Seuran kysely: Yli puolet suomalaismiehistä tukisi Baltian maita sotilaallisesti tarvittaessa – Naisista auttamishaluisia vain kaksi viidestä

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Panssariprikaatin sotilaita osallistui maaliskuun puolivälissä Virossa Saber Strike 2022 -harjoitukseen. © Puolustusvoimat
Seuran kyselyn mukaan valtaosa miehistä ja korkeakoulutetuista haluaisi Suomen auttavan jo nyt Baltian maita myös sotilaallisesti, jos Viroon, Latviaan tai Liettuaan hyökättäisiin.

Suomalaisten yhä myönteisemmäksi kääntyvää kantaa sotilasliitto Naton jäsenyyteen on tutkittu viime viikkoina paljon, mutta halu Baltian auttamiseen on jäänyt vieraammaksi.

Jos olisimme Ruotsin kanssa Naton jäseniä, maantieteellisen läheisyyden takia todennäköisesti meille tulisi ensivastuu Baltian Nato-maiden sotilaallisen puolustuksen tukemisesta.

Tätä on perinteisesti Suomessa karsastettu, samoin Ruotsissa jonka poliittista tahtoa auttaa sotilaallisesti edes Suomea on välillä kyseenalaistettu.

Seura teetti viime viikolla Taloustutkimuksella mielipidekyselyn suomalaisten asenteista suomenvenäläisiin, ja samassa yhteydessä kysyimme Baltian puolustamisesta suoraan:

”Pitäisikö Suomen auttaa sotilaallisesti, jos Baltian maihin hyökätään?”

Ehkä ei yllätä, että suomalaisten näkemykset tästä ovat jakautuneet: 50 prosenttia kaikista vastaajista sanoo kyllä, 18 prosenttia sanoo ei. Loput, vajaa kolmasosa ihmisistä, eivät ole vielä muodostaneet kantaansa tai eivät halua sanoa sitä.

Lähde: Seuran Taloustutkimuksella teettämä kysely 3/2022.

Mutta näkemyserot muodostuvat selkeämmiksi, kun katsotaan vastaajien jakaumaa.

58 prosenttia miehistä suostuisi  jo nyt veljeskansojen auttamiseen jopa asein.

Samaan aikaan vain 41 prosenttia naisista olisi valmis tukemaan Viroa, Latviaa ja Liettuaa sotilaallisesti.

Enemmistö suomalaismiehistä suostuisi kriisissä lähettämään sotilaita Baltian asevoimien avuksi. © Viron puolustusvoimat / kuvankäsittely

”Lähialueiden turvallisuus on myös suomalaisten turvallisuutta”

Miesten asenne yllättää, sillä ainakin armeijan käyneille kysymys virallisesta naapuriavusta ei ole pelkkä myötätuntojuttu.

Sotilaallinen mukaantulo tarkoittaisi monelle ihmiselle omakohtaista ja vaikeaa lähtöä Baltiaan, puolustamaan alueen maita, aluevesiä tai ilmatilaa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari kertoo yllättyneensä puolustukseen positiivisesti suhtautuvien määrästä.

”Näyttäisi siltä, että suuri osa suomalaisista näkee että lähialueiden turvallisuus on myös suomalaisten turvallisuutta, ja että sitä ollaan valmiita myös konkreettisesti puolustamaan”, Saari sanoo.

Suomalaisia sotilaita on maaliskuun kolmannella viikolla ollut Virossa yhteisissä harjoituksissa Viron puolustusvoimien kanssa.

Korkeasti koulutetut ja yrittäjät innokkaimpia

Suurinta auttamishalu on korkeasti koulutettujen suomalaisten keskuudessa – vähintään lukion, ammattikorkean ja yliopistokoulutuksen saaneista yli puolet tukee ajatusta sotilaallisesta avusta.

Sama ero näkyy yhteiskuntaluokassa. 73 prosenttia yrittäjistä, 56 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ja 53 prosenttia johtavassa asemassa olevista vastaajista kannattaa lähes ehdoitta balttien puolustamista.

Sen sijaan koti-isistä ja -äideistä vain 35 prosenttia ja työttömistä enää 30 prosenttia haluaisi Suomen sotivan Baltian puolesta. Myös eläkeläiset vierastavat asiaa.

Kyselyssä ei erikseen mainittu sotilasliittojen jäsenyyksiä, vaan tutkittiin suomalaisten tämänhetkisiä asenteita.

Vastausten perusteella voidaan päätellä, että suomalaisten mielestä EU-naapurimaita pitäisi auttaa sotilaallisessa kriisissä, vaikka maat olisivatkin myös Naton jäseniä.

Lue myös: Seuran kysely paljastaa: Suomalaiset luottavat yhä venäjänkielisiin ihmisiin – Kremlistä ei pidä enää juuri kukaan

Taloustutkimuksella teetetty kysely toteutettiin 7.–8. maaliskuuta ja siihen osallistui nettipaneelissa 1 063 ihmistä eri puolilta Suomea. Vastaajat olivat 18–79-vuotiaita. Virhemarginaali on kolmisen prosenttia.

X