Seuran kysely paljastaa: Suomalaiset luottavat yhä venäjänkielisiin ihmisiin – Kremlistä ei pidä enää juuri kukaan
Ukrainan sodasta huolimatta suomalaiset suhtautuvat täällä asuviin venäjänkielisiin yhä myönteisesti – kiusaaminen ja syrjintä tuomitaan jyrkästi. Kyselyn mukaan Venäjän hallinnolla ei ole enää juuri lainkaan ystäviä Suomessa.
Ukrainan sotaa vastustaneissa mielenosoituksissa on nähty niin venäjänkielisiä ukrainalaisia kuin suomenvenäläisiäkin ihmisiä.
Seuran uuden mielipidekyselyn mukaan suomalaiset osaavat yhä erotella suhtautumisensa Venäjän valtion tekoihin ja venäjänkielisiin ihmisiin. Kreml tiedetään syypääksi Ukrainan sotaan.
Taloustutkimuksella teetetty kysely toteutettiin 7.–8. maaliskuuta ja siihen osallistui nettipaneelissa 1063 ihmistä eri puolilta Suomea. Vastaajat olivat 18–79-vuotiaita. Virhemarginaali on kolmisen prosenttia.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Juho Rahkosen mukaan tiedon etsiminen oli tällä kertaa poikkeuksellisen helppoa. Ihmiset vastasivat mielellään ja kertoivat näkemyksensä aktiivisesti.
Tulokset kertovat paljon suomalaisten tilannetajusta ja inhimillisyydestä.
”Suomalaiset tekevät jyrkän eron ihmisten ja Venäjän valtion välillä: 71 prosenttia kertoo suhtautuvansa suomenvenäläisiin edelleen myönteisesti, eikä se ole muuttunut Ukrainan sodan takia”, Rahkonen sanoo.
Seuran Taloustutkimuksella teettämä kysely 3/22. Otavamedia
Silti kahdeksan prosenttia kaikista vastaajista sanoo, että heidän aiempi myönteinen asennoitumisensa suomenvenäläisiin on nyt muuttunut kielteiseksi.
Selkeällä vähemmistöllä eli vain viidellä prosentilla asenne on ollut jo valmiiksi pelkästään kielteinen ja muuttunut nyt entistä jyrkemmäksi.
Raivokasta venäläisvihaa ei täällä kuitenkaan näy. Ja se on hyvä uutinen Suomessa asuville, arviolta 84 000:lle venäjää äidinkielenään puhuvalle ihmiselle. Heistä Venäjän kansalaisia tai kaksoiskansalaisia on kolmisenkymmentä tuhatta. Mukana on myös muun muassa inkerinsuomalaisia sekä vironvenäläisiä, tai jo aiemmin Suomen kansalaisuuden saaneita ihmisiä.
Venäjänkielisiin kohdistuneet syrjinnät ja kiusaamiset tuomitaan
Mikä parasta, suomalaisten enemmistö (77 prosenttia vastaajista) ei hyväksy venäjänkielisten ihmisten nyt sodan takia kokemaa haukkumista ja kiusaamista.
83 prosenttia naisista ja 71 prosenttia miehistä sanoo tuomitsevansa moisen käytöksen kokonaan.
Seuran Taloustutkimuksella teettämä kysely 3/22. Otavamedia
Paljon riippuu kuitenkin ihmisten omasta toiminnasta ja siitä, ajautuvatko täällä asuvat venäläiset konfliktiin naapuriensa kanssa esimerkiksi erilaisen todellisuuskäsityksen takia.
Jotkut suomenvenäläiset ovat muun muassa sosiaalisessa mediassa ilmaisseet avoimesti tukevansa maansa johdon toimia.
Sellaiset ihmiset, jotka saavat Ukrainan sotaan liittyvät tietonsa vain valtiojohtoisen Kremlin median kautta, uskovat yhä Venäjän menneen naapurimaahansa ”vapauttajina”.
Ylilyönneissä kaikuja 1930-luvulta
Seurakin on kuullut todistettavasti tapauksista, joissa esimerkiksi venäläistaustaiset vanhustenhoitajat ovat valistaneet hoidettaviaan sodan oikeutuksesta ja Ukrainan ”fasistihallinnosta”.
Olemme myös kuulleet monista ylilyönneistä, joissa on ikävästi 1930-luvun kaikuja. Venäjää ääneen puhuvia lapsia on ryssitelty keskellä kirkasta päivää – eivätkä ympärillä olleet aikuiset ole puuttuneet tilanteisiin.
Kyselyn mukaan 19 prosenttia suomalaisista sanoo ymmärtävänsä tällaista käytöstä, vaikkei itse osallistuisi sellaiseen. Tämä on outoa, sillä moinen koulukiusaaminen ja syrjintä eivät ole koskaan oikein ketään kohtaan.
Lisäksi myös Suomessa asuvista ukrainalaisista – ja tänne sieltä sodan takia koko ajan tulevista pakolaisista – hyvinkin iso osa puhuu äidinkielenään venäjää.
Ihmisten jaottelu ja mollaaminen kielen perusteella on silkkaa typeryyttä, eikä auta tippaakaan Ukrainan sodan uhreja.
Kremlin ymmärtäjät kaikkosivat
Ei liene yllätys, että suomalaisten luottamus ja usko Moskovan päättäjien järjenjuoksuun on murentunut sodan takia pahasti.
Myönteisesti Venäjän valtioon suhtautuu hämmästyttävän pieni määrä vastaajista, enää kolme sadasta suomalaisesta. Näin nopeaa maineen romahdusta ei ole luultavasti vuosikymmeniin nähty. Lukema mahtuu virhemarginaaliin, eli häijysti tulkiten se voisi olla myös lähempänä nollaa.
Neljäsosa vastaajista sanoo asenteensa Venäjän valtioon kääntyneen sodan takia kokonaan ympäri, myönteisestä kielteiseksi.
Vanhat mielikuvat istuvat tiukassa. 53 prosenttia suomalaisista on tämän kyselyn perusteella epäillyt Venäjää ennenkin, ja nyt kielteinen ennakkoasenne on vain vahvistunut.
Yllättävän moni sanoo olevansa valmis myös konkreettisiin kuluttajatoimiin arkisessa elämässään: venäläiset tuotteet jäävät vastedes ostamatta eikä edes palveluita haluta käyttää.
”Jopa 68 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että Venäjän hyökkäyksen takia he boikotoivat kaikkea, mikä vähänkin liittyy venäläisyyteen”, Juho Rahkonen kertoo.
Monet suomalaiset yritykset ovat jo ilmoittaneet lopettavansa venäläistavaroiden myymisen. Kyselyn perusteella ostohalut ovat sulaneet samaa vauhtia.
Vain seitsemän prosenttia vastaajista sanoo, ettei Ukrainan sota vaikuta heidän venäläistuotteiden ostoaikeisiinsa mitenkään.
Matkustushalukkuutta Venäjälle ei kyselyssä mitattu. Toisaalta turismi on ainakin nyt lähiaikoina vain hyvin teoreettinen mahdollisuus.
Venäjä on sulkenut rajansa, länsimaisten maksukorttien toiminta on maassa osin päättynyt ja valuutanvaihtokin on ruplan syöksykierteen takia jäissä.
Tunnemmeko naapureita ollenkaan?
Hokema suomalaisten erityisestä Venäjä-suhteesta näyttää tämän kyselyn perusteella olevan pelkkä myytti. Itänaapuri on valtaosalle kansasta suuri, mahtava ja oikeastaan aika tuntematon maa.
Tai ainakaan sitä paljon mainostettua erinomaista Venäjä-asioiden osaamista ei meillä ole sen enempää kuin muissakaan maissa.
Taloustutkimus kysyi kyselyn taustatietoja varten, kuinka monella vastaajalla on aidosti omakohtaisia kokemuksia tai havaintoja Venäjältä sekä edes täällä asuvia venäläistaustaisia ihmisiä tuttavapiirissään.
”Noin puolet suomalaisista ei tunne ketään suomenvenäläistä, ja lähes puolella heitä kuuluu lähipiiriin tai tuttaviin”, Juho Rahkonen sanoo.
Sama jakauma koskee myös matkailua. Hiukan yli puolet vastaajista ei ole ikinä käynyt Venäjällä. Noin viidesosa suomalaisista sanoo käyneensä Venäjällä vain kerran.
Henkilökohtaisilla kokemuksilla ei silti Juho Rahkosen mukaan näytä olevan tilastollisesti merkittävää yhteyttä vastaajien mielipiteisiin.
Seura tapasi sotaa paenneita ukrainalaisia sekä heidän auttajiaan Varsovassa ja kolmella rajanylityspaikalla Puolassa. © Otavamedia