Ystävyyttä Krimin valtaus -näyttelyssä, talvisodan muistopäivänä Venäjän lähetystössä: Päätyykö Suomi–Venäjä-seura taas Kremlin käsikassaraksi?

Suomen ja Venäjän suhteita vaalivan Suomi-Venäjä-seuran (SVS) ja sen jäsenten linja ystävyyden osoittamisessa herättää kummastusta.

Viime viikonloppuna Venäjän suurlähetystö kiitteli sosiaalisessa mediassa, miten SVS oli juhlinut 75-vuotista ystävyyttä Venäjän valtion tiloissa ja järjestänyt siellä ajankohtaispaneelinkin – samana päivänä jolloin muu Suomi muisteli 80 vuoden takaista talvisodan alkamispäivää.

Venäjän lähetystö kertoi sosiaalisessa mediassa, miten SVS kokoontui heillä talvisodan aloituspäivänä. © Venäjän Suomen-suurlähetystö

SVS:n mukaan seuran noin 30 valtuutettua kokoontui tuona lauantaina ensin sääntömääräiseen syyskokoukseen Venäjän valtion tiede- ja kulttuurikeskukseen Helsingin Nordenskiöldinkadulle.

Kokouksen jälkeen he siirtyivät kaupungin toiselle puolelle Venäjän suurlähetystöön Tehtaankadulle paneelikeskusteluun, johon osallistuivat Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov, Varkauden kaupunginjohtaja ja pitkäaikainen SVS-aktiivi Hannu Tsupari, Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.

SVS:n pääsihteeri Niina Sinkko kertoo, että paneeli onnistui tavoitteessaan eli ”kirkasti organisaatiouudistuksen kokeneen SVS:n strategiatyötä”.

Paneelissa puhuttiin ystävyyskaupunki-, ympäristö- ja kulttuuriyhteistyöstä, mutta ei talvisodasta.

”Suurlähettiläs kuitenkin sanoi, että hän suhtautuu kunnioittavasti suomalaisille traagiseen päivään. Historiantulkinnoista emme keskustelleet, koska tutkimus ei kuulu SVS:n tehtäviin”, sanoo Sinkko.

Historiallinen fakta on, että laukaukset ampui Neuvostoliitto. Silti Venäjällä valtio on viime viikkoina laitostensa kautta alkanut taas levittää tulkintaa, jonka mukaan sodan aloitti Suomi.

Tästä historian uudelleenkirjoituksesta ärähti Suomen ulkoministeriönkin väki, mutta seura ei tiettävästi kysynyt lähetystöväeltä asiasta mitään.

Venäjä maksoi tarjoilut – vaikka Suomen valtiokin tukee seuraa yli miljoonalla eurolla

SVS kertoo, että kokouspäivän ajankohta oli sattumaa, eikä sitä valittu tarkoituksella.

”Valtuustokokouksen sattuminen samalle päivälle talvisodan muistopäivän kanssa oli ikävä yhteensattuma. Suhtaudumme talvisotaan kunnioittavasti ja olimme liikkeellä historiallisesti herkkänä päivänä”, pääsihteeri Sinkko kertoo.

Päivämäärän symboliikka oli kuitenkin tiedossa jo pitkään.

Sinkko sanoo hyväksyneensä Venäjän suurlähetystön tarjouksen ilmaisista valtuuston kokoontumistiloista ja kokoustarjoilusta viime kesänä. Kyse oli suurlähetystön  pyyteettömästä huomionosoituksesta tänä vuonna 75 vuotta täyttäneelle SVS:lle. (Alkuperäinen nimi oli Suomi-Neuvostoliitto-seura).

Sinänsä järjestö ei olisi tarvinnut ilmaisia lounaita, sillä se saa Suomessa toimivista 34:stä ystävyysseurasta eniten suoria valtion tukia. Opetusministeriö rahoittaa näitä yhdistyksiä tänä vuonna noin kahdella miljoonalla eurolla, josta lähes puolet eli 915000 euroa sai SVS. Eduskunta lisäsi SVS:lle vielä 200 000 euroa omia avustuksiaan.

Niina Sinkon mukaan tiivis yhteistyö Venäjän kanssa ei tarkoita sitä, ettei SVS olisi sitoutunut virallisen Suomen linjauksiin esimerkiksi Krimin valtauksen laittomuudesta.

Joskus linjaus näyttää lipsuvan.

Vladimir Putinin luoma ulkovenäläisten suojelujärjestö kelpaa seuran kaveriksi?

Maaliskuussa 2019 Venäjän ulkoministeriön ja suurlähetystön aloitteesta perustettu Venäjänkielisten maanmiesjärjestöjen koordinaationeuvosto (KSORS) järjesti Helsingissä tiede- ja kulttuurikeskuksessa konferenssin ”venäjänkielisen diasporan ajankohtaisista kysymyksistä ja niiden ratkaisukeinoista”.

Samalla keskuksessa juhlittiin Venäjän Krimillä järjestämän kansanäänestyksen 5-vuotispäivää, pidettiin Krim-aiheinen näyttely ja esitettiin Krimin venäläistä historiaa korostava elokuva.

Kulttuurikeskuksen tiedotteen mukaan konferenssissa tervehdyssanat esitti eläkkeellä oleva SVS:n pitkäaikainen projektipäällikkö, nykyinen Ruoholahden-osaston puheenjohtaja Markku Kärkkäinen.

Kärkkäinen väittää, ettei KSORS liity mitenkään Venäjän valtioon tai suurlähetystöön, vaan on puhdas kansalaisjärjestö.

”SVS:n sääntöjen mukaan seuran tehtävä on rakentaa yhteistyötä venäläisten ja heidän kansalaisjärjestöjensä kanssa. Menin sinne esittämään SVS:n tervehdyksen”, sanoo Kärkkäinen.

KSORS ei kuitenkaan ole kansalaisjärjestö, vaan Venäjän valtion organisoimaa toimintaa. Ei se ole järjestökään, sillä epävirallista neuvostoa ei edes ole rekisteröity yhdistykseksi.

Yhteys suurlähetystöönkin on ilmiselvä. KSORSin konferenssissa tervehdyksen ”omilleen” esitti Kärkkäisen lisäksi myös Venäjän suurlähetystön edustaja, ensimmäinen lähetystösihteeri Maksim Trofimov.

Presidentti Vladimir Putin käynnisti maanmiestoiminnan eri puolilla maailmaa 2001 sitoakseen maailman venäjänkieliset ”historialliseen kotimaahansa” ja suojellakseen venäjänkielisten oikeuksia kaikkialla maailmassa.

Kärkkäinen luonnehtii KSORSia normaaliksi kansalaistoiminnaksi, joka pohtii esimerkiksi maahanmuuttajien sosiaalikysymyksiä ja kuntien avustusasioita.

”En edes muista, että konferenssissa olisi ollut mitään Krim-asiaa,” Kärkkäinen sanoo.

SVS:n Markku Kärkkäinen katselee Krim-tauluja ulkovenäläisten tilaisuudessa, jossa hänen mukaansa ei näkynyt Krim-asioita. © Kuvakaappaus ulkovenäläisten KSORS-järjestön tiedotteesta

Konferenssitiedotteen kuvassa Kärkkäinen kuitenkin seisoo tiedekeskuksessa Krimin sillan rakentamisesta kertovan näyttelytaulun luona.

SVS: Emme valvo alaosastojemme toimintaa

KSORS-järjestön Suomen-puheenjohtaja, liikemies Kyösti Kozlov on puolustanut Venäjän Krimillä 2014 masinoimaa kansanäänestystä, ja väittänyt suomalaisten viranomaisten piinaavan täällä asuvia venäläisiä.

Eikö Krimin valtausta ihannoivan KSORSin tilaisuuksiin osallistuminen ole ristiriidassa Suomi-Venäjä -seuran linjan kanssa?

”En ole nähnyt siellä sellaista linjausta, että Krimin valtaus olisi hyvä asia”, Kärkkäinen väistää.

KSORSin konferenssissa oli mukana myös Venäjä-mielinen RuFi-yhdistys, joka on järjestänyt Suomessa jo parina keväänä ”Kuolemattomien marsseja” eli voitonpäivän mielenilmaisuja sekä Krimin valtausta puolustavia tilaisuuksia. RuFin toimintaan on osallistunut myös Venäjä-dosentti Johan Bäckman.

Vuonna 2017 Suomi-Venäjä -seuran silloinen puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk) kertoi Seuralle pitävänsä RuFin tempauksia ”provokaatioina”. Kulmuni luopui SVS:n puheenjohtajuudesta kesäkuussa 2019, kun hän nousi elinkeinoministeriksi, eikä hän halunnut nyt kommentoida järjestön tämänvuotista toimintaa Seuralle.

Niina Sinkon mukaan SVS ei valvo yksittäisten jäsentensä ja itsenäisten alaosastojensa tekemisiä.
Joillain alaosastoilla voi sattumalta vain olla toisia tiiviimmät välit Venäjän lähetystöön. Esimerkiksi Markku Kärkkäisen vetämä Ruoholahden piiri järjestää myös pikkujoulunsa Venäjän valtion tiloissa, tiede- ja kulttuurikeskuksessa joulukuun puolivälissä.