Seura tutki: Tällainen on Aleksanterinliitto, jonka mielestä venäjänkielisten oikeuksia rikotaan
Suomen venäjänkieliset ovat jyrkän jakautuneita suhteessa Venäjään ja hyökkäyssotaan Ukrainassa. Rajoja auki vaativa uusi Aleksanterinliitto lupasi toimia ilman Venäjä-yhteyksiä mutta haki apua Venäjän ulkoministeriöltä.
Nuijamaan raja-asema on suljettu liikenteeltä metalliaidoin. Rajavartijat pitävät kuitenkin aseman lähellä liikkuvia tarkkaan silmällä.
Nuijamaalla Lappeenrannassa humisee voimakas tuuli.
Tuulen voi kuulla, koska rekka- ja henkilöliikenteen hurina, auton ovien pauke ja passintarkastukseen tulevien ja menevien matkustajien äänet ovat vaienneet.
Venäjän vastaiselle raja-asemalle johtava tie, jolla joskus jonottivat rekat ja henkilöautot, on katkaistu metalliaidalla ja punakeltaisella nauhalla. Raja-asema on kiinni, ja sen liikennevaloissa palaa pelkästään punainen valo.
Suomen ja Venäjän välillä on jälleen näkymätön rautaesirippu.
Raskas rautaesirippu jakaa myös Suomen venäjänkielisiä, vaikka äidinkieli on yhteinen.
He ovat keskenään jyrkän erimielisiä esimerkiksi siitä, onko Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oikeutettu. Tai onko oikein, että Suomi on sulkenut väliaikaisesti Nuijamaan ja muut Venäjän vastaiset raja-asemat.
Viidesosa Suomen venäjänkielisistä piti Venäjän hyökkäyssotaa oikeutettuna
Cultura-säätiön vuoden 2022 lopun kyselytutkimus paljasti, että noin viidesosa Suomen venäjänkielisistä piti Venäjän hyökkäyssotaa oikeutettuna.
Se on paljon, sillä suomenkielisten joukosta on vaikea löytää yhtään hyökkäyssodan hyväksyjää.
Yksi syy voi olla, että osa venäjänkielisistä seuraa Venäjän valtionmediaa ja sosiaalisia medioita ja omaksuu ajatusmallinsa sieltä.
Venäjän päämediat ovat Kremlin propagandavälineitä, ja pitkään jatkunut Ukrainan ja lännen vastainen informaatiosota on tuottanut tulosta.
Mutta kaikkiin propaganda ei pure. 1990-luvulla Pietarista Suomeen muuttanut kouvolalainen perheenisä Sergei Onishko puhuu täydellistä suomea, käy töissä VR:llä ja on täysin integroitunut Suomeen.
Onishko vastustaa jyrkästi Venäjän hyökkäyssotaa ja on järkyttynyt siitä, mitä Venäjä tekee Ukrainassa. Häntä kauhistuttaa myös se, mitä Venäjä tekee omille kansalaisilleen esimerkiksi kiduttamalla ja tappamalla toisinajattelijoita.
Onishko tietää hyvin, etteivät kaikki venäjänkieliset jaa hänen näkemyksiään.
”Moni venäläinen kokee tarvetta olla uskollinen mielikuvalle Venäjästä. Jos he tuomitsevat Venäjän politiikan ja vastustavat sitä, he kokevat pettävänsä Venäjän”, hän sanoo.
Aleksanterinliitto: Itärajan sulkeminen vaikeuttaa kohtuuttomasti Venäjälle pääsyä
Sodan alettua Suomen venäjänkieliset eivät juuri ole kertoneet näkyvästi näkemyksistään.
Viime marraskuussa pieni joukko heitä kuitenkin lähti ensimmäistä kertaa barrikadeille – mutta ei Kremliä tai hyökkäyssotaa vastaan, vaan Suomen hallitusta ja viranomaisia vastaan. Syynä oli itärajan sulkeminen.
Raja suljettiin, koska Venäjä oli alkanut päästää Suomeen poikkeuksellisen paljon ihmisiä ilman matkustusasiakirjoja. Vastaava hybridivaikuttamisoperaatio tapahtui 2015, jolloin Venäjä päästi Pohjois-Suomeen lähes 2 000 ihmistä ilman papereita.
Protestien takana on Aleksanterinliitto-yhdistys, jonka mielestä itärajan sulkeminen vaikeuttaa kohtuuttomasti Venäjälle pääsyä.
”Suomi ei ole esittänyt riittävästi todisteita siitä, että kyse oli Venäjän hybridioperaatiosta”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja, helsinkiläinen Rostislav Vladimirskiy.
Hänen mukaansa Suomi ei myöskään ole esittänyt selkeitä kriteerejä rajan avaamiselle ja sulkemiselle.
Mikä on Aleksanterinliitto?
Mikä on kuin tyhjästä tullut mutta järjestelmällisesti toimiva Aleksanterinliitto?
17. marraskuuta, päivä sen jälkeen, kun Suomi päätti ensimmäisestä rajasulusta, pieni joukko ihmisiä perusti viestipalvelu Telegramiin venäjänkielisen Granitsa Finljandii -kanavan ( Suomen raja -kanavan) .
Ryhmä ilmoitti heti järjestävänsä mielenosoitukset sulkua vastaan Helsinkiin, Lappeenrantaan, Jyväskylään ja Tampereelle. Sillä oli myös tarkat ohjeet käytettävistä iskulauseista.
Ryhmä kertoi myös esimerkiksi valittavansa Suomen venäjänkielisten syrjinnästä Yhdistyneille kansakunnille (YK:lle). Sitä varten se keräsi uhrikertomuksia, joiden kirjoittamiseen oli laadittu yksityiskohtaiset ohjeet.
Toimintatapa on sama, jota Kremlin johtama Suomen koordinaationeuvosto on käyttänyt. Neuvosto on toiminut Suomessa Venäjän ulkoministeriön ja suurlähetystön tuella vuodesta 2007. Ympäri maailmaa toimivat neuvostot ovat olennainen osa Venäjän vaikuttamistyötä, jolla yritetään pitää venäläiset Moskovan vaikutuspiirissä.
Vuonna 2014 Suomen koordinaationeuvosto keräsi venäjänkielisiltä syrjintätarinoita Suomesta ja pyysi lähettämään niitä presidentti Vladimir Putinille.
Vladimirskiy vakuuttaa, että Aleksanterinliitto toimii yksin ja on kieltäytynyt koordinaationeuvoston yhteistyötarjouksesta.
Oma tulkinta perustuslaista
18. joulukuuta ryhmä kertoi perustavansa Aleksanterinliitto-nimisen yhdistyksen.
Sen perusväite on, että väliaikainen rajasulku rikkoo venäjänkielisten perustuslaillista liikkumisvapautta ja ihmisoikeuksia. Vladimirskiy sanoo, että Viron tai Istanbulin kautta Venäjälle matkustaminen on esimerkiksi pienituloisille liian vaikeaa ja kallista.
Perustuslain liikkumisvapaus kuitenkin tarkoittaa sitä, että Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti olevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Jokaisella on myös oikeus lähteä maasta, eikä Suomen kansalaista voi estää saapumasta Suomeen.
Perustuslaki ei siis takaa oikeutta jatkuvaan tietyn maarajan ylittämiseen.
Kun Seura ottaa tämän esille, Vladimirskiy vaihtaa perustelua.
”Jos joku tapa on ollut vuosia olemassa, sen lopettaminen on oikeuksien rajoittamista. Jos rahtijunat voivat edelleen kuljettaa venäläistä nikkeliä Suomeen, miksi ei voitaisi kuljettaa myös matkustajia”, hän sanoo.
Sergei Onishko ei halua eikä tarvitse Aleksanterinliiton suojelua.
”Mielenosoittajat oikeasti uskovat, että heidän liikkumistaan perustuslain vastaisesti rajoitetaan. Kuitenkin he saavat liikkua vapaasti ja lähteä ja tulla Suomesta, vain Venäjän raja on väliaikaisesti kiinni”, hän sanoo.
Henkilöt yhdistyksen taustalla
Aleksanterinliitolla on neljä nimenkirjoittajaa. Heistä Vladimirskiy on keikkatöissä lähihoitajana. Hänen isänsä tuli yrittäjäksi Suomeen 2000-luvun alussa, ja Vladimirskiy itse koululaisena 2008.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja on Suomessa opiskellut ja Stora Ensolla työskentelevä lappeenrantalainen diplomi-insinööri Ivan Deviatkin ja sihteeri Kymi Sinfonietta -orkesterin viulisti Sergei Tiutiunik Kotkasta.
Taloudenhoitaja on yli vuosikymmenen Lappeenrannassa asunut vasemmistoliiton aktiivi Katja Marova, joka on nelikosta eniten ollut julkisuudessa. Hän on Facebookissa sanonut tulevansa sotilassuvusta ja isänsä sotineen Tšetseniassa.
Marova on kertonut eri medioille Suomen russofobiasta eli venäläisvihasta ja vaatinut mediaan Venäjän hyökkäyssotaa ymmärtäviä näkökulmia. ”Minua ärsyttää yhtä paljon nähdä Lappeenrannassa Slava Ukraini -kylttejä kuin Z-merkkejäkin,” kirjoitti Marova Facebookissa 2022.
Kreml lanseerasi Z-merkin hyökkäyssodan alettua ja käytti sitä esimerkiksi Ukrainaan vyöryneissä tankeissaan.
Marova vastasi vain joihinkin Seuran esittämiin kysymyksiin hänen aiemmista lausunnoistaan ja uhkasi rikosilmoituksella, jos Seura siteeraisi osia hänen julkisuudessa esittämistään lausunnoista.
Aleksanterinliitto aikoo valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen
Vladimirskiyn mukaan Aleksanterinliitolla on hieman yli 200 jäsentä. Yhdistys on kuitenkin ahkera.
Se on kertonut tehneensä lausuntoja ja valituksia rajasulusta ja venäjänkielisten syrjinnästä YK:n lisäksi ainakin oikeuskanslerille, sisä-, ja ulkoministeriölle, yhdenvertaisuusvaltuutetulle, tasa-arvovaltuutetulle ja suomalaisille medioille.
Yhdistys aikoo myös valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) maaliskuisesta ratkaisusta, jonka mukaan venäjänkielisillä yksityishenkilöillä ei ollut valitusoikeutta raja-asemien sulkemispäätöksestä.
KHO:n mukaan rajasulku ei kohdistunut erityisesti valittajiin vaan koski kaikkia.
Deviatkin, Marova ja kolmas hallituksen jäsen hankkivat jo marraskuussa poliisilta juristikuluja varten ensimmäisen pienkeräysluvan, jolla saa kerätä enintään 10 000 euroa.
Yhdistyksellä ei vielä ole pankkitiliä, joten rahat menevät Deviatkinin yksityistilille. Aleksanterinliiton mukaan he keräsivät 7 300 euroa 30 päivässä.
Äskettäin kolmikko hankki uuden keräysluvan EIT-valituksen maksamiseksi.
Vladimirskiyn mukaan lahjoittajat ovat yksityishenkilöitä, eivätkä Venäjä tai venäläiset tahot rahoita Aleksanterinliittoa.
Maaliskuussa yhdistys kertoi ottaneensa yhteyttä Venäjän ulkoministeriöön
Aleksanterinliitto korostaa säännöissään olevansa läpinäkyvä, vastuullinen, avoin ja rehellinen.
Avoimuus on suhteellista. Vladimirskiy ei esimerkiksi kerro, kuka on yhdistyksen käyttämä juristi tai ketä yhdistyksen hallituksessa istuu.
Entä rehellisyys? Aleksanterinliitto väittää, ettei se ole tekemisissä Venäjän valtion kanssa. ”Emme halua, että Venäjän hallitus puuttuu asiaan. Emme ole yhteydessä Venäjän viranomaisiin, Venäjän ulkoasiainministeriöön tai suurlähetystöön”, Vladimirskiy vakuutti Ylelle tammikuussa.
Silti maaliskuussa yhdistys kertoi Telegramissa ottaneensa yhteyttä Venäjän ulkoministeriöön rajanylitysasioissa: ”Viime viikolla saimme Venäjän ulkoministeriön toiselta osastolta virallisen vastauksen, että he ovat valmiita neuvotteluihin, mutta Suomi ei suostu niihin. Odotamme virallista vastausta Suomen puolelta.”
Vladimirskiy lähetti Seuralle Venäjän ulkoministeriöltä tulleen vastauskirjeen. Siinä Venäjän edustaja väittää Suomen keksineen koko hybridivaikuttamisen ja Suomen olevan – toisin kuin Venäjä – neuvotteluhaluton.
Miksi Aleksanterinliitto väitti, ettei sillä ole yhteyttä Venäjän valtioon? Vladimirskiyn mukaan kyse ei ollut yhteydenpidosta:
”Me olemme vain keränneet tietoa.”
Vaatimuksia Suomelle
Aleksanterinliitto korosti Venäjän vastauskirjeen saatuaan Venäjän neuvotteluhalukkuutta. Lisäksi yhdistys vastoin hyökkäyssodasta johtuvaa Suomen ja EU:n pakotepolitiikkaa alkoi vaatia Suomen ulkoministeriötä ryhtymään erillisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa samanlaisesta sopimuksesta kuin vuonna 2016.
Tuolloin Venäjä ja Suomi rajoittivat rajanylityksiä Lapin ylityspaikoilla, joiden kautta sai 180 päivän ajan kulkea vain Venäjän, Valko-Venäjän ja Suomen kansalaisia. Sopimuksella Suomi halusi estää Venäjän hybridivaikuttamisen ja pelätyn kaaoksen itärajalla.
Sopimusta tehtäessä Suomi oli halunnut, että Lapissa rajanylitykseen olisivat olleet oikeutettuja kaikki EU-kansalaiset, eivät vain suomalaiset. Venäjä ei tätä hyväksynyt, ja Suomi joutui nöyrtymään.
Sopimus synnytti näin railon Suomen ja muun EU:n välille, ja jotkut pitivätkin sopimusta häpeällisenä Suomelle.
Suomi arvostelun kohteena
Erityisesti venäjänkielisessä viestittelyssä Aleksanterinliitto arvostelee Suomea ja Natoa kovasanaisesti ja esittää venäjänkieliset uhrina. Suomeksi viestintä on diplomaattisempaa.
”Emme saaneet ammattimaisesti toimivan tuomioistuimen päätöstä. (…) Meidät yritetään hiljentää, eikä tehdä objektiivista päätöstä kuten oikeusvaltiossa pitäisi olla”, arvosteli yhdistys KHO:n päätöstä maaliskuussa venäjäksi Telegramissa.
Yhdistys ei avaa seuraajilleen KHO:n ratkaisun juridisia perusteluja venäjäksi. Suomea heikosti osaavalle syntyykin helposti käsitys, että Suomen oikeuslaitos on ammattitaidoton, epäoikeudenmukainen ja venäjänkielisiä syrjivä.
Onishko arvioi, että monet Suomea arvostelevista elävät venäjänkielisessä kuplassa irti suomalaisesta yhteiskunnasta. He eivät ehkä osaa kunnolla suomea eivätkä ole saaneet kunnon koulutusta tai työtä. Syrjäytyneet voivat katkeroitua ja uhriutua, ja tällaisiin ihmisiin on myös helppo vaikuttaa.
Seuran toimittajaan yhteydessä ollut suomalainen kertoo venäläisen ex-puolisonsa muuttuneen ajatustavaltaan äärimmäisen Suomi-vastaiseksi Aleksanterinliiton ihmisiin tutustuttuaan.
”Exäni näkee Suomessa nykyään pelkkää russofobiaa. Tuntuu, että hänet on aivopesty.”
Henkilö haluaa pysyä nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi. Seura on tarkistanut tiedon ex-puolison Suomi-vastaiseksi muuttuneesta someviestinnästä ja tämän yhteyksistä Aleksanterinliiton vastuuhenkilöön.
”Vanhoilla maahanmuuttajilla on paljon vastuuta siitä, mitä asenteita he opettavat uusille tulijoille. Pahinta on, jos opettaa omille lapsilleen ajatusmallin, jonka mukaan suomalainen yhteiskunta ei hyväksy heitä”, sanoo Onishko.
Venäjänkielinen Ukrainan puolella
Moskovassa syntynyt ja pääkaupunkiseudulla asuva Anastasiia Diudina kertoo havahtuneensa maansa fasistisuuteen Krimin miehityksen myötä 2014 ja muuttaneensa sen vuoksi Suomeen. Venäjän hyökkäyssotaa vastustava Diudina harjoittaa katuaktivismia ja tekee keräyksiä Ukrainan armeijan hyväksi.
Hän sanoo, että Venäjän hallintoa myötäilevien viesti usein verhotaan Putinin suosimaan, Neuvostoliitosta muistuttavaan puheenparteen.
Esimerkiksi Katja Marova on korostanut, ettei ole Venäjän tai Ukrainan puolella vaan rauhan puolella. Hän ei myöskään vaadi esimerkiksi Venäjän vetäytymistä Ukrainasta vaan diplomatiaa, neuvotteluja ja kompromisseja.
”Myös Neuvostoliitto käytti vääristynyttä rauhanaatetta propagandassaan samalla, kun se orjuutti muita kansoja. Miehitystä ja sortoa vastustavat Neuvostoliitto leimasi natsiksi kuten Venäjä leimaa Ukrainaa puolustavat. Samalla tavalla Aleksanterinliitto ei vastusta Venäjän hybridisotaa vaan Suomen itsepuolustusta”, sanoo Diudina.
Kyseenalaistajat leimataan provokaattoreiksi ja heidät halutaan uhkauksin vaientaa. Uhkauksia on saanut myös Diudina.
”He erehtyvät pahan kerran”
Nuijamaan raja-aseman tienoilla on pääsiäisenä enää rippeitä lumikinoksista. Ei mene kauan, kun lehtipuihin alkaa ilmestyä silmuja.
Vaikka raja on kiinni, valvonta toimii. Kun Seuran toimittaja ottaa kuvia raja-aseman lähellä, rajavartioston auto tulee paikalle ja rajavartija kysyy, kuka ja miksi on kameran kanssa liikkeellä.
Aleksanterinliitto lupaa Telegramissa jatkaa taisteluaan.
”Mutta jos Suomen viralliset tahot luulevat, että tämä pysäyttää meidät, he erehtyvät pahan kerran.”
Tämä on oikaistu versio jutusta, joka ilmestyi Seura-lehdessä 16/2024. Lehdessä ilmestyneessä jutussa väitettiin, että 7 300 euron keräämiseen kului aikaa kolme päivää. Aleksanterinliiton mukaan siihen meni 30 päivää. Toisin kuin jutussa kerrottiin, Rostislav Vladimirskiyn vanhemmat tulivat Suomeen 2000-luvun alussa, ei 1990-luvulla.