasten alahengitystieinfektioiden Käypä hoito -suosituksessakaan yskänlääkkeitä ei suositella käytettäväksi lasten akuutin yskän hoidossa lainkaan.
Vaikka useimmista lääkkeistä on merkittävää hyötyä, on lasten yskänlääkkeiden lisäksi kaupan muitakin sellaisia lääkkeitä, joiden tehosta ei ole nykykäsityksen mukaan kunnon näyttöä.
Keräsimme niistä listan. Joidenkin teho on tutkitusti heikko tai täysin olematon.
Suurin osa listalla olevista lääkkeistä on itsehoitovalmisteita, mutta joukossa on myös reseptilääkkeitä.
Turhat lääkkeet: ”Onko oikein, että näitä myydään?
Lääkkeiden tehoa kommentoivat ylilääkäri Vesa Mustalammi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta ja farmakologian professori Jukka Hakkola Oulun yliopistosta.
”Jos lääke on tehoton, se on potilaalle turhaa rahanmenoa. Lääkkeestä voi myös olla haittaa, vaikka siitä ei olisi hyötyä”, Jukka Hakkola sanoo.
Toisaalta myyntiluvallisen lääkkeen myyminen on laillista toimintaa.
”Onko oikein, että näitä myydään? Se on hankala, moraalinen kysymys. Tarkoituksenmukaista se ei ehkä potilaan kannalta ole. Ei sellainen mitään näyttöön perustuvaa lääketiedettä ole”, Hakkola sanoo.
Vesa Mustalammi korostaa, että ei lääkeviranomaisena ota kantaa yksittäisiin lääkevalmisteisiin eli lääkkeiden kauppanimiin. Hän kommentoi lääkeaineiden ja niiden yhdistelmien tehoa julkaistujen tutkimusten perusteella.
Koska useimmat ihmiset tuntevat lääkkeet paremmin kauppanimillä, Seura käyttää jutussa myös niitä.
1. Vicks VapoRub
Vicks VapoRubin eli kamferi-mentoli-eukalyptusvoiteen vaikuttavat aineet ovat levomentoli, kamferi, eukalyptusöljy, terpentiiniöljy ja tymoli.
Sitä käytetään ulkoisesti yli 2-vuotiaille lapsille ja aikuisille tai höyryhengitykseen yli 6-vuotiaille.
Tuote on luokiteltu vilustumislääkkeisiin, ja virallinen käyttöaihe eli käyttötarkoitus on nuhakuumeeseen ja influenssaan liittyvien hengitystieoireiden lievittäminen.
”Kamferi-mentoli-eukalyptusvoiteella ei ole uskottavaa tehoa”, Vesa Mustalammi sanoo.
Valmisteen yhteenvedossa ei kerrota mitään farmakologista vaikutusmekanismia.
Tämäkin kielii siitä, että lääkkeestä ei tiedetä paljon.
”Voiteessa on yhtenä ainesosana mentolia. Mentolista on jonkin verran tietoa, jonka mukaan sillä voi olla nenän kautta hengitettynä hengitystä ja yskääkin helpottavaa vaikutusta, mutta kaiken kaikkiaan hyvin epämääräinen lääkevalmistehan tämä on”, sanoo Jukka Hakkola.
Kamferi-mentoli-eukalyptusvoide mainitaan Itselääkityksen Käypä hoito -suosituksessa, jonka mukaan ”lasten yölliset, vanhempien arvioimat yskäoireet saattavat lievittyä ja lasten ja aikuisten kyky nukkua parantua kamferi-mentoli-eukalyptusvoidehoidolla paremmin kuin vaseliinivoiteella tai ilman hoitoa, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu.”
Väitteen perusteena on vain yksi tutkimus. Tukkoisuuden ja nenän vuotamisen vähenemistä ei havaittu edes siinä, vaikka niitäkin tutkittiin.
Suosituksen näytönastekatsauksessa väite on saanut luotettavuudestaan alimman mahdollisen luokituksen D: ei tutkimusnäyttöä.
”Mielestäni jopa noin varovainen väite antaa turhan positiivisen kuvan tutkimuksesta, joka oli sokkoutusyritelmineen ja kyselylomakkeineen ihan höpöhöpöä”, Mustalammi sanoo.
Mitkä lääkkeet ovat täysin tehottomia? Otimme selvää. Anu Nieminen
2. Arthryl ja muut glukosamiinilääkkeet
Glukosamiini on siitä erikoinen aine, että sitä myydään Suomessa toisaalta ravintolisinä ja toisaalta reseptilääkkeenä – kauppanimillä Arthryl, Comfora, Glucosamin Orion, Glucosamin Orifarm, Glucosamin Ratiopharm, Glucosamin Pharma Nord ja Glucadol sekä Droglican, jossa se on yhdistelmänä kondroitiinisulfaatin kanssa.
Lääkevalmisteyhteenvedoissa glukosamiinin käyttötarkoitukseksi kerrotaan nivelrikon oireiden lievitys.
”Glukosamiini voi periaatteessa vaikuttaa ruston toimintaan. Mutta kun lääkettä otetaan suun kautta – niin kuin näitä otetaan – pitoisuudet nivelessä jäävät kovin pieniksi”, Jukka Hakkola kertoo.
Polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito -suosituksen ja näytönastekatsauksen viesti on yksiselitteinen: ”Glukosamiinin vaikutus nivelrikkopotilaan kipuun tai toimintakykyyn ei eroa lumelääkkeestä.”
Glukosamiinin myynti on Fimean lääkemyyntitilaston mukaan vähentynyt viime vuosina. Silti sitä myytiin 2,3 miljoonalla eurolla tukkuhinnoin mitattuna vuonna 2017. Joku sitä siis käyttää – ja joku lääkäri määrää.
”Taustalla on varmaan lääkärin halu auttaa potilasta, ja lääkkeen määrääminen on perinteinen hoitokeino. Ja ehkä ihan täysin ei ole mennyt läpi lääkärikunnassakaan se, että nykykäsityksen mukaan glukosamiinilla ei ole tehoa. Tämän lääkkeen kohdalla käsitykset tehosta ovat vähän muuttuneet viime vuosina”, Hakkola sanoo.
Kurkkukivun kehnot lievittäjät
Monet kurkkukipuun markkinoitavat lääkkeet näyttävät olevan yhtä hyödyllisiä kuin perinteiset karkit.
”Yleisesti ottaen niillä tehdyt tutkimukset ovat aika vähäisiä ja hajanaisia ja potilasmäärät ovat niissä pieniä. Eli on vain vähän laadultaan hyvää tietoa siitä, onko näillä lääkkeillä tehoa”, Jukka Hakkola sanoo.
Jokin ”vähän paremman näköinen” tuoreehko tutkimuskin on. Nykytiedon perusteella Hakkola ei tyrmäisi kurkkukipuun markkinoitavien lääkkeiden tehoa täysin.
”Mutta näyttö tehosta on heikko”, hän sanoo ja tarkoittaa kaikkia kohdissa 3–7 mainittuja lääkkeitä.
3. Strepsils ja Posirex
Imeskelytabletit Strepsils ja Posirex sisältävät amyylimetakresolia ja 2,4-diklooribentsyylialkoholia.
Aineet ovat antiseptisia eli niillä on paikallisesti käytettynä bakteereita, viruksia tai sieniä tappavaa vaikutusta.
”Imeskelytablettien antiseptit eivät kuitenkaan tapa pöpöjä kurkussa siinä määrin, että niiden käytöllä olisi mitään vaikutusta esimerkiksi flunssan parantumiseen”, Vesa Mustalammi sanoo.
Se ei ole ainoa ongelma.
”Niitä markkinoidaan yleisesti kurkkukipuun, vaikka valmisteet eivät sisällä kipulääkkeitä tai puudutteita.”
”Suoraan sanoen kurkkukipuun markkinoitavien imeskelytablettimuotoisten lääkevalmisteiden pääasiallisen vaikutuksen voisi arvioida johtuvan siitä, että syljeneritys lisääntyy niitä käytettäessä. Sekin johtuu valmisteiden apuaineista ja imeskelystä itsessään”, Mustalammi sanoo.
Jotkin apuaineet – kuten mentoli – saavat aikaan miellyttäviä, subjektiivisia tuntemuksia. Se ei kuitenkaan tee imeskelytableteista tehokkaita lääkkeitä.
”Herää väistämättä kysymys, ajaisiko mikä tahansa kaupan karkkihyllyn pastilli saman asian”, Mustalammi sanoo.
4. Bafucin ja Toncils eli bentsokaiinin yhdistelmävalmisteet
Bentsokaiini on paikallispuudute, josta on tehty yhdistelmävalmisteita antiseptisten aineiden kanssa. Tällaisia yhdistelmävalmisteita ovat Bafucin- ja Toncils-imeskelytabletit.
Lääkeviranomaisen niille hyväksymä virallinen käyttötarkoitus on vain ja ainoastaan ”suun ja nielun desinfiointi”, ei kurkkukivun lievittäminen tai kurkun puuduttaminen.
Desinfioivan vaikutuksen saavat aikaan muut aineet kuin puudute bentsokaiini.
Valmisteissa on siis mukana vaikuttavana aineena puudute, joka on virallisen käyttötarkoituksen kannalta turha.
Sen ei suinkaan anneta ymmärtää olevan turha.
”Bentsokaiini lievittää kurkkukipua puuduttamalla kipeän kohdan paikallisesti”, sanotaan Bafucinista muun muassa Itäkeskuksen verkkoapteekin sivuilla.
Yliopiston verkkoapteekki Toncils-imeskelytableteista: ”Toinen vaikuttava aine on paikallispuudute bentsokaiini, joka lievittää kurkkukipua.”
Turha se kuitenkin näissä valmisteissa on, jos tarkastellaan niiden tehoa kurkkukipuun.
”Yleisesti on tiedossa, että näin pienillä puudutemäärillä ei ole sanottavaa lievitysvaikutusta kurkkukipuun. Ne puuduttavat lähinnä kieltä”, Vesa Mustalammi sanoo.
Apteekkien turhat lääkkeet. Anu Nieminen
5. Strefen Orange -imeskelytabletti ja Strefen-liuos
Kurkkukipuun markkinoidaan myös valmisteita, joissa on pieniä määriä tulehduskipulääkkeitä.
Strefen-valmisteiden vaikuttava aine on tulehduskipulääke flurbiprofeeni, jota on imeskelytabletissa 8,75 milligrammaa ja liuoksessa 16,2 milligrammaa millilitrassa.
Imeskelytabletit ja liuos suuonteloon on tarkoitettu lievittämään kurkkukivun oireita. Niin lukee pakkausselosteessa.
”Lääkeannos on niissä kyllä pieni ollakseen kurkkukipua lievittävä”, Vesa Mustalammi sanoo.
6. Septabene imeskelytabletti
Septabenenkin vaikuttava aine on tulehduskipulääke, bentsydamiini. Lisäksi lääke sisältää setyylipyridiniumkloridia, joka on desinfioiva aine.
Imeskelytabletti sisältää bentsydamiinihydrokloridia 3 milligrammaa ja setyylipyridiniumkloridia 1 milligramman. Ohjeenmukainen annostus on 1 imeskelytabletti 3–4 kertaa päivässä.
”Yksi sen käyttöaihe – eli sairaus tai oire, jonka hoitoon tai lievittämiseen se on virallisesti tarkoitettu – on kurkkukipu. Vaikka suoria lääkeainevertailuja ei ole tehty, julkaistujen tutkimusten perusteella bentsydamiini-imeskelytablettien kivunlievitystehoa voi pitää kyseenalaisena etenkin, jos niitä verrataan asianmukaiseen annokseen nieltävää tulehduskipulääkettä tai parasetamolia, mikä on vakiintunut ja yleisesti parhaana pidetty hoito haittaavaan kurkkukipuun”, Mustalammi sanoo.
Myös Zyx-nimisen lääkevalmisteen vaikuttava aine on bentsydamiini, samoin kuin äskettäin markkinoille tulleen Longin sitruuna -valmisteen. Nekin ovat imeskelytabletteja ja vahvuuskin on sama kuin Septabenen.
7. Bertolix sumute suuonteloon
Jos Septabenen sisältämä lääkeannos on riittämätön kurkkukivun lievitykseen, Bertolixin teho on suorastaan olematon. Se on suusumute, joka sisältää samaa tulehduskipulääkettä eli bentsydamiinia.
Pakkausselosteessa kerrotaan lääkettä käytettävän nielun alueen tulehdukseen ja kipuun.
Kerta-annos (2–4 suihkausta) sisältää bentsydamiinia vain 1/3–2/3 siitä määrästä, mitä on yhdessä imeskelytabletissa Septabenea.
”Lisäksi kontaktiaika eli aika, jonka sumute on limakalvolla, on sangen lyhyt imeskelytablettiin verrattuna. Sylki huuhtoo sumutetta nopeasti pois”, Mustalammi sanoo.
Yskä menee ohi yskimällä
Olematon teho tai näytönpuute koskee paitsi lasten-, myös aikuisten yskänlääkkeitä. Niin itsehoito- kuin reseptilääkkeitäkin.
”Yskänlääkkeitä käytetään paljon, vaikka kaikkien tällä hetkellä käytössä olevien yskänlääkkeiden kohdalla näyttö tehosta on varsin vähäistä ja teho heikko”, Jukka Hakkola sanoo.
Lääkkeitä on tutkittu aiheuttamalla koe-eläimelle tai ihmiselle yskänärsytystä jollakin kemiallisella aineella. Lääke on siinä tilanteessa voinut tepsiä jotenkin.
”Silloin yskän mekanismit eivät välttämättä ole samoja kuin hengitystieinfektioon liittyvässä yskässä, jota lääkkeillä on tarkoitus hoitaa”, Hakkola sanoo.
”Infektion aiheuttamassa yskässä näyttö on paljon vähäisempää ja heikompaa.”
Hakkola tähdentää, että hoito pitäisi kohdistaa yskän taustasyyhyn.
”Ja infektioon liittyvä lyhytaikainen yskä kyllä menee ajan myötä itsestään ohi”, hän sanoo.
Mitkä apteekin lääkkeet ovat turhia? Esimerkiksi Katapekt ja muut opioidiyskänlääkkeet. Anu Nieminen
8. Katapekt ja muut opioidiyskänlääkkeet
Yskänärsytystä lievittämään tarkoitetuissa lääkkeissä vaikuttavina aineina on esimerkiksi opioidiryhmän lääkkeitä.
Reseptillä yskänärsytyksen hoitoon myydään Cocillana-nimistä valmistetta.
Yksi sen vaikuttavista aineista on etyylimorfiini, jonka käyttöön on KYS:in keuhkosairauksien klinikan osastonylilääkärin Heikki Koskelan ja sairaala-apteekkarin Toivo Naaranlahden mukaan liitetty aikuisten ja lasten äkkikuolemia. He kirjoittivat yskänlääkkeistä Duodecim-lehdessä vuonna 2016 julkaistussa katsauksessaan Yskän lääkehoito.
Kodeiinia myydään ilman reseptiä nimillä Katapekt ja Recipect.
”Kodeiinia ei tarvita yskän hoidossa. Se voidaan korvata samantehoisella dekstrometorfaanilla, joka ei aiheuta riippuvuutta”, Koskela ja Naaranlahti kirjoittavat.
9. Resilar ja muut dekstrometorfaaniyskänlääkkeet
Koskela ja Naaranlahti suosittelevat dekstrometorfaania ainoastaan idiopaattiseen, pitkittyneeseen yskään.
”Dekstrometorfaania käytetään silti paljon. On jokunen tutkimus, joissa on saatu näyttöä sen tehosta ärsytysyskään, mutta toisaalta on tutkimuksia, joissa ei näyttöä ole saatu”, Hakkola kertoo.
Dekstrometorfaanivalmisteita ovat itsehoitolääkkeet Resilar ja Rometor. Reseptillä dekstrometorfaania myydään yhdistelmävalmisteena efedriinin kanssa nimellä Sir Ephedrin.
Heikko teho ei ole ainoa ongelma.
Dekstrometorfaanilla on yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, mikä lisää vakavien haittojen vaaraa.
10. Silotoc eli pentoksiveriini
Yskänärsytyksen hoitoon on kaupan myös pentoksiveriiniä. Sitä myydään kauppanimellä Silotoc. Sen vaikutusmekanismi on Koskelan ja Naaranlahden katsauksen mukaan epäselvä eikä ihmisillä tehtyjä tutkimuksia tiettävästi ole.
11. Limaa irrottavat lääkkeet flunssayskässä
Limaa irrottavien yskänlääkkeiden tutkimusnäyttö ja teho flunssayskään ovat – jos mahdollista – vieläkin heikommat kuin yskänärsytystä hillitsevien yskänlääkkeiden.
Näitä ovat esimerkiksi bromiheksiini, jota myydään ilman reseptiä kauppanimillä Medipekt, Mucovin, Bisolvon ja Bisolvon Strong, sekä ambroksoli, jota myydään reseptilääkkeenä nimellä Flavamed. Niitä ovat myös ammoniumkloridia sisältävät Expigen ja Kvilla. Kvillassa on myös kvillaja-uutetta.
Jo mainitut kodeiinia ja guaifenesiiniä sisältävät yhdistelmävalmisteet Recipect ja Katapekt kuuluvat myös limaa juoksettaviin yskänlääkkeisiin. Itselääkityksen Käypä hoito -suosituksen mukaan guaifenesiini ”saattaa tehota”.
Flunssayskässä ongelmana Vesa Mustalammin mukaan ylipäätään on pikemminkin yskänärsytys kuin runsas tai sitkeä lima.
”Sen sijaan osalla limaa irrottavista lääkkeistä voi olla asianmukaista käyttöä kroonisissa keuhkosairauksissa, joihin liittyy runsasta tai sitkeää limaa. Limaa irrottavia yskänlääkkeitä ei siksi ole syytä täydellisesti teilata”, Mustalammi sanoo.
On näyttöä siitä, että erdosteiinikuuri voi helpottaa yskää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa, ja siitä, että karbosisteiini ja N-asetyylikysteiini vähentänevät hieman keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita.
Erdosteiiniä myydään reseptillä nimellä Erdopect ja karbosisteiinia ilman reseptiä nimellä Reodyn. N-asetyylikysteiini on kaupan itsehoitolääkkeenä nimillä Meditus ja Bisolaclar sekä itsehoito- ja reseptilääkkeenä nimellä Mucomyst.
Miksi näitä saa myydä?
Miksi apteekissa saa myydä lääkkeitä, joiden tehosta ei ole näyttöä?
”Jos voisimme tarkastella lääkkeitä vain niistä kertyneen, nykymittapuulla luotettavan tieteellisen tiedon valossa, on selvää, että joidenkin ei pitäisi olla markkinoilla”, sanoo ylilääkäri Vesa Mustalammi Fimeasta.
Osa näistä lääkkeistä pääsi myyntiin vuosikymmeniä sitten. Myyntiluvat ovat ajalta, jolloin lääkkeiltä ei vaadittu yhtä vankkaa tutkimusnäyttöä kuin nykyään.
Pelkkä tehon puute ei riitä perusteeksi peruuttaa voimassa olevaa myyntilupaa. Viranomaisen pitäisi pystyä osoittamaan, että lääkkeestä on tullut ilmi merkittäviä uusia riskejä tai että aiemmin tunnetut riskit ovat lisääntyneet.
Suomen lääkeviranomainen ei voi täysin itsenäisesti peruuttaa myyntilupaa edes turvallisuussyihin vedoten. Koska peruutus vaikuttaa muihinkin EU-maihin, viranomaisella on ”aika raskas todistustaakka”.
Se että myyntilupa pysyy voimassa, johtaa siihen, että markkinoille pääsee lisää vastaavia valmisteita.
”Vielä nykyäänkin joudutaan toisinaan hyväksymään myös uusia myyntilupia sellaisille lääkeaineille, joiden tehosta ei kriittisesti arvioituna oikein ole uskottavaa näyttöä”, Mustalammi sanoo.
Jos yhdellä yrityksellä on voimassa oleva vanha myyntilupa teholtaan hyvin vähäisenä pidettyä lääkeainetta sisältävälle valmisteelle, on myös toisen yrityksen täysin vastaava lääke hyväksyttävä.
Samoin jos lääkkeellä on kauan sitten myönnetty myyntilupa jostain toisesta EU-maasta, Suomikaan ei voi helposti kieltää sitä.
Käytännössä tällöin uuden myyntiluvan myöntäminen Suomeen voitaisiin Mustalammin mukaan estää vain, jos voitaisiin osoittaa, että aineesta voisi aiheutua vakava kansanterveydellinen uhka.
Onneksi nykytiedon valossa useimmat teholtaan heikot lääkkeet ovat myös haitoiltaan vähäisiä.
”Mutta kyllähän asiakkaalla pitäisi olla oikeus olettaa, että kun lääkkeen myyntilupa on voimassa ja lääke on apteekin hyllyssä, viranomainen olisi sen tehokkaaksi ja turvalliseksi katsonut.”