Seura tutki: Kryptovaluuttaa ja öljyjätetehtaita – Unelmasijoitus syntyy aina uudelleen eri nimellä, kun tuttu verkostoveijari haluaa rahasi
Onecoin-pyramidi huomattiin huijaukseksi maailmalla ja meillä jo vuosia sitten. Samojen puuhamiesten Nokialle suunnittelemaa jäteöljytehdasta myynyt verkosto paljastui 2019. Silti nyt tutut tekijät ovat liikkeellä jälleen, kauppaamassa uudella nimellä unelmaa varmasta rikastumisesta. Tietysti nytkin on kyse verkostosta – ja digitaalisesta rahasta.
Anna taas rahasi! Verkostoväki ei luovuta
Miten on mahdollista, että jo moneen kertaan herkkäuskoisten vedätyksiksi paljastuneet äkkirikastumishankkeet pyörähtävät aina uudelleen käyntiin, uusilla menetelmillä ja nimillä?
Ehkä syynä on se, että niitä junailevat usein samat karismaattiset ihmiset, joilla on kyky saada aina vain uusia ”piensijoittajia” uskomaan asiaansa.
Tämän jutun aiheena on uusi unelmasijoitushanke, jota ovat viritelleet kaksi ihmistä, britti ja suomalainen.
Aloitetaanpa Onecoinista, pyramidihuijauksesta joka käynnistyi maailmalla 2010-luvun puolivälissä.
Siinä uhreja houkuteltiin hankkimaan erilaisia koulutuspaketteja ja samalla sijoittamaan olemattomaan kryptovaluuttaan. Yleisradion mukaan suomalaiset menettivät Onecoinissa vähintään 40 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 osa verkoston johtajista myönsi homman olleen enimmäkseen petosta.
Paraikaa Saksassa on syytteessä myös kansainvälinen verkostomarkkinoinnin konkari, brittitaustainen Frank Ricketts, jonka epäillään aikoinaan auttaneen Onecoin-verkostoa rahanpesussa.
Syyttäjän mukaan Rickettsin puoliksi omistama IMS International Marketing Services -pöytälaatikkoyhtiö välitti Onecoinissa rahansiirtoja ilman asianmukaisia lupia.
Syyttäjän mukaan IMS ja muut siihen liittyvät pöytälaatikkoyhtiöt pesivät Onecoinin uhrien rahaa 320 miljoonaa euroa vuosien 2015–2016 välissä. Oikeudenkäynti alkoi nyt syyskuussa ja ratkaisuja saataneen vuonna 2022.
Ja tässä vyyhtiin tuleekin Suomi-kulma: hyvissä ajoin ennen oikeudenkäynnin alkua Ricketts alkoi siirtää yhtiöryppäitään suomalaistuttunsa omistukseen.
Suomella on jo aiemminkin ollut iso rooli Rickettsin verkostovirityksissä.
Suomalaisten rahat kiinnostivat
Pitkän uran ihmisten rikastumishaaveiden parissa tehnyt Frank Ricketts aloitti vuonna 2011 Sitetalk-verkoston vetäjänä.
Verkkokeskusteluissa sitä on luonnehdittu nimellä sijoitushuijaus ja huijauksen sekä pyramidipelin yhdistelmä.
Ricketts brändäsi Sitetalkin vuonna 2013 uudelleen nimellä The Opportunity Network (OPN), mahdollisuuksien verkosto.
Tätä yritettiin levittää myös Suomessa. Verkosto järjesti vuonna 2013 Vantaan hotelli Flamingossa ison markkinointitilaisuuden, johon osallistuivat kaikki yhtiön nimihenkilöt. Se vakuutti ainakin joitain piensijoittajia, jotka houkuttelivat mukaan kavereitaan.
Vuonna 2016 Ricketts myi verkostonsa suomalaisinekin asiakkaineen ja näiden ”sijoituksineen” Onecoinille. Samalla hän pääsi itse korkeaan asemaan Onecoinin pyramidin jäsenkerroksissa.
Verkostovyyhtien konkari Frank Ricketts on oikeudessa Saksassa Onecoin-rahanpesuepäilyistä. Hän ei vastannut Seuran yhteydenottoihin. Thaimaassa asuva Jussi Saloranta jatkaa hänen työtään omissa yhtiöissään. © ruutukaappaus Youtube-videolta
Seuran juttu pysäytti Nokia-projektin?
Kun Onecoin alkoi ajaa kohti seinää, Ricketts kehitti jo seuraavaa liikeideaansa, joka sekin liittyi Suomeen.
Hän löysi 2018 Thaimaassa toimivan Sepco Industries -nimisen yhtiön, joka oli kertonut alkavansa tehdä muovijätteestä liikennepolttoaineita.
Tämän kumppaniksi ja osuuksien välittäjäksi Ricketts loi verkostoyhtiö Cloud Horizonin, joka myisi myös jännittävien kryptovaluuttojen ”louhintaoptioita”. Systeemissä oli paljon Onecoinin piirteitä.
Suomalainen Jussi Saloranta tuli mukaan bisneskuvioihin samaan aikaan, mutta missä järjestyksessä, sitä ei kukaan tiedä varmasti.
Thaimaassa asuva Saloranta oli vuonna 2018 Sepcon kansainvälisen liiketoiminnan kehitysjohtajana.
Ei siis ihme, että ensimmäinen kaksikon yhteishanke olisi sijoittunut Suomeen.
Seura kertoi syksyllä 2019, että Sepco puuhasi Nokian kaupunkiin polttoainetehdasta, erikoisten taustavaikuttajien ja liiankin värikkäiden lupausten kanssa.
Jutun julkaisun jälkeen Nokian kaupungin yrityspuisto näytti projektille ovea, ja hanke rysähti kasaan.
Tämän jälkeen Jussi Saloranta lähti Sepcolta. Cloud Horizonkin vaihtoi häveliäästi nimensä Amplivoksi, ja jatkoi toimintaansa odottaen pölyn laskeutumista.
Uusi tuleminen, nyt suomalaisvoimin
Nyt joulukuussa 2021, kirjavan nimenvaihtoruletin jälkeen, Amplivo ja kaikki Rickettsin aikanaan perustamat brändit ovat osa uutta Corsair Group -konsernia. Nimi tarkoittaa merirosvoa, kaapparia.
Sen omistaa Jussi Saloranta, eikä Ricketts ole kuulemma yhtiössä ollenkaan – mutta moni miehen liikeideoista yrittää nyt uutta alkua Salorannan nimissä.
Ricketts pyöritti verkostofirmaansa monimutkaisten, veroparatiiseissa tehtyjen yritysjärjestelyiden kautta. Yksi hänen kattoyhtiöistään oli Maltalle rekisteröity Global Digital Services (GDS), joka toimii Kyproksella.
Kyproksen kaupparekisterin perusteella Ricketts luopui GDS:n johtotehtävistä vuoden 2021 alussa, juuri ennen kun hänen Onecoinista aiheutuneet Saksan-oikeusprosessinsa alkoivat.
Uudeksi johtajaksi nimitettiin Jussi Saloranta. Hän siirtyi myös toisen, Kyprokselle rekisteröidyn Singlewin Commercial -yhtiön johtoon. Se on GDS:n tytäryhtiö, jonka nimissä on kuitenkin suuri osa Rickettsin GDS:n osakkeista.
Miksi moinen viritys on tehty?
Hävitetystä jätteestä luvataan tehdä polttoainetta ja asiakkaat saavat digitaalisia rahakkeita. © Anu Nieminen
Uusi nimi, vanhat muoviöljykuviot
Iltahämärä on jo laskeutunut Thaimaassa, kun Jussi Saloranta vastaa Seuran videopuheluun. Heti aluksi hän pitää kalvosulkeiset ja tiputtelee kuuluisien yhteistyökumppaneiden nimiä: Michelin, Izuzu ja Lexus.
Saloranta vakuuttaa, että Corsair Group on hänen luomuksensa, ja sitä on rakennettu vuoden 2020 alusta. Toimintamalli muistuttaa Cloud Horizonia ja Sepcoa.
Muovijätettä hävitetään myymällä ’paketteja’ kuluttajille, hävitetystä jätteestä luvataan tehdä polttoainetta ja asiakkaat saavat digitaalisia rahakkeita, jotka toimivat todistuksena hävitetystä muovista.
”Corsair ei itse rakenna teknologiaansa, vaan hankkii sitä muilta valmistajilta ja perustaa tehtaita jo olemassa oleviin tiloihin”, Jussi Saloranta sanoo.
Salorannan mukaan yhtiö ei aio enää yrittää saada tehdasta Suomeen. Suomalaisia on mukana ainoastaan Amplivo-verkostossa. Seuran tietojen perusteella heistä suurin osa on Cloud Horizonin aikaisia jäseniä.
Yhtiö on kertonut suomalaissijoittajille, että kaksi muoviöljylaitetta oli jo tulossa Sloveniaan, mutta ”Suezin kanavan tukkeutumisen takia” ne asennetaankin Bangkokiin. Ensimmäiset täkäläiset laitteet pystytetään Itä-Eurooppaan. Seura ei ole löytänyt vahvistusta väitteille.
Corsairin sähköinen valuutta on nimeltään CSR, ja sitä kaupataan virolaisen tytäryhtiön kautta. Rahake on Corsairin itsensä kehittämä, eikä sen tulevasta arvosta saati vakuuksista ole mitään takeita. Saloranta lupaa, että markkinahinta olisi alkuvaiheessa 7–12 senttiä.
Liiketoiminta myytiin eurolla?
Jussi Salorannalla on valmis selitys sille, miksi pyramidimaineiset verkostofirmat kiertyivät hänelle.
Salorannan mukaan hän osti hyvän hyvyyttään Rickettsin Amplivo-liiketoiminnan ”yhdellä eurolla”.
”Suostuin ostamaan yhtiön, sillä sen kaatuessa 30 000 verkoston jäsentä joutuisi kokemaan ikävän pettymyksen. Siellä on hyviä ja sydämellisiä ihmisiä, jotka uskovat hankkeeseen. En voisi katsoa peiliin, jos antaisin yhtiön kaatua epäpätevän johdon takia.”
”En halua mitään tekemistä heidän kanssaan. Sitä porukkaa ei saisi päästää pyörittämään edes jäätelökioskia”, Saloranta sanoo nyt Rickettsistä.
Salorannan mukaan hänellä ei ole ollut koskaan mitään tekemistä Onecoinin kanssa.
Jussi Saloranta vakuuttaa, että kaikki hänen Rickettsiltä hankkimansa liiketoiminta on tutkitusti laillista, ja sillä on todellinen markkina-arvo. Oikeasti bisnes perustuu pitkälti samaan kuin ennenkin: lupauksiin. © Anu Nieminen
Sijoitushuijaamisen henki istuu sitkeästi
Jussi Saloranta kertoo ymmärtävänsä, että Corsair saa monien hälytyskellot varoittamaan: onko tämä taas uusi sijoitushuijaus?
”Emme ole riippuvaisia kenenkään sijoituksista. Jos joku pitää tätä huijauksena, hän voi olla sitä mieltä. Tuotantolaitoksiamme voi tulla katsomaan paikan päälle”, Saloranta sanoo.
Miehen omakin tausta herättää kysymyksiä. Hän veti vuosikymmen sitten Ikaros-yhtiötä, joka lupasi Tampereella yökerhosijoittajille 932 prosentin tuottoja. Sijoittajilta katosi veivauksessa viisi miljoonaa euroa.
Poliisi epäili Ikaros Groupin Thaimaassa pakoilevaa johtokaksikkoa, Salorantaa ja Staffan Libäckiä petoksesta. Yhtiökumppani Libäck puuhasi sittemmin myös Onecoinissa sekä Cloud Horizonissa.
”Olin 25-vuotias, vasta Thaimaahan muuttanut nuorimies. En hoitanut mitään yhtiön varoihin liittyvää, emmekä tehneet mitään petollista. Yritimme liiketoimintaa vain väärään aikaan, talouskriisin aikana”, Saloranta selittää.
Syyttäjä päätti 2017 jättää syytteet nostamatta, koska esitutkinta Thaimaahan olisi kallista eikä ehtisi valmistua ennen epäillyn rikoksen vanhenemista.
”Ikaros Group oli minulle oppikokemus. Kaikista viranomaisten kanssa käymistäni kokemuksista olen oppinut, miten haluan rakentaa liiketoimintaani tulevaisuudessa. Jos Corsairissa jokin menee pieleen, minä olen vastuussa”, Jussi Saloranta sanoo.