Lemmikin kuoleman vuoksi sairauslomaa – Joonas Nordman: ”Joskus eläin on enemmän kuin ihminen”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Joonas Nordman, EVA
Seuran kolumnisti Joonas Nordman. © Tommi Tuomi / Otavamedia
"Ulkopuoliset ihmiset tai edes laki eivät voi määritellä, miten tärkeäksi ihminen kokee koiransa tai kissansa", Joonas Nordman kirjoittaa ja pohtii lemmikkinsä menettäneen kokemaa surua.

Kuulin tuttavaltani, miten hänen läheisensä oli joutunut työpaikallaan ikävään tilanteeseen lemmikkinsä kuoleman vuoksi. Hän oli toivonut voivansa pitää muutaman päivän sairauslomaa, kun oli hyvästellyt rakkaan koiransa.

Työnantaja hyväksyi sairausloman, mutta muutama kollega oli kummeksunut asiaa avoimen tahdittomasti. On sanomattakin selvää, että näillä ihmisillä ei ollut kokemusta lemmikeistä. Monelta suomalaiselta sitä kuitenkin löytyy: Suomessa elää noin 700 000 koiraa, ja kissoja reippaasti yli miljoona.

Työkyvytön lemmikin kuoleman vuoksi

Tämä aihe nousee julkiseenkin keskusteluun aina aika ajoin. Niille, joille lemmikin kuolema ei ole sairausloman peruste, näkevät asian viileän rationaalisesti: suru ei ole sairaus. Ja että ”sehän on vain koira”.

Jos työntekijä ei ole työkykyinen, hänen on pysyttävä poissa töistä niin kauan, kunnes työnteko taas onnistuu. Oli syynä sitten kuume tai suru.

Ja vaikka suru ei tosiaan ole diagnosoitu sairaus, se voi tuntua siltä – ja pahemmaltakin. Itse ainakin ottaisin ennemmin flunssan kuin surun.

Eikä se ole ”vain” koira. Ulkopuoliset ihmiset tai edes laki eivät voi määritellä, miten tärkeäksi ihminen kokee koiransa tai kissansa. Rakkaus omistajan ja lemmikin välillä ei ole mielipidekysymys.

”Koirat ja kissat hellivät mielenterveyttä”

Lemmikkejä pitää tarkastella myös kansanterveyden näkökulmasta. Koirat ja kissat – nuo suomalaisten parhaat ystävät – hellivät mielenterveyttä. Ne ehkäisevät tutkitusti masennusta ja ovat seuraksi yksinäiselle. Jopa lemmikin kanssa nukkuminen samassa sängyssä voi parantaa unen laatua.

Kaikki eivät voi saada lapsia, joten lemmikki on oiva kaveri hoivavietin ja rakkauden kanavoimiseen. Jäyhän suomalaisen jässikän lässytys omalle lemmikilleen osoittaa myös, että eläimelle voi olla joskus helpompi osoittaa avointa rakkautta kuin läheiselle ihmiselle.

Moni jättää lääkäriin menemisen viime tippaan, kun on kyse itsestä, mutta lemmikin terveyttä vaalitaan tarkalla silmällä.

Jokainen lemmikin omistaja myös tietää, miltä tuntuu lemmikiltä saatu pyyteetön rakkaus hirveän työpäivän jälkeen. Voisi siis kysyä, kuinka monta sairauslomapäivää on jäänyt pitämättä lemmikeiltä saadun vierihoidon ansiosta. Lemmikki toden totta on perheenjäsen, joillekin enemmän kuin ihminen.

Lemmikkieläimiin suhtautuminen ja niiden kohtelu kertovat yhteiskunnan sivistystasosta paljon. Kulkukoirien ja -kissojen näkeminen maailmalla on surullista ja häpeällistä.

Valitettavasti Suomessakaan ei voida varmistaa, että jokainen koira ja kissa pääsee arvoiseensa kotiin. Kesä on suosittua aikaa lemmikin hankkimiselle, mutta sen pitää olla aina vakaan harkinnan tulos. Kynnys puuttua eläinten kaltoinkohteluun ja huonoihin oloihin pitäisi olla matalampi ja keinot kovemmat.

Lemmikin käytöshäiriöt puolestaan johtuvat aina ihmisestä, aivan kuten lapsen ongelmakäyttäytyminen aikuisista.

Kunnioitetaan lemmikkieläimiä, koska ne tekevät meistä parempia ihmisiä.

Lue kaikki Joonas Nordmanin kolumnit tästä.

Lue myös: Kun kuolema jättää tyhjiön – Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä tarjoaa lohtua ikävään

X